Hei,
kirja voisi olla vuonna 2002 ilmestynyt Maailman eläimiä-kirja. Sen tekijät ovat:
Felix, Jiri ; Knotek, Jaromír, kuvittaja ; Knotková, Libuše, kuvittaja ; Nuuja, Ismo, kääntäjä.
Kirjan kannessa nimi on punaisella ja kansikuvan keskellä on norsu.
Tässä on vielä linkki (alla) OUTI-kirjastojen sivustolle, jossa kyseinen kirja näkyy. OUTI-kirjastoissa kirjaa on saatavana Kuusamon, Kiimingin ja Rajakylän kirjastoissa. Voit varata sen omaan lähikirjastoossi (OUTI-kirjastot) maksutta.
https://outi.finna.fi/Record/outi.555799
Suomen Mehiläishoitajain Liitossa on perehdytty mehiläisten hoitoon Suomessa. Kirjastonhoitaja neuvoo kysyjää kääntymään heidän puoleensa, ks. https://www.mehilaishoitajat.fi/
Mehiläiset Kaliforniassa tuottanevat hunajaa, jonka koostumus vaihtelee ympäristön kasvien mukaan. Yhdysvaltalainen kollegamme löysi meille artikkelin, joka suoraan vastaa kysymykseen mehiläisistä ja THC -stä eli Bees and cannabis by Sharon Schmidt osoitteessa
https://www.beeculture.com/bees-and-cannabis/
Lyhyesti sanottuna:
First, it appears that bees cannot experience altered neurophysiology as a result of exposure to cannabis given that they have no neuroreceptors for the chemical it contains.
Turun pääkirjastosta vastattiin, että normaalisti tämä on mahdollista, mutta koronatilanteen takia tällä hetkellä valitettavasti ei. Ajankohtaisen tiedon saa kirjaston musiikkiosastolta, yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.turku.fi/toimipaikat/paakirjasto
Hei,
Tuomioistuinten riippumattomuus on taattu Suomen perustuslaissa. Muutoksenhakuprosessissa muutoksenhaun kohteena kuitenkin on nimenomaan alemman oikeusasteen antama tuomio/ratkaisu. Tuomioistuinten toimintaa ja päätöksentekoa sekä siinä huomioon otettavia seikkoja ohjaavat esimerkiksi oikeudenkäymiskaari, tuomioistuinlaki sekä laki korkeimmasta oikeudesta. Asiaan liittyvien lukuisten säädösten ja periaatteiden vuoksi meidän on tässä yhteydessä mahdotonta antaa sinulle kattavampaa vastausta.
Tarkempia tietoja tuomioistuinten riippumattomuuden toteutumisesta käytännössä ja ratkaisun perusteista voit kuitenkin kysellä esimerkiksi Tuomioistuinvirastolta: https://tuomioistuinvirasto.fi/fi/index/yhteystiedot.html...
Suomen vaelluskalat kutevat virtaavissa vesissä paitsi ankerias, joka lähtee lisääntyäkseen Sargassomerelle.
Kalastuslaissa vaelluskaloilla tarkoitetaan lohta, järvilohta, taimenta, ankeriasta, toutainta, nahkiaista sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavia muotoja. (Maa- ja metsätalousministeriö)
https://mmm.fi/vaelluskalat
Ankeriaat uivat lisääntyäkseen Sargassomerelle asti.
http://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/ankerias
Vaasan kaupungin kotisivulla olevan tiedon mukaan (https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/vaasa-lukuina/) vaasalaisia oli viime vuoden lopussa 67552.
Emme valitettavasti löytäneet runon tekijää. Tuohon aikaan kansakoulun lukemistoissa julkaistiin paljon runoja, joiden tekijää ei ollut merkitty. Arvelen, että runo on peräisin oppikirjasta tai lukemistosta. Tähän viittaa myös runon kouluelämään liittyvä aihe.
Wikipedia kertoo, että Stefania Follini on italialainen nainen, joka osallistui vapaaehtoisena kokeeseen, jossa tutkittiin eristäytyneisyyden ja pimeyden vaikutusta sisäiseen kelloon.
