Valitettavasti erikieliset kirjat eivät näköjään ole samaan tahtiin eteneviä. En valitettavasti löytänyt mitään tuontapaista kohtaa sivulta 103.Sinä varmaan löydät kohdan helpommin, kun voit verrata koko kirjaa toiseen. Linkki Lewis, C.S.: Neljä rakkautta Helmet haku.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä Pikku-Poretta löytynyt tietokannoistakaan. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Turkish delight tai lokum on makeistyyppi, joka on peräisin Turkista. Se koostuu pienistä tuoksuvista hyytelökuutioista, jotka on perinteisesti maustettu ruusuvedellä, appelsiininkukkavedellä tai sitruunamehulla ja niiden päälle on ripoteltu tomusokeria. Monet Turkish Delightin premium-lajikkeet koostuvat suurelta osin hienonnetuista pähkinöistä ja taateleista hyytelömakeisessa.C.S. Lewisin klassisessa Narnia-romaanissa Edmund Pevensie astuu kaappiin ja löytää odottamatta lumisen valtakunnan. Tuntematon kuningatar, joka osoittautuu noidaksi, kysyy häneltä, mitä hän haluaisi syödä eniten. Englanninkielisessä alkuteoksessa Edmundin vastaus on "Turkish delight", ja pian hänellä on niitä kokonainen laatikko.Makeisen alkuperä on hieman epäselvä...
Englannissa monikon toisen persoonan pronomini you on ottanut myös yksikön pronominin thou paikan. Aiemmin youta saatettiin myös käyttää yksikössä kunnioituksen merkkinä muiden eurooppalaisten kielien mallin mukaan. Monikon ja yksikön eroa on yritetty tuoda esiin murteissa ja puhekielessä uusilla monikkomuodoilla kuten y'all ja youse. Nämä eivät kuitenkaan ole yleiskielen muotoja. Nykyenglannissa ei siis ole teitittelyä samalla tavoin kuin suomessa, vaan kohteliaisuutta ja muodollisuutta ilmaistaan muilla tavoin.Yleisin vastine sinuttelulle - teitittelylle englannissa on se, puhutellaanko toista etunimellä vai sukunimellä. Kun alkutekstissä henkilöt sopivat käyttävänsä etunimiään, käännöksessä puhutaan usein sinunkauppojen tekemisestä....
Runo "Let them" on Cassie Phillipsin kirjoittama ja julkaistu alun perin sosiaalisessa mediassa. Runoa on levitetty laajasti, ja monissa yhteyksissä sen tekijätiedot on jätetty pois. Lähteet:Just Let Them. A comforting poem by Cassie Phillips | by Ina | MediumArmy wife claims Mel Robbins stole her idea 'Let them' bookCassie Phillips (@cassie.phillips.letthem) • Instagram-kuvat ja -videot
Kirjaston maksut, kuten myöhästymismaksut ja korvausmaksut, menevät kaupungin kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin budjetin yhteydessä. Kirjaston käyttö, lainaus ja varaaminen ovat maksuttomia, mutta kunta voi periä maksuja myöhästyneistä palautuksista, varausten noutamatta jättämisestä ja muista suoritteista. Kirjasto voi käyttää aineiston perimiseen perintätoimistoa, jos aineisto on myöhässä 60 päivää eräpäivästä lukien. Lisäksi lainaaja joutuu maksamaan perintäkulut.Tästä on kysytty aiemminkin: Minulla kävi unohdus ja kirjaston kirjoista meni myöhästymismaksu. Mihin nämä rahat käytetään kirjastossa? | Kysy kirjastonhoitajaltaKuntaliiton uutisoi kirjastosaatavista: Kirjastosaatavien perintä | Kuntaliitto.fi
Sain apua vastaamiseen Eduskunnan kirjastosta:Historiallisen aikakauskirjan artikkelissa Kivuton murros? : naisten oikeus akateemisiin opintoihin 1800- ja 1900-luvun taitteen Suomessa / Heini Hakosalo Historiallinen aikakauskirja 104 (2006) : 4, s. 397-407 kerrotaan, että- naisia alkoi ilmaantua yliopistojen lukusaleihin 1860-luvulla. Asiasta ei tehty virallista päätöstä, sillä yliopistojen statuutit eivät yleensä puhuneet naisten opinnoista mitään. Topeliuksen historian luennot saattoivat olla ensimmäisiä, joita naiset kuuntelivat artikkelissa kerrotun tarinan mukaan. Keisarillisen Majesteetin armollisessa kirjeessä 1871 no 11 s. 9 annetaan naisille oikeus käyttää opetusta Yliopiston lääketitieisessä tiedekunnassa. 1901 Keisarillisen...
Kyseessä lienee Inger Sandbergin Sadan auton poika. Meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastolta kyseistä kirjaa ei valitettavasti enää löydy, mutta kaukolainaaminen onnistuu. Voitte jättää kaukolainapyynnön paikan päällä kirjastossa tai Internetin kautta, mikäli olette IntroActive -asiakas. Lisätietoja kaukopalvelusta osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopal.html
Kesällä monet kirjastot joutuvat lyhentämään aukioloaikojaan. Työntekijöillä on kesälomia ja henkilökuntaa siis vähemmän paikalla kirjastoissa. En pysty sanomaan minkälainen tilanne Laukaassa on, mutta sijaisten palkkaamiseen ei välttämättä ole rahaa. Jos haluat kysysyä asiasta tarkemmin, voit lähettää sähköpostia Laukaan kirjastoon, osoitteeseen paakirjasto@laukaa.fi
Eduard Uspenskin kirjassa "Rasavilli Jasu" (Otava 2001) on "Kertomus siitä kuinka Jasu ei suostunut syömään". Jasu näivettyy ja tuuli nappaa hänet mukaansa.
