Kyseessä lienee Rakel Liehun kokoelmaan Liian lähellä, liian äkkiä (WSOY, 1982) sisältyvä runo, joka alkaa säkeellä "Kevätsateessa saatan sinut sillan yli asemalle" ja päättyy säkeisiin "Sydämeni tahtoisin reväistä rinnastani, sanoa: / Ota tämä! Sen on parempi luonasi."
Tästä sävellyksestä en löytänyt levytystä.Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Olipa hankala ja mielenkiintoinen kysymys. Oletin, että heti löytyisi aiheesta muutamakin kotimainen romaani, mutta eipä niin vain löytynytkään! Pääkaupunkiseudun Helmet -verkkokirjaston haussa löytyi kyllä puuaiheisia romaaneja, mutta enimmäkseen muista puista ja useammat näistäkin olivat vielä ulkomaisia teoksia. Ainakaan asiasanoituksen (joka ei aina ole kovin tarkka) perusteella ei siis tammiaiheisia romaaneja noin vain löydy. Ajattelin, että lastenkirjallisuuden suhteen voisi olla parempi onni ja hain vielä Lastenkirjallisuusinstituutin kirjaston sivuilta, koska siellä on tarkempi asiasanoitus, mutta sielläkin osumat olivat lähinnä ulkomaisista teoksista. Välitin kysymyksesi siis eteenpäin, valtakunnalliselle...
Helmet-kirjavarastossa Pasilassa on Nastan vuosikerrat 1962 ja 1963. Ne ovat osa käsikirjastoa eli paikan päällä luettavissa.Hajanumeroita näkyisi löytyvän esimerkiksi myös antikvaari.fi-nettikaupasta. Varastolehtiluettelo.
Hei,seuraavat teokset käsittelevät omalla tavallaan naiseutta, länsimaisia kauneusihanteita ja naisena elämistä näiden kauneusihanteiden maailmassa. runoja:Veera Antsalo: Imago: runoelmaNatalia Kallio: She needs bigger bootsSirpa Kyyrönen: NaispatsaitaAura Nurmi: LeijonapatsaillaNelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksiMiia Toivio: Hukka nukka tukkanovelleja/esseistisiä teoksia:Mona Awad: 13 ways of looking at a fat girlMelissa Febos: Mitä on olla tyttöHanna Hauru: Liian pienet sandaalitHanna Kinnunen: Valtavan ihana : havaintoja naisen kehosta ja kiloistaT Kira Madden: Long live the tribe of fatherless girlsOlga Palo: Aion nyt kertoa kaikenSaba Sams: Send nudesKaikki nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista, voit hakea...
Selityksin varustettu suomennos Yhdysvaltain Itsenäisyysjulistuksesta sekä historiatietoa löytyy Ari Helon teoksesta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen (2014).Finna.fi: https://finna.fi/Record/3amk.86098?sid=5010715370
Kadunnimien oikeinkirjoitukseen tarjoaa hyvän ohjeen Kielitoimiston ohjepankki, joka kertoo kaksiosaisten nimien koostuvan perusosasta (kuten katu tai tie) ja määriteosasta (kuten Ensi tai Aleksis Kiven). Nimen perusosa on yleiskielellinen sana, joka kirjoitetaan siis pienellä, kuten kysymyksesi kadunnimessä "linja", jolloin oikea kirjoitusasu on "Ensi linja". Lähde:Kadunnimet ja muut kaavanimet - Kielitoimiston ohjepankki
Sota-ajan päivärahoista ja kuukausipalkoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehden 3/2018 Perinnetietoutta -palstalla . Miehistö oli talviosodan alussa alussa päivärahan varassa, mutta helmikuussa 1940 annetulla asetuksella he saivat kuukausipalkan. Mahdolliset työkyvyttömät vanhemmat ja sisarukset huomioitiin ylimääräisellä huoltorahalla. Kuukausipalkka riippui sotilasarvosta, perheenjäsenten lukumäärästä ja alueellisesta luokituksesta, ja se saattoi sii siis vaihdella paljonkin. Palokankaan artikkelin taulukosta käy ilmi, että sota-ajan peruskuukausipalkka kesäkuusta 1941 alkaen oli sotamiehelle 600 markkaa. Toisesta perheenjäsenestä sai tuolloin 200 markkaa, ja kustakin seuraavasta 150 markkaa lisäpalkkaa.Lähde ja...
