Wikipedian mukaan kaudella 2006-2007 JYPin pelien radioselostuksen hoiti Järviradio. V-P Turpeinen aloitti selostukset ja Teppo Laaksonen selosti kauden edetessä suurimman osan vieraspeleistä. Välillä jouduttiin turvautumaan kokemattomiin sijaisiin tai tekemään yhteistyötä paikallisten radioselostajien kanssa. Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Radio_Jyv%C3%A4skyl%C3%A4https://keskustelu.jatkoaika.com/threads/mist%C3%A4-kuuluu.34320/page-4
Et tarvitse uutta kirjastokorttia. Sundomissa oleva kirjasto on yksi Vaasan kaupunginkirjaston lähikirjastoista. Sundomin kirjastossa käy sama kirjastokortti kuin pääkirjastossa, lähikirjastoissa ja kirjastoautossa.
Iida Turpeista ei palkittu yhdestä novellista, vaan kokoelmasta tekstejä. Kilpailun tuomaristo (Siri Kolu, Anne Leinonen, Pirkko Heikkinen) luonnehti perusteluissaan Turpeisen tekstejä mm. seuraavasti: "Viimeiseen asti hiottu ja jäsennelty kokoelma, jonka tekstit hakevat rohkeasti rajaa tiiviin proosailmaisun ja runollisen monimerkityksisyyden välillä. Teksti on kuulasta, ilmavaa, ajatuksia herättävää ja jättää tilaa tulkinnalle. Kirjoittajalla on tunnistettava omaääninen lause. Kokoelma on teoksena punnittu ja täysin julkaisuvalmis."Tietokantoihin tekemieni hakujen perusteella Iida Turpeiselta ei löydy julkaistuja novelleja.JH Erkon kirjoituskilpailu (erkonkilpailu.net)
Sekä kissanpennut että aikuiset kissat naukuvat huomiota herättääkseen – pennut emolleen, aikuiset kissat ihmisilleen – joten nau'unnan määrä ei välttämättä liity niinkään kissan ikään, vaan enemmänkin siihen, kuinka paljon sillä on asiaa nau'untansa kohteelle. Naukuminen on luontaista, mutta sen käyttö kommunikointiin paljolti opittua, ja tätä kautta se, kuinka paljon kissa naukuu, näyttäytyy mitä suurimmassa määrin yksilöllisenä ominaisuutena.Pienet kissanpennut naukuvat herättääkseen emonsa huomion, kun ne ovat nälissään ja tarvitsevat ruokaa tai peloissaan ja tarvitsevat lohtua. Kasvaessaan isommiksi pennut kuitenkin lakkaavat kommunikoimasta emon ja muiden kissojen kanssa naukumalla. Ne alkavat käyttää hienostuneempaa...
Hei,Digi- ja väestörekisterin mukaan sukunimeä "Rejsträm" ei löydy Suomesta. Nimellä Rejsträm ei siis löydy tietoa, mutta sukunimi Rejström on hieman yleisempi. Esimerkiksi Tom Rejström on tunnettu suomalainen näyttelijä.Lisää Rejström-sukunimestä voi lukea osoitteesta:Rejström: Sukunimi-info (salste.net)Lähteet:Näyttelijäliitto: Tom Rejström Tom Rejström - Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry (nayttelijaliitto.fi)Digi- ja väestövirasto: NimipalveluNimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)Sukunimi-info: Tietoa suomalaisista sukunimistäSukunimi-info (salste.net)
Alkuaan (1981) kyseinen talo rakennettiin Lahden hotelli- ja ravintolakoulua ja kongressitoimintaa varten. 2011 alkaen siinä toimi Lahden ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen yhteinen Oppimiskeskus. Tietoa rakennuksen vaiheista löytyy seuraavista lähteistä: Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1980-81. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1981, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1982. Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1981-1982. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1982, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1983. ...
Näillä tiedoilla en onnistu löytämään etsimäsi kaltaista julkaistua teosta aiheesta, vaikka hain Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa ilmestynyt painettu aineisto. Voi olla että jos on kyse noin vanhasta teoksesta, sen asiasanoitus ei ole kovin kattava, eli löytääkseen pitäisi tietää tekijä tai teoksen nimi. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennicaUudempi aihetta sivuava teos löytyi: Antti Lappalainen: Savon metsärosvojen jäljillä (SKS, 2001)Kannattaa kurkata sekin, jos sieltä löytyisi esimerkiksi viitteitä Ukko Uokariin tai hänestä mahdollisesti julkaistuun aikaisempaan teokseen.
Purolan koulu ei ollut toiminnassa tulipaloon asti. "Koulu lakkautettiin vuonna 2006, jolloin kaupunki myös myi rakennuksen yksityiselle."Lähde: Kainuun Sanomat 15.2.2011.
