Jämsän kirjastossa ei ole digitointimahdollisuutta.
Jyväskylän pääkirjastossa on digitointitila, jonka käyttöohjeisiin pääset tutustumaan kirjaston verkkosivuilla tämän linkin kautta: Pääkirjaston Digitointitila | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Joseph von Eichendorffin novellia Das Marmorbild (1819) ei ole suomennettu.
Sigmund Freudin esseen "Wahn und die Träume in W. Jensens Gradiva" suomennos "Harhakuvitelmia ja unia W. Jensenin Gradivassa" sisältyy teokseen Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta (valinnut ja suomentanut Mirja Rutanen, Love Kirjat, 1995).
Uni ja isänmurha -teos Helmet-kirjastoissa
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Mihail Hodorkovski vieraili Helsingissä 25.2.24. Hän osallistui tapahtumaan, jonka järjesti Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö.
Voit katsoa Yle Areenasta saman päivän Ylen uutislähetyksen, jossa aiheesta kerrotaan:
https://areena.yle.fi/1-66615047
Valtioneuvoston asetuksessa määritellään uudisrakennusten, sekä uusien korjaus- ja muutostöiden vaatimat kriteerit esteettömyydestä. Tämä ei kuitenkaan päde vanhempiin rakennuksiin, varsinkaan jos niitä ei ole korjattu pitkään aikaan. Kaikkien uusien rakennusten pitäisi tätä asetusta kuitenkin pääsääntöisesti noudattaa.
Esteettömyyden ilmoittamisesta ei näyttäisi olevan minkäänlaista säädöstä, joten tässä joutuu lähinnä luottamaan rakennuksen omistajan ilmoittamiin tietoihin tai ulkopuolisen tahon ylläpitämiin resursseihin, kuten pääkaupunkiseudun palvelukarttaan. Jos palvelukartassa huomaa virheitä tai puuttuvia palveluita, voi siitä ilmoittaa palvelun ylläpitäjälle.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241
https://hri.fi...
Someron kunta on kyllä liittynyt mukaan valtakunnalliseen e-kirjastoon, mutta valtakunnallinen e-kirjasto ja Ellibs ovat eri asioita. Valtakunnallinen e-kirjasto ei toimi kirjastokortin tunnuksilla, vaan sinne rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (esim. mobiilivarmenne tai pankkitunnukset), koska e-kirjaston käyttöoikeus on sidoksissa asuinkuntaan eikä kirjastokorttiin, kuten Ellibs on. Valtakunnalliseen palveluun rekisteröidyttyäsi saat käyttöösi sen koko valikoiman. Someron verkkokirjaston info-osiossa kerrotaan, että Ellibsistä luovutaan asteittain uuden e-kirjaston tullessa käyttöön. Valtakunnallisen e-kirjaston sovelluksen voi ladata omalle laitteelle sovelluskaupasta. Ainakaan toistaiseksi palvelua ei ole mahdollista...
Tästä ei tarkkaa tietoa löydy, mutta hyvin todennäköisesti jousiampujien kasvoilla oli nimenomaan aurinkosuojaa. Reddit-keskustelualustalla samaa on ihmetelty täällä ja täällä, ja suurin osa keskustelijoista on sitä mieltä, että kyseessä on aurinkosuoja. Korkean suojakertoimen aurinkosuojat voivat aiheuttaa valkoista pigmenttiä kasvoille, ja käsittääkseni monelle korealaiselle ihonhoito ja auringolta suojautuminen on todella tärkeää. Hyvin vaalea iho kuuluu myös siellä kauneusihanteeseen, joten tästäkin syystä joillakin aurinkosuojilla saattaisi olla vaalentava vaikutus.
Kysyjän kaipaaman kaltaisia toimittajia saattaisi ehkä löytää Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon voittajien ja voittajaehdokkaiden joukosta. Lumilapio myönnetään ansiokkaasta tutkivasta journalismista. Kriittisyys ja perusteellisuus ovat merkittäviä palkitsemisperusteisiin kuuluvia hyveitä.Lumilapio – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi Mikä lumilapio? – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi
"Voi polo poika, jos voisitkin kovan kohtalos murtaa!" (Päivö ja Teivas Oksala)"Voi polo poika! Jos voit kovan kohtalon rikkoa, -- " (Alpo Rönty)– Aeneis, Kuudes kirja, 882
Vanhat rautatieaikataulut löytää Suomen kulkuneuvot -lehden numeroista. PIKI-kirjastoista Tampereella on varastoituna vuosikerrat 1957–2011 (joitain yksittäisiä numeroita puuttuu).
