Hei
Näyttäisi siltä, että keitot ovat vanhimpia ruokiamme. Satokausi.fi-sivuston mukaan jo 1700-luvulla on keittoja syöty.
Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin keittojen historiaan. Jos linkit eivät avaudu suoraan, kopioi osoite hakuriville.
Kirjaa en onnistunut aiheesta löytämään.
https://www.isomitta.fi/vinkit/teemat/keitot/keittojen-historia
https://satokausi.fi/lusikka-soppaan-suomalaisten-keittoruokien-historia
Valitettavasti Rudyard Kiplingin runoa En-Dor vuodelta 1919 ei ole suomennettu.
http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_endor1.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Voit käyttää Atwoodin runojen hakemiseen perushakua tai tarkkaa hakua Helmet-Finnassa.Perushakuun kirjoitat "Atwood, Margaret" ja valitse hakuruudun reunasta alavetovalikosta Tekijä. Kun olet saanut hakutuloksen, valitset vasemmasta reunasta kohdasta Genre runot.Tarkennetussa haussa voit yhdistää tekijän ja aiheen (eli asiasanan) runot, Atwood, Margaret (tekijä), runot (aihe).Molemmat haut voit tehdä myös yhteisessä Finna.fi-haussa. Silloin saat muidenkin kirjastojen ja muistiorganisaatioiden aineistoja hakutulokseen.Finnan vastaava tarkennetun haun hakutulos.
Irene Wallerius Linton syntyi Göteborgissa vuonna 1905 ja on kuollut vuonna 1996.
Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut myös kääntäjänä, mutta suomennettu on vain ”Salaseura : seikkailukertomus nuorisolle”. Eri tietokannoissa kirjailijan nimi on kirjoitettu eri tavoin. Kansalliskirjastossa nimi on kirjoitettu ”Wallerius Linton, Irene”, mutta Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga biblioteket) tietokannassa nimi on kirjoitettu muodossa ”Wallerius, Irene Linton”. Finna-hakupalvelusta löytyy teoksia kummallakin nimimuodolla ja lisäksi myös nimellä ”Linton, Irene”. Tässä linkki Finnan hakutuloksiin:
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&lookfor=linton+irene&type=AllFields
Lähteitä...
Walter Milleriltä ei ole ilmeisesti suomennettu yhtään novellikokoelmaa. En myöskään löytänyt tietoa siitä, että novellia Dark Benediction olisi koskaan suomennettu. Sen sijaan hänen tieteisromaaninsa A Canticle for Leibowitz (1959) on suomennettu nimellä Viimeinen kiitoshymni (1993). Lisäksi suomennos hänen novellistaan Crucifixus Etiam löytyy Robert Silverbergin toimittamasta tieteiskertomusten kokoelmasta Huomispäivän maailmat (1971).
Dark Benediction näyttäisi olevan sekä yksittäisen novellin nimi että nimi novellikokoelmalle, johon sisältyy samanniminen novelli yhdessä kolmentoista muun novellin kanssa. Dark Benediction on julkaistu ainakin englanninkielisessä...
Karvat liitetään nisäkkäisiin. Höyhenillä, karvoilla ja suomuilla sitä vastoin on yhteinen alkuhistoria. Ne ovat kaikki kehittyneet samanlaisesta varhaiskehityksen rakenteesta. Tästä lisää artikkelissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/karvoilla-hoyhenilla-ja-suomuilla-on-yht…
Lintujen alushöyhenet muistuttavat hentoja karvoja. Joillakin hämähäkeillä nyt ainakin sanotaan olevan karvoja. Tästä lisää artikkelissa: https://tieku.fi/elaimet/hamahakit
Kyseessä on Joan Lingardin teos Heinäkuun kahdestoista (The twelft day of July, suom. Tutteli Lindberg, Otava, 1974).
Voit lukea kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1bb6a0e1-58ea-4e60-b745-c…
Ja täältä voit tarkistaa teoksen saatavuuden alueesi verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/lumme.1140100
Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina....
Poloneesit op40 -kokonaisuus on julkaistu mm. nuottikokoelmassa Chopin: Complete works 8, Polonaises (ISMN 979-0-2740-0109-4).
Nuotin saatavuustieto Outi-kirjastoista.
Poloneesi nro 1 A-duuri on myös nuottikokoelmassa Piano repertoire die schönsten klassischen Klavierstücke von Bach bis Chopin. Band 2. (Saatavuustieto)
Tolkienin omilla kuvituksilla on suomeksi julkaistu ainakin Hobitti (useina eri painoksina) sekä lastenkirjat Kirjeitä Joulupukilta, Herra Bliss ja Roverandom.
Tolkienin kuvituksista löytyy suomeksi lisätietoa teoksista Hobitti Tolkienin silmin, Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin ja Tolkien : mies joka loi Keski-Maan.