Runo sisältyy Rauni Magga Lukkarin runokokoelmaan "Árbeeadni" (1996). Runot on suomentanut Kaija Anttonen. Suomenkielisen käännöksen nimi on "Äitejä, tyttäriä" (Gollegiella, 2013). Suomennoksessa alkukielinen ja suomenkielinen teksti ovat rinnakkain. Runoja ei ole nimetty, mutta ne on numeroitu. Runo "Soai vácciiga buohtalaga" ("He kävelivät rinnan") on kokoelman ensimmäinen. Kokoelmassa on 55 runoa.Outi Tarkiainen on käyttänyt tätä runoa sävellyksessään "Maa, kevään tytär" ("Eanan, gida nieida", "The earth, spring's daughter"). Teos on sävelletty mezzosopraanolle ja kamariorkesterille. Runon alkuosa on sanoituksena teoksen prologissa ja koko runo teoksen epilogissa. Teoksen on levyttänyt Virpi Räisänen Lapin kamariorkesterin kanssa John...
Kyseessä voisi olla Reeta Aarnion Maan kätkemät -sarja. Ensimmäinen osa Maan kätkemät on ilmestynyt vuonna 2008. Seuraavat osat ovat Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri. LinkkiKirjasampo: Maan kätkemät https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-f…
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Se, miksi hevoskärryissä etummainen pyörä on pienempi kuin takimmainen, liittyy todennäköisesti vakauteen. Raskas kuorma, joka yleensä hevoskärryissä painottuu kärryjen takaosaan, lisää kovaa painetta takapyöriin, minkä vuoksi takapyörät ovat isommat. Pienet etupyörät tasapainottavat isoja takapyöriä sekä helpottavat ajurin näkyvyyttä ja kärryjen ohjattavuutta.
Valitettavasti erikieliset kirjat eivät näköjään ole samaan tahtiin eteneviä. En valitettavasti löytänyt mitään tuontapaista kohtaa sivulta 103.Sinä varmaan löydät kohdan helpommin, kun voit verrata koko kirjaa toiseen. Linkki Lewis, C.S.: Neljä rakkautta Helmet haku.
Itse en ole kuullut, että vernissaa valmistettaisiin japaninpuusta, vaan yleensä sitä valmistetaan pellavaöljystä keittämällä. Japaninpuu-nimisestä kasvista en onnistunut löytämään tietoa. Wikipedian artikkelissa kerrotaan tarkemmin pellavaöljystä.Lähde:Pellavaöljy. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pellava%C3%B6ljy (Viitattu 3.5.2025)
Tässä listattuna kirjallisuutta, josta voisi löytyä vastaus kysymyksiisi. Nämä kirjat löytyvät myös OUTI-kirjastojen kokoelmista (linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon): George Orwell: Sinä ja atomipommi : kirjoituksia 1940-luvulta https://outi.finna.fi/Record/outi.2219485?sid=5009593799Tarmo Kunnas: Fasismin lumous : eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana https://outi.finna.fi/Record/outi.1350582?sid=5009593799Jason Stanley: Näin toimii fasismi : vastakkainasettelun politiikka https://outi.finna.fi/Record/outi.2256233?sid=5009593523Veikka Lahtinen: Mikä libεralismia vaivaa? (enemmän ehkä kapitalismista liberalismista) https://outi.finna.fi/Record/outi.2168418?sid...
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Tarkkaa aikaa on mahdotonta sanoa, mutta varmasti puhutaan ainakin puolesta vuodesta ellei pidemmästäkin ajasta, vastataan Helsingin kaupunginkirjaston hankinnasta. Edelliset 007-elokuvat on saatu hankittua kirjaston kokoelmaan elokuvan julkaisua seuraavana vuonna.
Löysin Helsingin yliopistossa hyväksytyn Jukka Laurilan pro gradu -tutkielman 20:7-13 Jeremia 20:7-13 psykoanalyysissa : Nimettömän valituslaulun syntyprosessi tekstin objektimielikuvien muutosten valossa, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200809091889. Siinä käsitellään myös käännöksiä ja niiden tulkintaa mainitsemastanne kohdasta. Sivulta 51 löytyy alaviitteestä 199 analyysiä verbin käännöksestä. Siinä todetaan, että verbin toinen merkitys on pettää, mutta tässä jakeessa 7a se tarkoittaa enemmän viettelemistä. Verbistä on vielä enemmän analyysia sivulla 61, jossa tutkielman kirjoittaja toteaa verbin merkityksen olevan pettää, viekotella (2 Sam 3:25 ja Hes 14:9), ja juuri tässä hän sanoo merkityksen olevan petoksen...
