Mielestäni Suomen ehkä tunnetuimman ravitsemusterapeutin, Reijo Laatikaisen kirja Pötyä pöydässä käsittelee tätä näkökulmaa. Siis hän suosittelee mustaherukan kaltaisia tuotteita, eikä viitta chia-siemeniin. Superfoodit eivät välttämättä ole kalliita. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348120__SP%C3%B6ty%C3%A4%20p%C3%B6yd%C3%A4ss%C3%A4__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kohokohta-sivusto on listannut viisi parasta vaihtoehtoa kalliille superfoodeille. https://kohokohta.com/uutiset/etsitko-halpoja-superfoodeja-tassa-5-parasta-vaihtoehtoa/
Toisaalta voidaan kysyä, onko superfoodeja ollenkaan olemassa. Esim. Chian siemenet ovat terveellisiä, koska niissä on paljon Alfalinoleenihappoa eli ALAa...
Maaseudun tulevaisuus uutisoi (9.12.2019), että Kiinaan vietiin noin kymmenesosa Suomessa kasvatetusta sianlihasta Tieto perustuu vuoden 2016-2018 Ulkomaankauppatilastoihin ja tietoihin Atrialta ja HK Scanilta (2019-2020):
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.754516
Kattavaa listausta lienee mahdotonta tehdä, mutta tässä muutamia tietokirjoja ja tutkimuksia aiheesta:
Minna Huotilainen: Näin aivot oppivat
Jo Boaler: Rajaton mieli: opi, elä ja kehity ilman esteitä
Petri Paavilainen: Kuinka ajatukset syntyvät: aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä
Minna Huotilainen & Leeni Peltonen: Tunne aivosi
Handmade Wellbeing Handbook: Facilitating art and craft workshops for older people in care settings
Eija Vähälä: Luovan käsityöprosessin yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin
Voit myös itse etsiä kirjallisuutta esimerkiksi asiasanoilla taidekasvatus, henkinen hyvimvointi, luovuusterapia, luova toiminta, osaaminen ja aivotutkimus.
Siltojen rakentamisesssa toimivuus ja turvallisuus ovat etusijalla. Myös esteettiseen puoleen kiinnitetään huomiota, sillan pitää soveltua siihen ympäristöön, johon se rakennetaan. Tyypillisesti siltaprojekteissa työskentelevät insinööripohjalta siltasuunnittelijat ja siltainsinöörit. Insinööritoimistot suunnittelevat kyllä ihan arkkitehtonisestikin näyttäviä siltoja.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lop_2014-05_siltojen_ulkonakoa_web.pdf
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-21_taitorakenteiden_suunnittelu…;
Kun siltaan tavoitellaan erityistä ulkonäköä, voidaan arkkitehtejäkin ottaa mukaan insinöörien kanssa suunnittelutyöhön. Esimerkiksi Millaun siltaa Ranskassa oli hahmottelemassa brittiarkkitehti Norman Foster https://fi....
En löytänyt tätä laulua selaamalla Finna.fi:tä, Violaa ja Fono.fi:tä tai työväenlaulukokoelmia,
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=voima&culture=fi&Page=…
tai Työväen lauluja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/tl.htm
Laulu ottaa kantaa -sivusto kokoaa tietoa työväenlauluista, sieltä voisi kannattaa kysyä, https://lauluottaakantaa.fi/tyovaenkulttuuri-talteen-ja-elavaksi/
Työväen arkistossa ehkä myös voisi löytyä materiaalia, https://www.tyark.fi/otayhteytta/
Kirjallisuutta työväenlauluista sekä laulukirjoja, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=ty%C3%B…
Olen tiedustellut myös kollegoilta keskustelupalstalla, palaan asiaan, jos saan lisätietoa. ...
Laulun sanat löytyvät nuotista Kesähitit ja kevään sävelet, Musiikki Fazer, 1984.
Nuottia ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä , esim. Pasilan, Pukinmäen, Töölön lähikirjastoissa sekä Vantalla sekä Tampereella. Sieltä se on mahdollista kaukolainata.
Pirjo Ojala, Musiikkiosasto, Lahden kaupunginkirjasto
Kirjaston kirjojen lainaaminen ei maksa. Kirjastoissa on toisinaan myytävänä poistokirjoja ja ne maksavat. Samoin kaupoissa olevat kirjat maksavat.
Toisin kuin aikuisten aineistosta, lasten aineistosta ei yleensä peritä varaus- tai myöhästymismaksua. Jos kadottaa lainaamansa kirjan, tai jos vaikka lemmikki sattuu tuhoamaan sen, on kirja korvattava kirjastolle.
Hei!
