Kuorsatessaan ihminen on unessa, emmekä löytäneet tietoa, että siihen voisi vaikuttaa unen aikana. Valveilla ollessaan voi tietysti selvittää syitä kuorsaamiseen ja näin ehkä vaikuttaa asiaan etukäteen. Alla linkki Terveyskirjaston artikkeliin kuorsauksesta, mm. sen syihin ja itsehoitoon:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Kysymyksessä voisi olla Sara Medbergin kirja Kamarineitsyt, jossa kerrotaan kolmen eri naisen elämästä. Kirjaan sisältyy paljon seikkailuja ja rakkautta. Pitsinompelija Emmy salaa menneisyyttään, mutta on ylhäistä ranskalaista sukujuurta ja todistaakseen sen mm. yrittää varastaa kuninkaanlinnasta jalokivikorun. Ompelija Charlotta on veloissa ja melkein joutuu miehen raiskaamaksi pimeällä kujalla, mutta ylhäissyntyinen herra pelastaa hänet ja palkkaa villin siskonsa Nellin kamarineitsyeksi. Rakkautta pyöritellään sinne tänne, mutta viimein kaikki salaisuudet paljastuvat ja kukin saa omansa.
Sara Medberg tekee väitöskirjaa nuorten naisten elämästä ja tyttöjen kasvatuksesta 1700-1800-luvuilla ja käsittelee samoja aiheita myös...
Kesätyöaika poistui virka-ja työehtosopimusten muutoksien vuoksi valtion virastoilta vuonna 1995.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003330429.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003436180.html
Kysyin asiasta Sanastolta, joka hallinnoi kirjastojen lainauskorvauksia (joita on maksettu vuodesta 2007) ja Suomen kirjastoseurasta. Ikävä kyllä tietoja aiemmista lainatuimmat -listauksista ei heiltäkään löytynyt.
Helmet-kirjastossa otettiin tuolloin 2014 käyttöön erillinen tilastointiosio, josta nuo tiedot saa helposti haettua, joten sitä aiempia tietoja ei meillä ole. Joillain kirjastoilla saattaa ehkä olla omia listoja, joista voi vinkata tämän vastauksen kommenteissa.
Kirjastoon hankittujen kirjojen saapuminen kirjastoon kestää ennemmin viikkoja kuin kuukausia. Tilannekohtaisia vaihteluita esiintyy. Ennakkovaraajille lähetetään suurin osa hankituista kirjoista, mutta jos varaajien lukumäärä on suuri, joistakin kirjoista tehdään lyhytlainoja. Käsikirjastojen koko vaihtelee kirjastoittain.
Yksi- ja monisoluiset levät kuuluvat alkueliöihin. Leviä tutkiva tieteenala on nimeltään fykologia. Erinomaisia artikkeleita levistä on kirjassa Kasvit 1 (toim. M. Piirainen).
Hieno verkkosivu levistä on taas itämeri.fi -sivustolla:
Levät elävöittävät vedenalaista maisemaa - itämeri.fi (itameri.fi)
Siltojen rakentamisesssa toimivuus ja turvallisuus ovat etusijalla. Myös esteettiseen puoleen kiinnitetään huomiota, sillan pitää soveltua siihen ympäristöön, johon se rakennetaan. Tyypillisesti siltaprojekteissa työskentelevät insinööripohjalta siltasuunnittelijat ja siltainsinöörit. Insinööritoimistot suunnittelevat kyllä ihan arkkitehtonisestikin näyttäviä siltoja.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lop_2014-05_siltojen_ulkonakoa_web.pdf
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-21_taitorakenteiden_suunnittelu…;
Kun siltaan tavoitellaan erityistä ulkonäköä, voidaan arkkitehtejäkin ottaa mukaan insinöörien kanssa suunnittelutyöhön. Esimerkiksi Millaun siltaa Ranskassa oli hahmottelemassa brittiarkkitehti Norman Foster https://fi....
Maritta Hiltusen teos Pirtin poika (2004) on lainattavissa OUTI-kirjastoista: https://outi.finna.fi/Record/outi.688110. Kirjan voi myös ostaa divarista, esim. Ilkan Kirjasta https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=814934
Emme tunnistaneet kirjaa, mutta kollega ehdotti tällaista: Anne Nuutisen Niilo Siilin näytelmä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1434237?lang=fin. Vaikuttaisiko tämä tutulta?
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan avaarin kielestä ei ole suomennettu kirjallisuutta lainkaan.
Kansallisbibliografiasta voit etsiä aineisto mm. rajaamalla sen sekä alkuteoksen kielen että käännöskielen mukaan
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
HelMet-kirjastot antavat yhteistyössä kustantajien kanssa kaikille koulunsa aloittaville pääkaupunkiseudun 1.-luokkalaisille kirjalahjan lukuvuonna 2021–2022.
