Kirjautumalla Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla voit omissa tiedoissasi tallentaa lainaushistorian. Voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Lainaushistoriastasi näet mitä olet lainannut ja voit myös lähettää listan sähköpostiisi. Muut lainaajat tai kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Ohjeet löytyvät täältä:
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Vuoden 1890 The World Almanac and Book of Facts -hakuteos ilmoittaa edellisvuonna kuolleiden listauksessaan Bellin kuolinpäiväksi 23. lokakuuta. Samoin tekee Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehti vuoden 1889 marraskuun 9. päivän numeron kuolinilmoituspalstallaan. Englanninkielinen Wikipedia sitä vastoin on eri mieltä ja väittää Bellin kuolleen jo 22. päivä. Lähteeksi merkitty South of the Mountains -kausijulkaisun vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa julkaistu Carol Weissin artikkeli 'Rockland County's birdman' kertoo Nyack Evening Journalin uutisoineen Bellin kuolemasta 23. päivä, mikä saattaisi selittää hieman myöhempiin aikalaislähteisiin päätyneen virheellisen päiväyksen. Weissin artikkelissa on kuva Grahamin...
Karjalaisjuurien sukututkimus kannattaa aloittaa Katiha-tietokannasta. Valitsemalla haettavaksi seurakunnaksi Muolaan ja sukunimeksi Leiposen niin osumia tulee useita. Alle 100 vuotta sitten syntyneistä eli todennäköisesti elävistä ihmisistä siellä ei ole tietoja. Muolaan seurakunnan digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta.
Karjalaisevakoista koottiin myös 1970-luvulla neliosainen hakemisto Siirtokarjalaisten tie, josta voisit löytää isoäitisi perheestä tietoja.
Lisää lähteitä ja ohjeistusta voi katsoa Suomen Sukututkimusseuran sivuilta.
Tämä on Britta-Lisa Joutsenen kirja Taivas, mikä sisar (WSOY, 1969). Siinä suomalainen Anja saa Jyväskylään "sisarekseen" amerikkalaisen Cathyn (Katin) tämän arkeologi-vanhempien lähtiessä pitkälle työmatkalle. Kati on reipas amerikkalainen, jota hiljainen Anja ensin vierastaa, mutta myöhemmin tytöt ystävystyvät parhaiksi ystäviksi. Katin avulla Anjakin saa rohkeutta ja itsevarmuutta.
Kati on kiinnostunut suomalaisista ruoista ja perinteistä. Hän saa joululahjaksi himoitsemansa pieksut ja menee ne jalassa kouluun. Opettaja suuttuu, sillä hän epäilee Katin tekevän hänestä pilaa, perinteitä rakastava opettaja kun on aikoinaan tullut kouluun virsut jalassa ja saanut tästä ikuisen lempinimen Virsu.
Oletan, että kysyjä etsii virren nuottia ja sanoja. Kaikki virret teksteineen ja nuotteineen löytyvät kirkon ylläpitämästä palvelusta
https://virsikirja.fi/.
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi lainojen uusiminen ei onnistu Helmetissä jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi, ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Arnod Schönbergin teosta "Fundamentals of Musical Composition" (1967) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelu/fennica-suomen-kansallisbib…
Näillä sinänsä hyvillä tuntomerkeillä emme löytäneet täysin varmaa tunnistusta.
Yksi vaihtoehto voisi olla Roger Cormanin vuonna 1964 ohjaama "Mies vahakabinetissa" (alkup. "The Tomb of Ligeia").
Elokuvassa on kuvatun kaltaisia elementtejä, joskaan ei tyhjentävästi.
Elokuva on näytetty MTV3-kanavalla 25.6.1994.
Lisätietoja elokuvasta myös muun muassa IMDB-sivustolta.
On myös mahdollista, että kyseessä voisi olla esimerkiksi jonkin tv-sarjan yksittäinen jakso.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan tai sarjan tarkemmin?
Johannes Kastajalle omistetuista juhlista on säilynyt erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.
Lähde: Kirkkovuosikalenteri
Olen katsonut Diktoniuksen suomennetuista kokoelmista:
- Runoja, 1963 / suomentanut Viljo Kajava
- Kirjaimia ja kirjavia, 1956 / toimittanut Jörn Donner
- Runoni, 1972 / suomentanut Arvo Turtiainen
Antologiat:
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, 1985 / valikoinut ja suomentanut Leena Krohn
- Aika laulaa lauluaan : valikoima suomalaista ja suomenruotsalaista lyriikkaa 1800-1900 luvulta, 1990 / toimittanut Eino Karhu
- Suomenruotsalaisen lyriikan antologia : Edith Södergranista Bo Carpelaniin, 1968 / toimittanut Nils Börje Storbom
Valitettavasti mistään näistä teoksista ei löytynyt runoa, jossa unta näkevä kantaa väsynyttä lintua.