En löytänyt ko.kirjaa kirjastojen Monihaulla enkä mistään yhteisluettelosta Suomen kielellä enkä myöskään kirjakauppojen tietokannoista, joten on aika todennäköistä, että sitä ei ole suomennettu. Cooperin kirjoja on tähän saakka kustantanut suomeksi kirkkonummelainen Taivaankaari Oy, jonka listoilta en ko. kirjaa myöskään löytänyt. Taivaankaaresta löytyy tietoja websaitilta: www.taivaankaari.fi. Kannattaa ehkä vielä tiedustella suoraan kustantajalta asiaa.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastob
Rivien välistä päättelin, että "Putous" olisi ensimmäinen Joyce Carol Oatesin teos, johon olet tutustunut? Oatesin tuotanto on hyvin laaja ja hän on kokeillut monenlaisia lajityyppejä, Suomessa on käännetty lähinnä romaaneja. Jos siis innostuit tästä upeasta kirjailijasta, sinulla on halutessasi mahdollisuus tutustua hänen muuhunkin tuotantoonsa myös suomen kielellä.
En ole vielä itse ehtinyt lukea tätä "Putous"-romaania, joten joudun hieman arvailemaan, minkälaiset piirteet hänen kerronnassaan viehättävät sinua. Yksi lähestymistapa olisi miettiä, mitkä kirjailijat Oatesille itselleen ovat olleet tärkeitä. Hän om kirjoittanut esseitä mm. Sylvia Plathista ja muistaakseni maininnut hänen "Lasikellon alla"-romaaninsa lähes täydellisenä...
Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
Piki-kirjastojen kokoelmista ei löydy yhtään runokokoelmaa, jossa tekijän etunimenä olisi Saana.
Mutta Turun ja Oulun kaupunginkirjastoista löytyisi runoteos nimeltä Sudennälkä, jonka on kirjoittanut Saana Junkkonen. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja julkaisija on Runogalleria.
Voit lähettää teoksesta kaukolainapyynnön meille mikäli epäilet, että tämä voisi olla kyseinen teos. Kaavake ja ohjeet löytyvät sivultamme: http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm.
Lainan voi uusia viisi kertaa mikäli siitä ei ole varauksia.
Viidettä kertaa uusiessa järjestelmä antaa ilmoituksen
uusimiskerrat täynnä, järjestelmä ilmoittaa myös mikäli teokseen on varauksia.
Uusimiskertojen lukumäärä näkyy tarkemmin vain virkailijakäytössä olevasta kirjastojärjestelmästä. Tarvittaessa tarkemmat tiedot uusintakertojen määrästä saa kysymällä kirjastosta.
Asiakkaiden käytössä olevasta verkkokirjastosta tätä tietoa ei valitettavasti saa.
Välitän palautteenne eteenpäin, mahdollisesti huomioon otettavaksi uutta verkkokirjastoa hankittaessa.
Lainojen uusiminen onnistuu kyllä internetissä. Mene ensin kirjaston kotisivulle osoitteessa http://lib.vaasa.fi ja valitse vasemmasta sivupalkista linkki "aineistohaku". Klikkaa seuraavaksi kohtaa "lainat". Tämän jälkeen sinulta pyydetään kirjastokortin numeroa ja salasanaa. Tunnistautumisen jälkeen voit katsella lainojasi ja uusia niitä. Lainat voi uusia kolme kertaa, jos niistä ei ole varauksia.
Uusimisessa tarvittavan salasanan saat kirjastosta. Ihan turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse, sähköpostitse tms.
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Tätä on syytä kysyä suoraan viranomaisilta. Ei tunnu todennäköiseltä, että turistina maahan tulevan verotustietoja kysytään, mutta esim. oleskelulupaa varten saattaisi olla niin, asia kannattaa tarkistaa Maahanmuuttovirastosta, http://migri.fi/etusivu. Vero.fi vastaa myös verotukseen liittyvissä asioissa, sieltä voi kysyä chatissa https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/cha… . Tulli valvoo rahan kuljetusta, http://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/kateisrahat , mutta sieltäkään ei löydy mainintaa siitä, että maahan matkustavan verotustietoja valvottaisiin. Tullista voi myös kysyä, http://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/kysy-henkiloasiakkaat
Suomalaisen Suomen vuosikerrassa on jatkuva sivunumerointi. Lounela, Pekka (1953) Aleksis Kiven ”Margareta”. – Suomalainen Suomi, 339–348 on vuoden 1953 numerossa 6.
HelMet-järjestelmän erilaiset vinkit löytyvät täältä. Sieltä löytyvät mm. osiot Kirjailija suosittelee - Toivoa kirjallisuudesta - Halutuimmat ja Lukuhaaste. Sellaista osiota, jonka nimi olisi "Suositellut kirjat", ei HelMetissä ainakaan enää ole.
Heikki Poroila