Kysymäsi kirja saattaa olla kuitenkin Renata Schiavo Campon "Tarina pojasta joka ei tahtonut syödä" (Vantaa, PR-tuotanto, 1983, ISBN 951-95673-9-9). Siinä päähenkilön nimi on Antti.
Aiheesta löytyy kirjallisuutta kirjastoista makrotalouden peruskirjallisuudesta hyllyluokasta 336.7.
Mahdollisia muita hyviä tiedonlähteitä ja julkaisuja, joihin kannattaa tutustua löytää Internetistä kokotekstijulkaisuna joko BIS:n sivuilta http://www.bis.org tai Euroopan Keskuspankin sivuilta http://www.ecb.int tai Suomen Pankin kotisivuilta http://www.bof.fi
Voisiko kyseessä olla Saimi Lindrothin romaani Taamottu, alaotsikko: romaani Lapin suuren luonnon keskeltä (1948).
Tapahtumat sijoittuvat Ylä-Lappiin, Tanassa käydään kaupassa. Utsjoella on Paistunturi, romaanissa Vaistunturi.
Päähenkilö on Alte Isola, katekeetta jolla on etelästä lähtöisin oleva vaimo Iina, "joka oli hiljainen ja vähän puhuvainen" ja kuolee vailla varsinaista syytä. Itsemurhako?
Runohyrrä-nimistä kirjaa ei valitettavasti löytynyt edes Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Mainitsemanne Satuhyrrä sieltä sen sijaan löytyy. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista teoksista ja kausijulkaisuista. Immi Hellénin runo "Äiti leipoo", joka alkaa sanoilla "Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot, äiti, kellen?" löytyy monesta kirjasta, mm. "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" -nimisestä teoksesta (Karisto 2000). Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Lahden kirjastoissa ei ole vielä käytössä harrastehuoneiden digitaalista ajanvarausta tai varaustilannenäkymää. Meillä on käytössä paperikalenteri. Pianohuoneisiin voi varata ajan puhelimitse numerosta 044 416 3517 tai paikan päällä pääkirjaston musiikin alueella. Palveluaikamme ovat ma-pe 10-20, la-su 10-16.
Kysymys koskee erikoisalaa, josta meillä yleisessä kirjastossa ei valitettavasti löydy lähteitä ja tämän alan erikoiskirjastoja ei palvelussamme ole mukana. Ehdottaisin, että kysyisitte asiasta tullista, palautelomake on heidän yhteydenottokanavansa tai Poliisista, Poliisin kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/palaute ja https://www.polamk.fi/kirjasto
Tietokannoista ei löydy viitteistä mainitun nimisestä äänitteestä. Sen sijaan Suave Twistersien kappale Ykkönen sisältyy äänitteelle Illan varjoon himmeään : rautalankabeatin parhaita : 24 laulettua rautalankahittiä (2006). Seinäjoen kirjastosta tai muista Epos-kirjastoista äänitettä ei löydy, mutta se kuuluu kyllä joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Voitte siis tilata CD:n kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
Eepos-kirjastot https://eepos.finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Helsingin Kaupunginteatterista vastattiin, että he tallentavat nykyään kaikki esityksensä arkistoon. Esitysten tallentaminen alkoi 1980-luvulla satunnaisesti, kun ensimmäisiä videokameroita tuli myyntiin. Läheskään kaikista ei ole tehty tallennetta. Nauhamerkkejä on mm. U-Matic, Beta, VHS-, Mini-DV. 2000-luvun alkupuolella on kuvattu jokainen esitys alkuun Mini-DV-nauhoille ja nykyään muistikortille.
Valitettavasti näitä tallenteita ei voi julkisesti esittää. Ne ovat vain teatterin sisäiseen käyttöön.
Kansallisteatterilta vastattiin, että heillä on oma pieni arkisto, jonka kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran esitystallenteita. Vanhimmat niistä ovat VHS-kasetteja 1980-luvulta. Tallenteet on tarkoitettu teatterin omaan...
Jos kysyjä tarkoittaa kirjoja, joiden tekijänä on Pentti Eskola (ja toisessa myös muita), molemmat löytyvät HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta ja ovat normaalisti varattavissa. Tässä suorat linkit:
Pentti Eskola: Atomit ja kiteet (1948) http://luettelo.helmet.fi/record=b1236048~S9*fin
Rolf Arnkil, Sigfrid Sirenius ja Pentti Eskola: Perimmäisten kysymysten äärellä (1963) http://luettelo.helmet.fi/record=b1141947~S9*fin
Heikki Poroila
Tulostaminen DVD:ltä onnistuu Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kirjasto Oodissa ja Myllypuron mediakirjastossa, joissa on tarvittavat laitteet ja mahdollisuus saada opastusta.
Kannattaa varata aika etukäteen puhelimitse: Kirjasto Oodi, puh. 09 3108 5000 ja Myllypuron mediakirjasto, puh. 09 3108 5092.
