Liisa Leväluoman satu "Viimeinen lohikäärme" löytyy teoksesta "Suomalainen satukirja 1". Kirjaa on saatavissa Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoista ja sen voi varata Helmet-järjestelmän kautta, jos sitä ei satu olemaan lähikirjastossa. Kirjan julkaisija on WSOY ja julkaisuvuosi on 1962.
Liisa Leväluoma on myös yhdessä Ilona Merikosken kanssa mukaillen kertonut satuja kahteen kirjaan, jotka ovat "Kansojen satuja (Valistus 1956)" ja "Satuja kaukaisista maista: kansojen satuja 2" (Valistus 1958). Ne ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston varastosta.
Tiede-lehden artikkeli (nro 8/2013) kertoo, että borreliabakteeri tarvitsee useita isäntäeläimiä, joiden välillä se liikkuu. Punkin larva-, nymfi- tai aikuismuoto saa bakteerin veriaterian mukana toisesta eläimestä. Aterian aikana borrelia siirtyy punkin suoleen. Suolesta osa borrelioista vaeltaa punkin sylkirauhaseen, josta ne taas voivat siirtyä seuraavaan isäntään, kun punkki seuraavan kerran saa veriaterian. Borreliabakteeri kykenee muovaamaan ulkokalvoaan oleskelupaikkansa ja sen olosuhteiden mukaan.
Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/alya-palloon
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule.
Kiitos kysymyksestä!
Kappaleeseen ’Viel’ sua muistan’ ei valitettavasti löydy lainattavaa nuottia. Viola-tietokannan mukaan kappale on julkaistu nuottikokoelmassa Columbia-iskelmiä, osa 6 (Helsinki : Levytukku, 1945), joka löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston sekä Musiikkiarkiston kokoelmista.
’Paula’ -kappaleeseen sen sijaan löytyy nuotti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosaston varastosta Dallapé-orkesterin vihkosta: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät, osa 3.
’Kaunis maa’ -nimisestä kappaleesta löytyy useitakin nuotteja, mutta mikään niistä ei ole etsimänne Matti Sihvosen sävellys. Ilmeisesti kyseistä kappaletta ei ole lainkaan julkaistu nuottina, ainakaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei sitä...
Seuraavat teokset löytyivät Finna-tietokannasta https://finna.fi/ ja ovat kaikki saatavissa myös Helmet-kirjastosta.
Tapani Sopanen: Reijo Blommendahl, Tehtävä Sahalinilla, Aikamedia 2017. Blommendahl on työskennellyt pitkään Fida internationalin palveluksessa Japanissa.
Magnus Londenin ja Ulla-Leena Lundbergin Siperian matkakertomuksista saattaa löytyä jotain myös Sahalinin saaresta.
Magnus Londen: Maan ääriin, kertomuksia Siperian matkoilta, Like 1998.
Ulla-Leena Lundberg: Linnun siivin Siperiaan, Gummerus 1994 ja 2018.
Ihmisen suku osa 2, Kivikauden ihmiset, ja osa 5, Nykyiset alkuperäiskansat, WSOY 1994 ja 1995.
Maapallo, Maantieteellinen tietokirja,kuvia ja kuvauksia. Seitsemäs osa : Kaakkois-Aasia, Itä-Aasia, Sisä-Aasia...
Helmet-tietokannasta löytyivät seuraavat 80- ja 70-luvulla ilmestyneet Eino Leinon runojen kokoomateokset:
Sata kauneinta runoa. Toimittanut Hannu Mäkelä. 1989. Otava 213 s.
Kodin suuret klassikot. Eino Leino 1. Koonnut Marja-Liisa Nevala. Weilin & Göös, 1989. 274 s.
Kodin suuret klassikot: Eino Leino 2. Eino Leino runot 2. Weilin & Göös, 1989. 266 s.
Vapauden vartio : valikoima vuosilta 1915 - 1926. Alea-kirja, 1989 152 s.
Eino Leinon suuri runokirja. Toimittanut Marja Kapari. WSOY 1. p. 1982. Runot 1. Otava, 1985. 748 s.
Runot 2. Otava, 1985. S. 749-1510
EIämän koreus: valikoima runoja. Toimittanut Hannu Mäkelä,. Otava, 1984. 487 sivua
Laulun lapsi : valikoima runoja. Toimittanut...
Helmet-kirjastot eivät tarjoa Markkinointi & Mainonta -lehteä sähköisenä.
Paperisena lehti on luettavissa ainoastaan Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Pasilan kirjaston lehteä ei lainata kotiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Pertti Gylldenin kirjassa 100 vuotta Ylä-Kelhältä Ahjonsaliin kerrotaan s. 249 (lähteenä Sos.dem kunnallisjärjestön vuosikertomus vuodelta 1941), että Valfrid Eskolan aloitteesta Jämsän kunnanvaltuusto päätti rahoittaa 10 000 markalla muistomerkin vuonna 1918 surmattujen haudalle. Muistomerkki pystytettiin kesäkuussa 1941. Seurakunta lupasi pitää sen kunnossa ilman maksua.
Kotiseutuneuvos Hannu Ahlstedtin tietojen mukaan kivi tilattiin paikallisesta Sulho Wällärin kiviveistämöstä.