Hei!
Kyllä voi. Jos olet lainannut kirjan jostain Helmet-kirjastosta eli joko Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kirjastosta, voit palauttaa lainan mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Eli sinun ei tarvitse palauttaa aineistoa samaan kirjastoon, mistä olet lainannut sen.
Lisää tietoa kirjaston säännöistä ja käytänteistä löydät Helmet-verkkokirjastosta.
Hei!
Lars Huldenin runojen käännökset ovat pääasiallisesti Pentti Saaritsan käsialaa, niin tässäkin tapauksessa. Runo, joka alkaa sanoilla "Takkatuli on minun ystäväni", on ilmestynyt runokokoelmassa Återkommen från Atlanta (2005) ja suomeksi mm. teoksessa Hulden, Lars: Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006).
En löytänyt aiheesta artikkeleita, joten kysymys on laaja ja vaatii lakikokoelmien tutkimista. Eurooppalaista lainsäädäntöä voi tutkia N-Lex : kansallisten säädöstietokantojen portaalissa, https://n-lex.europa.eu/n-lex/index?lang=fi. Maailman lakikokoelmia on koottu GlobaLex-sivulle, https://www.nyulawglobal.org/globalex/#.
Finna-tietokannasta löytyi alla oleva osuma mutta sekin on vain näyttelyluettelo.
Kalevala-näyttely : [Strindbergin taidesalonki, Helsinki = Salon Strindberg, Helsingfors], 13.4.1933 -
Mitään muuta varmaa ja luotettavaa tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Suosittelen kääntymään taideyliopiston puoleen. Yhteystiedot ja aukiolojat tämän linkin kautta.
Journalistit kirjoittavat yhteiskunnallisista asioista. Journalistin ohjeissa sanotaan, että lukijoilla, kuulijoilla ja katsojilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin tehtävänä on auttaa siinä. Lähtökohtaisesti journalistit siis välittävät tietoa, eivätkä kirjoita vain itseään kiinnostavista aiheista. Korona ja Ukrainan sota ovat ajankohtaisia aiheita, joista lehdistö on osaltaan tiedottanut lukijoita.
Lähde
Journalistin ohjeet | Journalistiliitto
Valitettavasti kirjaston teoksista en onnistu löytämään vastausta tälle erikoiselle ilmiölle. Verkossa on muutama luontoasioihin erikoistunut sivu, josta ehkä olisi apua:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/kasvit
Ainakin nimi löytyy suomenruotsalaiselta nimipäivälistalta. Ragnarin nimipäivää vietetään 1.10.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Vuonna 1991 käydyssä Persianlahden sodassa vastakkain olivat Irakin Kuwaitiin hyökänneet joukot ja Yhdysvaltojen johtama monikansallinen liitto. Aluksi YK määräsi talouspakotteita saadakseen Irakin perääntymään. Liittouman maahyökkäys helmikuussa 1991 johti neljässä päivässä Kuwaitissa olleiden Irakin joukkojen antautumiseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianlahden_sota#Maasota
Sittemmin, vuonna 2003 Irak soti Yhdysvaltain ja Britannian johtamaa kansainvälistä liittoumaa vastaan. Konflikti johti Irakin diktaattorin Saddam Husseinin kaatumiseen.
YK:n turvallisuusneuvosto vaati Irakia korvaamaan Kuwaitille aiheuttamansa vahingot. Myös muilla naapurimailla oli korvausvaatimuksia mm. ympäristölle aiheutuneista vaurioista. Vuonna...
Wikipedian Sveitsin ja Latvian jääkiekkokomaajoukkueita koskevista artikkeleista voit tarkistaa maiden keskinäiset pelit maailmanmestaruuskisoissa ja talviolympialaisissa. Helpoimmin se onnistuu tutkimalla ensin Latvian joukkueen pelihistoriaa, koska maa on pelannut arvokisoissa Sveitsiä harvemmin. Ottelutuloksiin pääset klikkaamalla kunkin arvokisan vuosilukua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Latvian_j%C3%A4%C3%A4kiekkomaajoukkue
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsin_j%C3%A4%C3%A4kiekkomaajoukkue
Länsiväylä tarjoaa näköislehti sovelluksen, joka on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista. Sieltä löytyy tällä hetkellä näköislehtiä noin puolentoista vuoden verran (8.7.2020 asti) https://www.lansivayla.fi/asenna/
Kansalliskirjastossa Helsingissä löytyy Länsiväylä mikrofilmeillä vuodesta 1969 alkaen. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422903
Kenties asia selviäisi helpoiten ottamalla yhteyttä länsiväylän toimitukseen. https://oma.media.fi/lehti/lansivayla/yhteystiedot/
