Valitettavasti asia ei selvinnyt. On mahdollista, että artikkeli on julkaistu esimerkiksi Keskisuomalaisessa, mutta verkossa ei ole digitoituna sanomalehtiä tuolta ajalta. Viimeisimmät digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston hakupalvelussa ovat vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Ainakin Satu Hovin teoksessa Omavaraista (Kirjapaja, 2023) käsitellään myös tuontimausteiden korvaamista lähiluonnon raaka-aineilla. Kannattaa siis tutustua tähän kirjaan, teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28Omavaraista%20%3A%2…
Tästä linkistä löytyy myös tietoa mausteiden käytöstä ennen tuontimausteita: http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/viljely.html
Hei! Vuonna 1973 syntyi Jyväskylän Lyseon yhteyteen peruskoulun yläaste. Koulu lakkautettiin jo vuonna 1976 ja viimeiset päättötodistukset jaettiin keväällä 1977.Lyseo jatkoi lukiona vuodesta 1977 alkaen. Tämä tieto on peräisin Jyväskylän kaupunginarkiston sähköisestä arkistosta. Arkiston nimi on Jyväskylän Lyseon peruskoulun yläaste.
Ystävällisin terveisin
Riitta Kärkkäinen
Kirjastonhoitaja
Vaajakosken aluekirjasto
Hei,
Voisin suositella William Gibsonin Sprawl-trilogiaa: Neurovelho, Kreivi Nolla ja Mona Lisa. Teoksissa käsitellään viime aikoina ajankohtaisia aiheita, kuten tekoälyä ja virtuaalitodellisuuksia, ja lukisin ne klassikoiksi. Suomenkielisten painosten saatavuus Helmet-kirjastoissa on tosin valitettavan huono. Ilmeisesti kustantaja ei ole vähään aikaan ottanut uusia painoksia, ja kirjastoista löytyy vain muutama nide kutakin. Teoksissa on jonkin verran slangia, joka kuitenkin on niiden maailman sisäisiin asioihin, kuten juuri virtuaalitodellisuuteen, liittyvää, ja siten myös äidinkieliselle lukijalle uutta.
Toinen hyvä sarja on Philip Reeven Kävelevät koneet. Se on suunnattu nuorille lukijoille, mutta toimii kyllä keski-ikäiselle...
Kotimaan katsaus oli Yle TV2 -kanavan vuosina 1978–1999 lähettämä ajankohtaisohjelma.
Kotimaa.nyt näyttäisi alkaneen vuonna 2000.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotimaan_katsaus
Lisätietoja: arkisto.tietopalvelu@yle.fi
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen...
Etsittyyn ajanjaksoon sopisi Jouko Sorvan Lumiukko tuli pihaan, mutta varista ei siitä kyllä löytänyt, vaikka siinä linnut varsin keskeisessä osassa ovatkin: varpusia, kyyhkysiä, tilhiä, jopa papukaija – vaan varista ei.
Muita ehdotuksia, kylläkin tuoreempia Franziska Stich Kiitos, kiltti lumiukko! ja Raymond Briggs Lumiukko.
Juhani Suomi valaisee asiaa Kekkos-elämäkerrassaan seuraavasti: "Oman leimansa presidentinvaihdokselle ja siihen liittyville juhlamenoille antoi samana aamuna kello kuusi alkanut yleislakko, joka hiljensi valtakunnan. Sen seurauksena kansalaisetkin saivat lukea ensimmäiset kuvaukset presidentinvaihdoksen tapahtumista ja yksityiskohdista vasta lakon päättymisen jälkeen ilmestyneistä lehdistä." (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1950–1956, Kuningastie)
Yleisradion lähetyksiin yleislakko ei kuitenkaan vaikuttanut.
Luettelo työpaikoista, laitoksista, yrityksistä ja liikenneyhteyksistä, joita yleislakko ei koskenut, löytyy esimerkiksi Sigurd Klockaren kirjasta Yleislakosta kansanrintamaan.
