Monissa kulttuureissa on ennen vanhaan uskottu että painajaisunia ovat aiheuttaneet nukkuvia ihmisiä kiusaavat henkiolennot, painajaiset. Skandinaavisen ja germaanisen kulttuurin alueella, ja siis esim. ruotsin kielessä tuollaisia olentoja on voitu kutsua nimityksellä "mara", suomessa nimellä painajainen. Suomalaiseen sanastoon mara lienee levinnyt juuri ruotsin ja skandinaavisen kulttuurin alueelta.
Usein Mara-olentojen ymmärrettiin olevan naispuolisia kiusanhenkiä, jotka pystyivät pujottautumaan esim. oksan- tai avaimenrei'istä sisään nukkuvien ihmisten luo. Mara-henki saattoi asettua nukkuvan ihmisen päälle ja aiheuttaa tälle näin ahdistavia painajaisia tai myös fyysistä pahoinvointia. Joissakin tarinoissa mara saattoi päivisin olla...
Tiedustelimme asiaa Salattuja elämiä tuottavasta FremantleMedia Finlandista. Kyseisessä sivuroolissa escort Mikaelina nähtiin Tomi Kantola. Olit siis oikeassa henkilön etunimestä.
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arvoa kannattaa kysellä numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Listaus numismatiikkaan liittyvistä kysymyksistä, raha https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/r/raha ja numismatiikka, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/n/numismatiikka.
Lisätietoja kannattaa kysyä Numismaattisesta yhdistyksestä, https://snynumis.fi/
Kansalliskirjasto säilyttää Helsingin Sanomat mikrofilmeinä. Yksityisasiakas voi tilata kopion mikrofilmistä, haluamastaan numerosta. Tilaus tehdään oheisella verkkolomakkeella:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta/mikrofi…
Lomakkeessa pyydetään antamaan lehden nimi ja numero eli 5.2.1970 lisäksi myös mikrofilminumero (=Mf-numero). Katsoin sen sinulle mikrofilmitietokannasta: 59599.
Tilauksen voit vaihtoehtoisesti lähettää myös postitse osoitteeseen
Kansalliskirjasto
Mikrokuvaus- ja konservointilaitos
Saimaankatu 6
50100 Mikkeli
tai sähköpostitse: kk-miko(a)helsinki.fi
Jos tulee kysyttävää, voit kysyä tuosta samasta sähköpostiosoitteesta.
Mikrofilmijäljenteet ovat melko kalliita: A4-sivu 2 euroa ja A3-sivu 3...
Näin merkinnästä "ЯК8"kerrotaan ainakin sivulla http://auction.catawiki.com/kavels/7510612-1980s-ussr-baltic-set-honey-… , jossa sama merkintä esiintyy:
"Made in the USSR by the famous Kaliningrad Amber Factory. Marked at the back "ЯК8", meaning it is brass metal gold-plated, produced in the 80s" eli merkintä tarkoittaisi sitä, että koru on tehty Neuvostoliitossa Kaliningradin meripihkatehtaalla 1980-luvulla ja on kullattua messinkiä.
Victoria Holtin Philippa Carr-nimellä kirjoittamia romaaneja on suomennettu toistaiseksi: Musta joutsen, Pyhän Brunon ihme, Petollinen rakastaja, Valloittajan paluu, Sydämen valinta, Kätketty salaisuus, Juhannustulien taika, Salaisuuksien lampi, Kohtalonyhteys sekä Kerran taas kohdataan.
Kirjaston lehtiosastolla on Tekniikan maailman numero 8/77. Sitä ei voi lainata, mutta kopion siitä kyllä saa. Sen sijaan varsinaisia piirustuksia, joita lehden ilmestymisaikaan on ilmeisesti voinut tilata TM:sta, ei kirjastossa ole. Netistä löytyi suomalainen osoite, missä on juttua tällaisen veneen rakentamisesta. Se on osoitteessa: www.lannevesi.net/pursiseura. Vaneriveneiden rakentamisesta kirjastossa on pari Kai Osaran kirjaa:” Vaneriveneitä rakentamaan ” ja ”Uusi jokaisen kilpavene Vesimäkärä”.
Tuukka Talvion kirjasssa Raha Suomessa ennen euroa (Museovirasto 2002) (s. 12- )kerrotaan, että kansainvälisen kaupan lisääntyessä 1200-luvulla ryhdyttiin Euroopassa painamaan yhä arvokkaampia hopearahoja. Ruotsissa otettiin 1300-luvulla käyttöön runsaan gramman painoinen raha, jota kutsuttiin nimellä örtug. Baltiassa tällainen raha puolestaan oli nimeltään artig. Agricola antoi rahalle suomenkielisen nimen aurto. Myöhemmin on rahasta on käytetty myös nimeä aurtua tai äyrityinen.
Aurrot olivat kaksipuolisia rahoja, joissa olevat kirjoitukset nimeävät niiden löyttäjän ja lyöntipaikan. Ensimmäiset aurrot lyötiin Gotlannissa 1330-luvulla. Ruotsissa aurto otettiin käyttöön Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla. Manner-Ruotsin...
Vantaan Tikkurilassa on toiminut vuodesta 1972 Tuhattaituri ky, joka tarjoaa monipuolista suutaripalvelua. Laukkujen korjaukset keskittyvät lähinnä matkalaukkuihin. Olisiko tämä etsimänne liike?
Tuhattaiturin yhteystiedot ja aukioloajat on seuraavat: Peltolantie 2, 01300 Vantaa, puh. 09 8233933; Avoinna: 9–17. Kannatta tietenkin ensin soittaa ja kysyä, tekeekö liike tarvitsemanne työn.
Ompelimot.com -sivustolta voi hakea paikkakunnittain ompelimoita. Sivun osoite on http://www.ompelimot.com/paikkakunnat/ .
Laulun nimi on "Odotusta Pariisissa". Sen on säveltänyt Juha Tikka ja sanoittanut Hector. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Ilta Pariisin tummuu". Englanniksi lauletaan: "I love you in the morning, love you when you go to bed, (and) these are all the words we've ever said". Laulun tunnetuin esittäjä on Susanna Haavisto, mutta sen on levyttänyt moni muukin laulaja, naislaulajista ainakin Leena Kallonen, Päivi Mäkinen ja Jonna Pirttijoki.
Islamilaisessa maailmassa naiset eivät rukoile, paastoa tai mene moskeijaan kuukautisten tai lapsivuodeajan aikana. Yhdyntä, kuukautiset ja synnytys saattavat ihmisen ns. suureen epäpuhtauden tilaan, ja muslimin tulee olla rituaalisesti puhdas suorittaessaan uskonnollisia velvoitteitaan.
Vaikka nainen on kuukautisten aikana rituaalisesti epäpuhdas, häntä ei tarvitse sinä aikana muutoin välttää. Uskonnollisten rituaalien lisäksi vain yhdyntä on kuukautisten aikana kielletty, muuten nainen elää tänä aikana yleensä aivan normaalia elämää. Joissakin muslimiyhteisöissä nainen ei kuitenkaan saa kuukautisten aikana leipoa tai laittaa ruokaa.
Rituaalisessa puhtaudessa erotetaan suuri puhdistautuminen (ghusl), jossa...
Kustaa Vilkunan Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (1999) kertovat, että Emmi on Emman tai Emilian hellittelymuoto. Emma on muinaisaksalaista alkuperää ja merkitsee voimakasta, yleistä tai suurta. Emilia pohjaa muinaisroomalaiseen Aemilius-suvun nimeen. Liisa on suomalainen lyhentymä Elisabetista, ja pohjautuu heprealaiseen Elisebaan, joka merkitsee Jumala on valani tai Jumala antaa valon. Marie on saksalais-ranskalainen muunnos hepralais-armenialaisesta Mariasta, jonka merkitys ilmeisesti on toivottu lapsi tai myös näkijätär, herratar.
Toista osaa kysellään myös trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut kesäkuussa, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan". Eli vielä ei tiedetä.
http://www.nemokustannus.fi/fi/nemo-kustannus-yhteystiedot.html
Suomessa valmistettiin sulatejuustoa ensimmäisen kerran vuonna 1925, jolloin Suomen ensimmäinen sulatejuustotehdas Oy Suomen juusto Ab Lahti aloitti toimintansa. Ilmeisesti ensimmäinen sulatejuusto oli nimeltään Marathon-herkkujuusto. Sitä mainostettiin Lahti-lehdessä loppuvuodesta 1925 "ennen tuntemattomana juustolajina (---), joka esiintyy kaupassa etupäässä pienissä rasioissa paloihin lajiteltuina, joten se on sangen mukavaa käyttääkin".
Tärkein suomalaisen juuston ostajamaa Saksa kiintiöitti pulavuosina tärkeimpien elintarvikkeiden tuonnin ja joidenkin laatujen kohdalla kielsi sen kokonaan. Sulatejuuston raaka-aineeksi tarkoitetut heikkolaatuisemmat tahkojuustot joutuivat tuontikieltoon. Tällöin myös Valio aloitti...
Valuuttakurssi kysymyksiin löytyy tietoa Suomenpankin verkkosivuilta.
Tilastot välilehdeltä löytyy päiväkohtaiset kurssit useisiin eri valuuttoihin.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/
Ruotsin kruunun keskikurssi vuosittain markkaan verrattuna oli vuosina,
94 ~0,73496087
95 ~0,705454468
96 ~0,684696825
97 ~0,679943028
98 ~0,672054762
ja vuodesta 99 eteenpäin kurssi on verrattu Euroihin
99 ~8,8075
Kyseessä lienee Yrjö Jylhän runo Varjot, joka alkaa "Kuun paisteessa varjolleni olen mustasukkainen". Löytyy ainakin kokoelmista Yrjö Jylhän kauneimmat runot. (Otava, 1957) ja Runoja rakkaudesta / toim. Jarkko Laine (Otava, 1979).
Kappale Lazzarella (Säv. Domenico Modugno) sisältyy nuottikokoelmiin, jotka löytyvät myös Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta:
Hitit : iskelmän 50-luku
Suosittuja ikivihreitä 2.
Näihin sisältyvät sanat ja sointumerkit.
Kyse on samasta ilmiöstä, jota Leif Wedøe kuvailee kirjansa Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille kohdassa Ulos pakastimesta: "Kun ottaa lounasruoan pakastimesta ja asettaa sen keittiönpöydälle, muuttuu se aina pinnaltaan enemmän tai vähemmän selvästi kosteaksi. Miksi?"
Kosteus on peräisin ympäröivästä ilmasta. Kun pulloon kaataa kylmää vettä, pullon ulkopinta kylmenee ja sitä ympäröivän ilman vesihöyrystä osa tiivistyy vedeksi jäähtyessään. Kaksi tekijää vaikuttaa siihen, kuinka paljon pullon ulkopinnalle tiivistyy vettä: ympäröivän ilman lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus. Suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka monta prosenttia ilmassa on vesihöyryä siitä pitoisuudesta mitä höyryä voi enimmillään...
