Talvipuutarhan edustalla sijaitsevan Ruusutarhan muuripuutarhasta en onnistunut löytämään aineistoa, ainakaan näillä hakusanoilla. Talvipuutarha (kasvihuone) on osa Kaupunginpuutarhaa, johon kuuluvat myös etupihan Ruusutarha ja takapihan kasvien tuotantoalue.Talvipuutarhan edessä oleva, geometristä puutarhatyyliä edustava Ruusutarha on kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnittelema ja se rakennettiin vuonna 1924. Samaan suunnitelmakokonaisuuteen kuuluvat myös harmaakiviset tukimuurit Talvipuutarhan edessä sekä Ruusutarhaa molemmilta reunoilta rajaavat muotoon leikatut lehmusrivit.Etsiskelinkin lähteitä Kaupunginpuutarhan Ruusutarhasta, sillä se kenties osuisi lähimmäksi muuripuutarhaa, josta olet kiinnostunut.Valitettavasti saalis...
Valitettavasti suomeksi on vain valittuja kappaleita teoksesta Parerga and Paralipomena. Suomennettu kirja on Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista. Kirjassa ovat luvut: Die Welt als Wille und Vorstellung II, luvut 17, 31 ja 39, 46,Über den Willen in der NaturParerga und Paralipomena I.Parerga und Paralipomena II, luvut 8, 24 ja 28 Linkki Finna.fi.Muista teoksista kannattaa varmaan kysyä Filosofia.fi toimitukselta. Linkki sivulle.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä Pikku-Poretta löytynyt tietokannoistakaan. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin Sanomien Aikakone -palvelusta hakusanalla kouluvuosi löytyy tieto, että vuonna 1985 kouluvuosi alkoi torstaina 15.8.Lähde:Helsingin Sanomat. Aikakone. https://www.hs.fi/aikakone/
Kyseinen lainaus löytyy Aleksis Kiven näytelmästä Yö ja päivä. Näytelmän loppupuolella on Liisa-nimisen hahmon repliikki, joka alkaa sanoilla ”Oi kaunoinen vuori, pyhien kaupunkia kuvaellen!”. Paria virkettä myöhemmin Liisan repliikissä tulee tuo kyseinen lainaus. Näytelmä löytyy useista Aleksis Kiven näytelmiä ja muita tekstejä kokoavista teoksista.
Laski tarkoittaa talousjätteistä syntyvää likavettä. Sana juontuu ruotsin likavettä tarkoittavasta slask-sanasta, joka taas liittyy ruotsin onomatopoeettiseen slaska-verbiin ("läiskyttää").https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_7e1a1a89ea32997ef54e1da9477ffabf&list_id=1&keyword=laski&word=laski
Ko. romaanin tekijä on Courths-Mahler, Hedwig. Kirja on saatavissa kaukolainaksi Porvoon pääkirjaston kautta. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen oheisen lomakkeenn avulla tai paikan päällä pääkirjaston tietopalvelussa. Kaukolainamaksu maakuntakirjastoista on 3€/kirja.
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Virallisesti 28.12. suomalaisen almanakan mukaan juhlii vain Piia. Pia löytyy ruotsalaisesta almanakasta saman päivän kohdalta. Piia tuli almanakkaan vuonna 1973. Sitä aikaisemmin päivä oli vain Viattomien lasten päivä.
Piia- ja Pia -nimistä löytyy tietoa esim. Eero Kiviniemen kirjasta Iita Linta Maria.
Viralliset almanakat, siis nykyinen ja vanhemmat, löytyvät sivulta http://almanakka.helsinki.fi/
Hei!
Kirjaston asiakkaan maksujen tulee olla vuodenvaihteessa 0 €. Kaikki maksamattomat maksut aiheuttavat lainauskiellon 1.1.2010. Tämän vuoksi asiakas ei pääse internetissä itse uusimaan lainojaan. Maksujen määrän voitte tarkistaa kirjaston verkkosivulla kohdassa Omat tiedot - Maksut. Lainojen uusinta onnistuu taas, kun edellisen vuoden maksut on suoritettu.
Loppiaisaattona 5.1. kirjasto oli avoinna muiden aattopäivien tapaan vain klo 16 asti. Lisätietoja maksuista ja lainojen uusinnasta voi kysyä kirjaston lainaustoimistosta puh. 017-182318.
Lainan voi uusia viisi kertaa mikäli siitä ei ole varauksia.
Viidettä kertaa uusiessa järjestelmä antaa ilmoituksen
uusimiskerrat täynnä, järjestelmä ilmoittaa myös mikäli teokseen on varauksia.
Uusimiskertojen lukumäärä näkyy tarkemmin vain virkailijakäytössä olevasta kirjastojärjestelmästä. Tarvittaessa tarkemmat tiedot uusintakertojen määrästä saa kysymällä kirjastosta.
Asiakkaiden käytössä olevasta verkkokirjastosta tätä tietoa ei valitettavasti saa.
Välitän palautteenne eteenpäin, mahdollisesti huomioon otettavaksi uutta verkkokirjastoa hankittaessa.
Hi. Good afternoon.
The first and third ones are hard to get. They are only in Arkada Library https://www.arcada.fi/en/library
You can check them all from finna.fi database: https://finna.fi/
1. https://finna.fi/Record/arken.32677#holdings
2. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Essentials+of+Human+Anatomy+and… 2015
3. https://finna.fi/Record/arken.32669#holdings 2013
Hei!
Löysin Google Scholar -hakua käyttäen kaksi progradu -työtä, joiden loppuolella asiaa käsitellään.
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97325/GRADU-1433925179.pdf… (kohta 5.3)
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26609/Gradu.pdf?sequen… (kohta 4.1)
Hei
Kiitos kysymyksestä, johon vastauksena lähetän linkit seuraaviin Eduskunnan kirjaston lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteihin. Tietopaketteihin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, kansainvälistä vertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopaketteja päivitetään hankkeen edetessä kunnes ne on loppuun saatettu tai rauenneet.
Hankkeista ensimmäisenä Tietoyhteiskuntakaari, joka on loppuun saatettu. Tietoyhteiskuntakaaren myötä toteutettiin sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tietoyhteiskuntakaari.aspx
Seuraavat kaksi hanketta ovat vireillä.
EU:n tietosuojauudistuksen kansallinen...
Valitettavasti näyttää siltä, että tätä aariaa Johann Christian Bachin oopperasta Adriano in Siria, T211 ei löydy Suomen kirjastoista nuottimuodossa, vain äänitteenä. Olen tarkistanut sekä yleisten kirjastojen että Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmatiedot.
Vielä ikävämpää on se, ettei tätä aariaa näytä olevan nuottina saatavana myöskään ostamalla. Tutkin asiaa varttitunnin, mutta en löytänyt yhtään selkeää viitettä siihen, että aaria sisältyisi johonkin kokoelmaan. Kustantaja Garland on julkaissut koko oopperan partituurin vuonna 1985 Johann Christian Bachin koottujen teosten osana 5, mutta tätä ei näytä olevan missään suomalaisissa kokoelmissa eikä siis enää myytävänä. Tiedonhakua hankaloittaa, että saman libreton ovat säveltäneet...
Psykoanalyytikko J. G. Jacobsonin teksteissä näytetään käytettävän hänen etumimistään vain etukirjaimia. Artikkelin "Signal Affects and Our Psychoanalytic Confusion of Tongues" on kuitenkin kirjoittanut Jacob G. Jacobson. Mahtaako olla sama henkilö?
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/000306519404200103
Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila
