Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Isokokoinen talitiaisen kuva esiintyy ainakin Tuire Malstedtin Lasitarha-dekkarin kannessa (ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7189343).Ellei tämä ole etsitty kirja, muita vaihtoehtoja voi hakea esim. Googlen kuvahaulla hakusanoilla "romaani kansi lintu".
Laulavalle Lintukoiralle ja hänen siipalleen Fanny Tiskirievulle syntyy pentuja kirjassa "Uppo-Nallen talviturkki" vuodelta 1978.Pentujen nimet ovat Usko, Toivo, Rakkaus ja Luuvalo. Luuvaloa ruvetaan myöhemmin sanomaan Laulavaksi Luuvaloksi.
Jaana Kaparin suomennoksessa Dumbledoren repliikki "It does not do to dwell on dreams and forget to live, remember that" on suomennettu "Ei ole hyvä rypeä haaveissa ja unohtaa elää, muista se."
Sanomalehtien kopioita voi Helsingissä tällä hetkellä hankkia esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta tai Helsingin yliopiston kirjastosta, joissa vanhat vuosikerrat on tallennettu mikrofilmeille.
Tarkoitatko kirjaston järjestämää opastusta vai ehkä jotain muuta? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämässä Verkkostartti-koulutuksessa on yksi ilta varattu tiedonhaulle internetistä ja verkkokirjastosta ja kirjaston muista digitaalisista aineistoista. 10.4. oleva oppitunti on kuitenkin jo täynnä. Suunnitelmissa on, että vastaava järjestettäisiin myös syksyllä, ehkä jopa loppukeväälläkin, koska kysyntä on ollut niin kovaa. Mutta se ei ole vielä varmaa. Kursseista tiedotetaan sekä lehdissä, kirjaston verkkosivuilla että kirjastossa.
Crasman-blogissa on artikkeli vuosikertomusten muuttumisesta ja hiukan tietoa mm. kolmannen aallon verkkovuosikertomuksista.Tässä linkki siihen:
https://blog.crasman.fi/verkkovuosikertomus-muuttaa-muotoaan
Muuta tietoa emme valitettavasti löytäneet. Voisiko olla niin, että niistä käytetään myös jotakin muuta nimitystä?
Kirjastokortti on henkilökohtainen, siksi maksutkin tulee hoitaa henkilökohtaisesti. Ymmärrän, että valtakirjalla asian hoitaminen voi tuntua hankalalta. Jos kirjastokortti on olemassa, voisi olla helpompaa pyytää miestänne etsimään kortin ja ilmoittamaan numeron teille. Silloin maksun voisi hoitaa verkkomaksuna. Jos kirjat ovat jo olleet perinnässä, perintälasku on paperinen ja sen voi maksaa kuka tahansa. Jos asia tuntuu kovin hankalalta, myöhästymismaksut voi tietysti jättää odottamaan seuraavaan Suomen vierailuun asti. Jos maksuja kerryttäneet kirjat on palautettu, maksu ei enää nouse eikä kasva korkoa.
Verkkomaksu https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Helsingin Kaupunginteatterista vastattiin, että he tallentavat nykyään kaikki esityksensä arkistoon. Esitysten tallentaminen alkoi 1980-luvulla satunnaisesti, kun ensimmäisiä videokameroita tuli myyntiin. Läheskään kaikista ei ole tehty tallennetta. Nauhamerkkejä on mm. U-Matic, Beta, VHS-, Mini-DV. 2000-luvun alkupuolella on kuvattu jokainen esitys alkuun Mini-DV-nauhoille ja nykyään muistikortille.
Valitettavasti näitä tallenteita ei voi julkisesti esittää. Ne ovat vain teatterin sisäiseen käyttöön.
Kansallisteatterilta vastattiin, että heillä on oma pieni arkisto, jonka kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran esitystallenteita. Vanhimmat niistä ovat VHS-kasetteja 1980-luvulta. Tallenteet on tarkoitettu teatterin omaan...
Lyhytlainoja hankimme, koska asiakkailla on mahdollisuus saada luettavaksi teos, josta on paljon varauksia.
Suositut uutuuskirjat menevät usein varauksiin ja asiakkailla on jonkinlainen mahdolisuus nähdä niitä lyhytlainoissa.
Voi olla, että asiakas on varannut kirjan ja käydessään kirjastossa hän huomaa lyhytlainan ja lainaa sen ja peruuttaa varauksensa.
Pyrimme lyhytlainoilla myös vähentämään varausten määrää.
Tulkitsenko kysymyksen oikein, jos oletan haettavan selitystä siihen, miksi kirjasarjan käännösten nimissä esiintyy sana Medusa? Tätä sanaa ei tosiaan esiinny alkuperäisen Robert Ludlumin trilogian nimissä eikä myöskään myöhemmän Eric Van Lustbaderin kirjasarjan (toistaiseksi ilmestynyt 12 osaa) otsikoissa, jotka on kaikki rakennettu päähenkilö Jason Bournen nimen varaan. Suomennoksissa käytetty sana Medusa on CIA:n salaisen, Kaakkois-Aasiaan ja Vietnamiin sijoittuvan projektin koodinimi. Syytä siihen, miksi Suomessa on päädytty eri ratkaisuun kuin alkukielisissä, en ole löytänyt.
Heikki Poroila
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Olisiko mahdollista saada kasveista kuvaa tai edes jonkinlaista sanallista kuvailua?
Eduskunnan menot sisältyvät valtion talousarvioon. Eduskunnan osoitetusta talousarviomäärärahoista katetaan poliittisen toiminnan menot, henkilökunnan palkkaus- ja henkilöstöpalvelumenot, kiinteistö- ja peruskorjausmenot, tietohallintomenot ja muut menot.
Eduskunnan hallintoa johtaa kansanedustajista koostuva kansliatoimikunta. Kansliatoimikunta nimittää eduskunnan korkeimmat virkamiehet sekä ratkaisee eduskunnan hallintoa ja taloudenpitoa koskevat merkittävät asiat. Eli eduskunnan kansliatoimikunta on ylin päätöksentekijä eduskunnan taloutta koskevissa asioissa. Eduskunnan kanslian osastojen ja yksiköiden johtajat vastaavat oman osaston/yksikön määrärahojen käytöstä.
Seuraavalla verkkosivulla löydät tietoa eduskunnan hallinnosta: https...
Mukavaa, että kirjastotyö kiinnostaa teitä! Helsingin kaupunginkirjaston työhönotto on nykyään osa Helsingin kaupungin työhönottoa. Tässä avoin hakemuslomake, jonka voitte täyttää ja lähettää, https://response.questback.com/isa/qbv.dll/ShowQuest?QuestID=5052219&sid=qWrrHytvhN
Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
Näin vältetään logistinen kaaos kirjastojen avautuessa uudelleen. Nyt kun aineistoa ei pysty varaamaan, voi teoksia tallentaa muistilistoille. Lisätietoa täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#muistilistani.