Hakupalvelu Finnasta löytyy haulla kalastusvälineet lukuisia kalastukseen ja pyyntivälineisiin liittyviä kuvia. Näitä kuvia kannattaa käydä läpi. Toisaalta tunnistaisko joku lukijoistamme esineen?
Finnan tulokset: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kalastusv%C3%A4lineet&type=…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja tilastoi raskaudenkeskeytyksiä.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lis…
THL:n tilastoraportissa käsitellään myös raskaudenkeskeytysten taustatietoja. Sosiaaliset syyt ovat ylivoimaisesti yleisimmin käytetty raskaudenkeskeytyksen peruste. Tämän tarkemmin raportti ei erittele näitä syitä.
Laissa on määritelty perusteet raskauden keskeyttämiselle:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/ehkaisyneu…
Kaupunkimetsistä löytyy aineistoa hakupalvelu Finnan kautta. Kaupunkimetsien historiaa käsitellään mm. Leevi Lehdon kirjassa Elämää helsinkiläismetsissä = Livet i helsingforsskogar : Helsingin kaupunginmetsänhoidon syntyhistoriaa (1990), joka löytyy mm. Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1366700__Sel%C3%A4m%C3%A4…;
Tässä linkki Finnan hakutulokseen. Tulosta voi halutessaan rajata esim. opinnäytteisiin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…;
Sopivia lähteitä löytynee myös hakusanalla taajamametsät:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Hei,
vuosikymmenet Suomessa luettiin Jaakko Nousiaisen kirjaa Suomen poliittinen järjestelmä (WSOY). Tämä kirja sisälsi selkeät perustiedot kysymistäsi asioista. Alan klassikkona kirja on saatavissa varmaan jokaisesta suomalaisesta kirjastosta.
Viimeisen kerran tästä kirjasta on otettu uusi painos vuonna 1998. Ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Kirjassa on osittaisin siis vanhentunut, mutta sen tärkeimmät teemat käsittelevät suomen valtiollisen järjestelmät perusteita, eivätkä nämä tiedot edelleenkään ole ajasta jälkeen jääneitä.
Nousiaisen kirjan jälkeen vastaavia perusteoksia on julkaistu netissä. Eri yliopistojen laitokset ovat tehneet tällaisia perusteoksia.
Helsingin yliopiston verkkokirja: Suomen poliittinen järjestelmä...
Hei,
Jyväskylän yliopiston opinto-oppaan mukaan kirja on Kontturi, Kuokkanen-Kekki, Palmujoki, ESPAÑOL 1, Finn Lectura; ISBN: 978-951-792-672-0
Tässä vielä linkki opinto-oppaaseen ja kurssiin Espanja 1: https://opinto-opas.jyu.fi/2021/fi/opintojakso/xes0005/
Hei,
Bukowskilla myydyn tuotteen tiedoissa (linkki: https://www.bukowskis.com/fi/lots/940006-vaateteline-fratelli-reguitti-…) on ainakin puulajiksi merkitty pyökki.
Muuallakin törmää tuohon pyökkiin (eng. beechwood), joten näyttäisi, että he käyttivät pääasiassa sitä.
Finna.fi -palvelussa ( https://finna.fi/) voit hakea mm. tutkimuksia kirjastojen kokoelmista. Hakukenttään voi kirjoittaa useampia hakusanoja tai käyttää tarkennettua hakua.
Emme valitettavasti tunnistaneet hakemaasi kirjaa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon kirjaston voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kotiteatterilaitteissa on monenlaisia säätöjä. Yksi asetus sopii sinfoniaokesterin konsertin kuunteluun, mutta esimerkikksi toimintaelokuvaa varten tarvitaan erilaiset säädöt. Kuuntelijan oma maku ja mieltymys ovat toki tärkeimmät mittarit.
Hyviä vinkkejä on laitteiden omissa käyttöoppaissa. Laajimman version saa yleensä ladattua valmistajan kotisivulta.
Oheisella AV-alan yrityksen sivustolla on varsin yksityiskohtaiset yleisohjeet laitteiden sijoitteluun ja säätöön.
Ideaali.fi-ohjeet