Helsingissä kirjalahjat annetaan oppilaille luokan kanssa kirjastoon tehtävien tutustumiskäyntien yhteydessä.
Venäjänkielinen kirja on V. Dragunskijin Skolnye-prikolnye istorii. Kustantaja on Ast.
Lisää kirjalahjasta voit lukea täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Aika vähän löytyy juuri Vercourin alueelta.
Kaunokirjallisuutta: Peter Lieb:Vercors 1944: Resistance in the French Alps. Amazon.com
Michael Pearson: Tears of Glory: The Betrayal of Vercors 1944. Goodreades.com
Tietokirjallisuutta: Vercors Caves, Classic French Caving Volume 1 . Moorebook.com.uk
Parc naturel regional du vercors ( isere et drome ) Paperback – January 1, 1978. Amazon.com
Netissä Vercourin kansallispuiston sivusto: https://www.ladromemontagne.fr/en/summer/discovery/the-vercors/parc-vercors.htm
Velcourin reittejä: https://www.velovercors.com/routes.html
Googlen teoshaku löytää haulla "Books about the Vercors region" lisää kirjoja, mutta suurimmassa osassa tuntuisi olevan vain yksittäisenä...
Unfortunately, it seems no sheet music has been published of the song Sentimento, composed by Hermann Weindorf with lyrics by Jutta Staudenmayer. I could not find any unofficial transcriptions online either.
Tina Lifländerin romaani Hyvä yö kertoo hoitokodissa vuorotyötä tekevästä Nannasta, joka kärsii unettomuudesta. Lääkäreistä ja lääkkeistä ei tunnu olevan apua. Hoitokodin asukas Tyyne valvoo myös, muistellen sota-aikaa, puolisoaan ja lapsiaan. Teos kuvaa unettomuutta, väsymystä ja hoitokodin raadollista arkea.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4167264
Unettomuus on erityisesti jännityskirjallisuudessa ja kauhukirjallisuudessa paljon käytetty teema. Unettomuus koetaan usein pelottavana asiana ja se toimii erittäin hyvin jännitteen luojana näissä genreissä. Marko Hautalan Pimeän arkkitehti on esimerkki tuoreesta kotimaisesta kauhukirjasta, jossa unettomuus kiristää tunnelmaa.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4051860
Jyrki...
Kukaan ötökkiä tuntevista vastaajistamme ei ilmeisesti tunnistanut tätä. Se näyttää luteelta. Ötököitä voi tutkia Ötökkätieto-sivustolta, luteet, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
Ötökkätietoon on myös koottu lähdekirjallisuutta, https://www.otokkatieto.fi/moreinfo.
Lajeja voi tutkia myös Laji.fi:ssä, https://laji.fi. Siellä on myös foorumi, jonne kuvan voi lähettää, https://foorumi.laji.fi.
"Kaikkialla"-versiosta ei näytä julkaistun nuotteja. Italian- tai englanninkielinen "Al di là" on nuotinnettu moniin nuottijulkaisuihin erilaisina sovituksina. Kirjastojen tarjontaa voi selata Finnasta.
Jos haluamaasi nuottijulkaisua ei löydy Loisto-kirjastojen valikoimista, voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Verkosta löytyy useita sovituksia kappaleesta englanninkielisillä sanoilla. Ilmaiseksi ovat saatavilla ainakin tämä laulumelodian ja sointumerkit sisältävä sovitus ja tämä kvartettisovitus.
Hei,
ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Löysin kaksi mahdollista teosta: "Call of the Swamp" ja "The Secret Spiral of Swamp Kid". Niistä molemmissa on hyvin omintakeisen ulkomuodon omaava, suolta löydetty poikalapsi.
"The Call of the Swamp" on vuodelta 2017. Se on englanninkielinen käännös italiankielisestä alkuteoksesta nimeltään "Il richiamo della palude", jonka tekijät ovat Davide Cali ja Marco Somà. Kansi on harmaan ja kauniin sävyinen, juuri sellainen kuin sanoit. Ainoa ongelma on, että kirjaa ei ole tietojeni mukaan suomennettu. Englanninkielisiä niteitä on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojärjestelmässä, vaikka netissä oleva Melinda-hakukone muuta väittääkin.
Toinen...
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
Pääasiassa Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Suomen valtiokalenterit ovat Pasilan kirjavarastossa, eikä niitä saa kotilainaan. Vain joistakin vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä Suomen valtiokalentereista on myös lainattava kappale.
Voitte käydä Pasilan kirjastossa lukemassa vanhoja Suomen valtiokalentereita.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