Keskustakirjasto Oodissa on digitointistudio, jossa on Helmet-kirjastojen kattavimmat digitointimahdollisuudet.Pääset tarkastelemaan tilaa ja sen käyttömahdollisuuksia tästä.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen kovin varmaa vastausta. Kävin läpi ruotsista käännettyjä, naiskirjailijoiden kirjoittamia romaaneja varmuuden vuoksi parin viime vuoden ajalta, mutta mitään aivan kuvausta vastaavaa en löytänyt. Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä on ilmestynyt vuonna 1994 ja käännetty kyllä suomeksi jo tuoreeltaankin, mutta siitä tuli uusintapainos loppuvuodesta 2023. Sitä pidetään pohjoismaisen rikoskirjallisuuden klassikkona, sillä murhajuonen lisäksi siinä on psykologista syvyyttä. Romaani sai ilmestyttyään Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
Myötäjäiset on nimitys, jota käytetään morsiamen mukana sulhasen suvulle siirtyvästä omaisuudesta.Nykyhäätkö muka vievät ylettömästi aikaa ja rahaa? Ennen ne vasta veivätkin | HS.fiIntialaismies murhasi vaimonsa kobralla | HS.fiAvioliitto syntyi naisten aloitteesta, mutta hyvin pian se kääntyi miesten eduksi – Näin länsimainen avioliitto on mullistunut | HS.fi
Kyseessä on varmaankin Ernest Thompson Setonin eläintarinoiden kokoelma Villejä eläimiä. Siinä on kuvauksiasi vastaavat tarinat: Lobo, Currumpaw'n kuningas kertoo suuresta sudesta, jonka kaatamisesta tarjotaan yhä suurempaa palkkiota ja Risakorva, nuori jänis kertoo nimensä mukaan nuoresta jäniksenpojasta.Villejä eläimiä julkaistiin alkukielellä englanniksi jo vuonna 1900. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909. Siitä on otettu useita painoksia. Se on ilmestynyt myös yhteisniteenä Eläinsankareita Setonin toisen tarinakokoelman Eläinten sankareita kanssa.
Kysyin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, josta vastattiin seuraavasti: "Aivan kysymänne kaltaista sanontaa ei löydy Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) laajasta alkuperäislipustosta, joten hirveän vanha se ei voine olla. Paljon tavallisempi ilmaus on esim. laittaa kovat piippuun. Kova-sanan käyttö tällaisissa yhteyksissä juontaa juurensa sotilasslangiin, jossa kova tarkoittaa oikeaa ja siten tappavaa patruunaa tai kranaattia harjoituskäyttöisten tällaisten vastakohtana. Kova ase on siis ase, jossa käytetään kovia ja kuolettavina tehokkaita panoksia."Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonta auttaa oikeinkirjoitusta, kielioppia, sanojen käyttöä ja merkitystä sekä lauseiden muotoilua koskevissa kysymyksissä....
Kaskisten kotiseutumuseon verkkosivuilla tosiaan kerrotaan, että heillä on vitriinissä Kekkosen käyttämä kahvikuppi ("Kuppi on edelleen tiskaamatta!"). Valitettavasti en löytänyt tietoa, missä yhteydessä Kekkonen on kupista juonut. Voit tiedustella asiaa Kaskisten kotiseutumuseosta, verkkosivut: https://visitkaskinen.fi/fi/kotiseutumuseo
Tilastokeskuksen Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023 tarjoaa kaivatunlaisia numerotietoja uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyyksistä.
Kuulostaa kovasti Lönnrotin teokselta Vaeltaja : muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828.Hämessä esimerkiksi neuvotellaan soutumatkan hinnasta näin: "Puolentoista tunnin soutumatkan jälkeen olin Paimelan rannassa. Kysyin soutajapojalta, mitä hän tahtoi vaivastaan. Hän virkkoi: 'antakaa iteh kunniastasi mitä arvaatte', mutta koska nämä kunnianmukaiset maksut eivät aina ole parhaita, vaadin häntä itseään määräämään. Silloin hän sanoi olevan tavallista, että maksettiin kaksinkertaiset kyytirahat järvien yli kuljettaessa, ja minun täytyi siis antaa hänelle 44 killinkiä, sillä minulla ei sattunut olemaan pienempiä pankkiseteleitä. Tällaiset vesimatkat, ajattelin muuten, pian tyhjentäisivät kukkaroni, minkä vuoksi päätin...
Käsillä olevista lähteistä ei valitettavasti äkkiseltään löytynyt vastausta tähän kysymykseesi. Pentti Saarikoski opiskeli antiikin kieliä ja filosofiaa, viittasi teoksissaan paljon antiikin mytologiaan ja myös suomensi etenkin antiikin Kreikan tekstejä, mikä tutkijoiden mukaan on näkynyt myös hänen omassa tuotannossaan. Sänkyä on yleisesti länsimaisessa kulttuurissa pidetty muun muassa yksinolon ja rakkauden metaforana. Voisiko sänky olla liian pieni siksi, että runon kertoja rinnastuu joko jumaliin tai jättiläisiin, joita pidettiin Gaian (maa) ja Uranuksen (taivas) lapsina? Antiikin tarustoon kuuluu kertomuksia varhaisten jättiläisten ja jumalten taisteluista. Kannattaa tutustua Pentti Saarikoskea käsitteleviin opinnäytetöihin...
Puutarhan virallinen nimi koko 1800-luvun perustamisestaan saakka oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta tuli virallisesti Helsingin yliopisto vasta vuonna 1919.Lähteet ja kirjallisuutta: Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha 1833–1933 Juha Lemström, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