Jos googlaat "unta näkevä kantaa väsynyttä lintua", löytyy...
Paavillinen hyväksyntä uudelle yliopistolle liittyy katolisen kirkon keskiaikaiseen mahtiasemaan – se ei koskenut ainoastaan Uppsalan yliopistoa, vaan kaikkia katolisessa Euroopassa toimineita yliopistoja. Keskiajan yliopistot saivat yleensä alkunsa kirkon organisaatiosta. Uppsalan yliopistohankkeen alullepanija oli arkkipiispa Jakob Ulvsson. Käytännössä yliopiston perustaminen edellytti kolmea asiaa: kuninkaan myöntämiä etuoikeuksia, paavin hyväksyntää ja kirkon myöntämää rahoitusta.
Kustaa Vaasa tuhosi kirkon vallan keskitetyn kuninkuutensa hyväksi ja Ruotsin valtakunta irtautui katolisesta Rooman kirkosta 1520-luvulla. Ylimmän papiston, luostareiden, itsenäisen aristokratian ja 1477 perustetun Uppsalan yliopiston ylläpitämä...
Finna-tietokannasta löytyi alla oleva osuma mutta sekin on vain näyttelyluettelo.
Kalevala-näyttely : [Strindbergin taidesalonki, Helsinki = Salon Strindberg, Helsingfors], 13.4.1933 -
Mitään muuta varmaa ja luotettavaa tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Suosittelen kääntymään taideyliopiston puoleen. Yhteystiedot ja aukiolojat tämän linkin kautta.
Hei!
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi. Käännyimme asiassa alan tutkimuslaitoksen Åbo Akademin asiantuntijan puoleen ja kysyimme
häneltä. Hän vastasi, että suola ei tule loppumaan merestä, koska suolaa huuhtoutuu kallio- ja maaperästä mereen veden mukana,
eikä sitä poistu merestä niin paljon, että se loppuisi tai edes vähenisi.
Valitettavasti meiltä yleisistä kirjastoista en löytänyt Seuran vuosikertoja tuolta vuodelta. Helsingin Pasilan kirjaston varastossakaan ei ollut Seuroja varastoituina kuin vuodesta 1979 eteenpäin. En löytänyt myöskään Finna.fi:sta viitetietoa siitä, missä lehdessä artikkeli voisi olla. Myöskään Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta ei löytynyt viitetietoa artikkelista. Kansalliskirjastossa on aikakauslehtikokoelma, johon on koottu Suomessa julkaistut aikakauslehdet 1800-luvun alusta nykypäivään, joten Kansalliskirjastosta vuosikerran pitäisi löytyä.
Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä Otava Mediaan ja tiedustella, onko heillä arkistomateriaalia Seura-lehdessä julkaistuista artikkeleista, asiakaspalvelu@otavamedia....
Max Frischin Montaukin suomennoksessa kyseinen kohta, joka on irrotettu pitemmästä virkkeestä, kuuluu näin:
"[Minulla ei ole revolveria, koska en aina harkitse tekojani,] ja itsemurhan pitäisi olla hyvin harkittu teko."
Max Frisch: Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä : kertomus (suom. Oili Suominen, Weilin + Göös 1979, s. 113)
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Valitettavasti en löytänyt tietoa Ossi Viskarista itsestään vaikka hänen käännöstyönsä onkin mittava.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto voisi olla paikka, josta osataan neuvoa: https://www.sktl.fi/
ystävällisin terveisin
Helsingin kaupunginkirjaston uudenlaisilla Asko-koneilla asiointi tapahtuu kirjautumalla sisälle Vieras-tunnuksella. Muuta tunnistautumista ei tarvita. Internet toimii selainkuvaketta klikkaamalla.
Tulostusta varten täytyy ensimmäisellä kerralla luoda henkilökohtainen asiointitili. Tämä saattaa tuntua hieman monimutkaiselta, koska rekisteröinti sisältää useita vaiheita. Jatkossa asiointi helpottuu, koska tulostamiseen käytetään asiakastulostustilin pysyvää pin-koodilla.
Kirjastoissa on paikan päällä tulostusohjeita, jos kaipaat kirjallisia ohjeita. Henkilökunnalta voit myös aina kysyä neuvoa.
Kun tulostustili on luotu, pääset aina tulostamaan kirjaston koneilta omalla pin-koodilla.