Lainoja voi uusia internetissä sivulla www.helmet.fi. Siellä täytyy kirjautua Omat tiedot -sivulle etusivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja tunnusluku. Lainoja voi uusia myös soittamalla mihin tahansa avoinna olevaan kirjastoon. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät samasta osoitteesta www.helmet.fi kohdasta Kirjastot.
Saat lainattua kirjat omalle kortillesi ilmaisen Taskukirjastosovelluksen avulla. Teillä molemmilla täytyy olla se ladattuna puhelimeen ja sinne täytyy kirjautua kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Ohjeet lainaukseen:
Kirjautukaa Taskukirjastoon ja menkää osioon Kaverilaina.
Avautuvaan kenttään lainaaja skannaa tai kirjoittaa kaverilla lainassa olevan kirjan kirjastoviivakoodin (ei kustantajan koodia) ja painaa enter.
Sovellus ottaa yhteyttä lainan antajaan (voi kestää hetken) ja pyytää hyväksyntää lainalle. Jos aikaraja ylittyy, kirjoita viivakoodi uudelleen.
Hyväksynnän jälkeen sovellus päivittää lainan kaverin kortille ja lainaan tulee uusi eräpäivä. Luetun kirjan voi palauttaa normaalisti kirjaston palautusautomaattiin...
Mielestäni Suomen ehkä tunnetuimman ravitsemusterapeutin, Reijo Laatikaisen kirja Pötyä pöydässä käsittelee tätä näkökulmaa. Siis hän suosittelee mustaherukan kaltaisia tuotteita, eikä viitta chia-siemeniin. Superfoodit eivät välttämättä ole kalliita. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348120__SP%C3%B6ty%C3%A4%20p%C3%B6yd%C3%A4ss%C3%A4__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kohokohta-sivusto on listannut viisi parasta vaihtoehtoa kalliille superfoodeille. https://kohokohta.com/uutiset/etsitko-halpoja-superfoodeja-tassa-5-parasta-vaihtoehtoa/
Toisaalta voidaan kysyä, onko superfoodeja ollenkaan olemassa. Esim. Chian siemenet ovat terveellisiä, koska niissä on paljon Alfalinoleenihappoa eli ALAa...
Maaseudun tulevaisuus uutisoi (9.12.2019), että Kiinaan vietiin noin kymmenesosa Suomessa kasvatetusta sianlihasta Tieto perustuu vuoden 2016-2018 Ulkomaankauppatilastoihin ja tietoihin Atrialta ja HK Scanilta (2019-2020):
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.754516
Kattavaa listausta lienee mahdotonta tehdä, mutta tässä muutamia tietokirjoja ja tutkimuksia aiheesta:
Minna Huotilainen: Näin aivot oppivat
Jo Boaler: Rajaton mieli: opi, elä ja kehity ilman esteitä
Petri Paavilainen: Kuinka ajatukset syntyvät: aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä
Minna Huotilainen & Leeni Peltonen: Tunne aivosi
Handmade Wellbeing Handbook: Facilitating art and craft workshops for older people in care settings
Eija Vähälä: Luovan käsityöprosessin yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin
Voit myös itse etsiä kirjallisuutta esimerkiksi asiasanoilla taidekasvatus, henkinen hyvimvointi, luovuusterapia, luova toiminta, osaaminen ja aivotutkimus.
Kaikki yksityiskohdat eivät täsmää, mutta voisiko kyseessä olla kirja Kummitusmatkat: Seikkaile ja ratkaise (Tammi 1991)? Kirjassa on kolme tarinaa, joissa jokaisella aukeamalla on ratkottava tehtävä. Useimmiten tehtävä liittyy juuri kuvien yksityiskohtien tutkimiseen ja loogiseen päättelyyn. Yhdessä tarinassa ollaan aavelinnassa, toisessa kummituskartanossa. Kirjaa löytyy vielä joistakin Suomen kirjastoista.
En löytänyt tätä laulua selaamalla Finna.fi:tä, Violaa ja Fono.fi:tä tai työväenlaulukokoelmia,
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=voima&culture=fi&Page=…
tai Työväen lauluja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/tl.htm
Laulu ottaa kantaa -sivusto kokoaa tietoa työväenlauluista, sieltä voisi kannattaa kysyä, https://lauluottaakantaa.fi/tyovaenkulttuuri-talteen-ja-elavaksi/
Työväen arkistossa ehkä myös voisi löytyä materiaalia, https://www.tyark.fi/otayhteytta/
Kirjallisuutta työväenlauluista sekä laulukirjoja, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=ty%C3%B…
Olen tiedustellut myös kollegoilta keskustelupalstalla, palaan asiaan, jos saan lisätietoa. ...
Virtuaalikierroksia löytyy museoista, Makupalat.fi-listauksessa on joitakin yksittäisiä museokierroksia sekä sivusto, josta löytyy maailman virtuaalimuseoita ja museoiden sivustoja, joista voi tutkia virtuaalikierroksia, https://joyofmuseums.com/
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592
Suomessa ei ole vielä tehty dokumenttia vaikeasti koronaan sairastuneista. Dokumenttisarjoissa Rankka vuosi ja Koronavuosi on kyllä haastateltu myös koronan sairastaneita ihmisiä. Yle Areenasta löytyy myös hakusanalla pitkä korona ohjelmia, jotka kertovat pitkittyneestä taudista esim. Koronan pitkät oireet