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi...
Kysyjän mukaan kyseessä on mahdollisesti karjalaista alkuperää oleva sananlasku. Etsin tietoa kirjasta Karjalaisia sananpolvia (toim. Miettinen ja Leino, 1971), mutta sananlaskua ei löytynyt. Myöskään www.sananlaskuja.fi -sivustolta ei tällä sananlaskulla eikä sen yksittäisillä osilla tullut osumia. Tuntisiko joku tämän palstan lukijoista sananlaskun taustoja?
Näytelmän "Hypnoosi" roolilista alla. Yleisömääräksi Helsingin kaupunginteatteri on merkinnyt 5 492.Ohjaus: Jouko Turkka Ohjausassistentti: Hannele Rubinstein Lavastus: Jouko Turkka ja Juhani Rytkölä Puvut: Jouko Turkka Viuluimprovisaatiot: Markku Riikonen Valaistus: Unto Valjakka Äänitehosteet: Pekka Mattsson ja Jyrki Sandell Näyttämömestarit: Seppo Kotamies, Antti Laurikainen ja Krister BäckströmJärjestäjä: Martti Kotka Tarpeisto: Arja Koskinen Kuiskaaja: Milja Luukko NÄYTTELIJÄT: Anja Haahdenmaa, Eeva-Liisa Haimelin, Rauni Ikäheimo, Kirsti Ortola, Saara Pakkasvirta, Eila Pehkonen, Eero Pikkarainen, Marjatta Raita, Markku Riikonen, Satu Silvo, Raili Tiensuu, Matti Tuominen, Antti...
Perinteisesti sivut on avattu paperiveitsellä, ks. linkki. Sivut voi avata myös paksun paperin avulla, ks. video. Paperiveitsen käyttäminen on luultavasti helpompaa, kunhan veitsi on oikean muotoinen (litteä, ei liian ohut, kärjestä terävä). Työnnä veitsen terä kiinni olevien sivujen väliin ja pidä toisella kädellä sivuja paikallaan painamalla niitä kämmenellä. Liu'uta veitsen terää taitosta pitkin itsestäsi poispäin samalla leikaten taitosta auki. Ole erityisen varovainen, kun lähestyt kirjan keskiosaa, ettet leikkaa mitään ylimääräistä.
Osaa vanhoista ylioppilaskokeiden koesuorituksista säilytetään Ylioppilastutkintolautakunnan arkistossa. Äidinkielen koesuoritukset ovat säilyneet vuodesta 1955 ja reaalikokeen vastaukset vuodesta 1961. Näin ollen myös äitisi äidinkielen ylioppilasaineen pitäisi olla tallessa. Aineistoon liittyy kuitenkin käyttörajoituksia, joten lupaa vastauksen katseluun kannattaa tiedustella Ylioppilastutkintolautakunnalta.Lautakunnan yleinen sähköpostiosoite: lautakunta@ylioppilastutkinto.fiTietoa arkistosta esimerkiksi: Ylioppilastutkintolautakunta | Arkistojen Portti
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin...
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-...
En valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi kirjastosta löytyvistä suomen kielen etymologisista sanakirjoista.Kannattaa olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvontaan. Yhteydessä voi olla puhelimitse (maksullinen) tai kysymyslomakkeella (ilmainen).Tässä Kotuksen kielineuvonnan yhteystiedot: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Kyllä voi. Tätä Franz Tellerin Kuningasten jälkeläinen -kirjaa myyvät tällä hetkellä useat antikvariaatit ja esim. Tori- ja Huuto-nettikauppapaikat.
Hakukone | Antikvaari - kirjakauppa verkossa
Kysymäsi kirjat ovat varmaankin Simonov Konstantinin kirjoittama Elävät ja kuolleet-trilogia.
Trilogiaan kuuluvat teokset ovat "Elävät ja kuolleet", "Sotilaiksi ei synnytä" ja "Viimeinen kesä".
Kirjat löytyvät luettavaksi esim. Pasilan kirjaston varastosta.