Kysymyksestä ei selviä, mihin aikaan olit nuori, joten ehdotukset saattavat ajallisesti olla vääriä, mutta kirja voisi olla joku näistä:
Herbjørg Wassmo: Lasi maitoa, kiitos! (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4370
J. M. Ilves: Sorjonen : Nukkekoti (2016) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au71b85a8b-568a-46bd-a14c-f…
Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt (2013) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54665
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivujen mukaan https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kielijuttu_%282003_2011%29/kuntavaalit_kunnallisvaalit "Kunnallisvaaleista käytetään nykyään myös hieman lyhyempää nimitystä kuntavaalit, ja nykyisen kuntia koskevan lain nimi on kuntalaki. Uusi laki tuli voimaan vuonna 1995."Kunnallisvaalit järjestettiin lokakuussa 2000. Uutisointi muodossa "kuntavaali" näkyy selvästi lehdistön kirjoituksissa, sillä Kansallisten kulttuuriaineistojen digitaaliset arkistot -kokoelmasta tehdyn haun mukaan aineistoa alkaa löytyä syksyltä 2000 lähtien.Sitä miten Yle on lähtenyt käyttämään kyseistä termiä, on vaikea sanoa. Asiaan on hyvin voinut vaikuttaa tuo Kuntalain muutos ja sitä myötä...
Helmet-kirjastoilla ei ole erillistä hakupalvelua, jonka voisi tilata hakemaan lainat asiakkaan kotoa, vaan lainaajan pitäisi itse toimittaa lainaamansa kirjat kirjastoon. Olisiko sinulla ketään läheistä tai tuttavaa, joka voisi auttaa kyseisten kirjojen kanssa?Vastaisuudessa, jos kirjaston käyttö ja kirjastoon tuleminen on iän, sairauden tai vamman takia hankalaa, Helmet-kirjastoilla on kotipalvelu, johon voit ottaa yhteyttä. Yhteystiedot ovat tässä: puhelimitse arkisin kello 12–15 (09) 3108 5214 tai sähköpostilla kotikirjasto@hel.fi. Kotipalvelu toimittaa tilaamasi aineiston suoraan kotiin ja myös hakee sen.Tässä on myös linkki Helmet-sivulle https://helmet.finna.fi/Content/kotipalvelu-ja-joustoasiakkuus
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
Virhelyönnit voivat tehdä rahoista merkittävästikin virheettömiä kappaleita arvokkaampia, mutta välttämättä näin ei kuitenkaan ole. Keräilyarvoa alentavasti virhelyönnit tuskin vaikuttavat muuten kuin siinä tapauksessa, että virheellisiä rahoja on lyöty enemmän kuin virheettömiä.Virhelyöntien vaikutus keräilyrahojen arvoon riippuu paljolti siitä, onko kyse toistuvasta vai yksittäisestä virheestä. Toistuvan virheen tapauksessa virheellisiä rahoja on voinut samassa erässä valmistua muutamista aina kymmeniin tuhansiin saakka ennen kuin virhe on havaittu ja korjattu. Tavallisuudesta poikkeaville rahoille löytyy tavallisesti arviohinta keräilijöille suunnatuista rahaluetteloista. Yksittäisistä virheistä puhuttaessa samanlaisina toistuvia...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua laulun löytämisessä. Mutta, muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vilkunan Tapani Löfvingin seikkailut perustuu Löfvingin omaan päiväkirjaan. Ei tietenkään ole mahdotonta, että Vilkuna olisi saanut joitain vaikutteita myös Topeliukselta, mitään tietoa asiasta ei kuitenkaan löytynyt.
Kirjaa ei valitettavasti löydy Heili-Finnasta, mutta sen voi tilata kaukolainana muista suomen kirjastoista. Linkki Finna.fi hakuun Kannattaa kysyä lisää lähimmästä kirjastosta.
Et tarvitse uutta kirjastokorttia. Sundomissa oleva kirjasto on yksi Vaasan kaupunginkirjaston lähikirjastoista. Sundomin kirjastossa käy sama kirjastokortti kuin pääkirjastossa, lähikirjastoissa ja kirjastoautossa.
Saatat muistaa Mary Higgins Clarkin kirjoittaman dekkari-sarjan, jossa pää- tai sivuroolissa esiintyvät Alvirah Meehan ja hänen miehensä Willy. Alvirah Meehan esiintyy ainakin seuraavissa suomennetuissa teoksissa: Kaunis, Kauniimpi, Kuollut (sivuroolissa), Tammi, 1988 Lottovoittaja, Gummerus, 2002 Yksin vain, Tammi, 2012 Kadonneet vuodet, Tammi, 2013 Niin kuluu aika, Tammi, 2017 Kuolema loistoristeilijällä, Tammi, 2018 Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Helmet-kirjastoista.
