Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi on tänä vuonna lyöty kaksi juhlarahaa: 100 euron ja 5 euron rahat. Sinun rahasi on ehkä 100 euron raha: sitä kuvaillaan näin: Tunnuspuolella on teksti Suomi sekä itsenäistymis- ja nykyvuosi. Arvopuolella kuvataan suomalaisille juhlarahoilla harvinaisesti abstraktia taidetta. Sen nimellisarvo on siis 100 euroa. Lisätietoa juhlarahoista:
http://www.mint.fi/fi/tiedotteet/1880/
http://www.kolikot.com/uutiset/17
”Suomalainen nimikirja” (Otava, 1984) kertoo, että sukunimi ”Rapakko” on luultavasti siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Nimellä ”Rapakko” tunnettuja taloja on ollut Ylä-Satakunnassa, Päijänteen pohjoisosissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemijoen alajuoksulla. Pohjois-Pohjanmaa on ollut myös sukunimen ”Rapakko” vahvinta aluetta, mikä antaa uskottavuutta teorialle nimen synnystä.
”Rapakko” tarkoittaa kirjakielessä ’kuralätäkköä’ mutta myös etenkin murteissa ’likaista paikkaa, suomaata, mutaa, liejua, savea’. Luultavasti tuo jälkimmäinen merkitys olisi voinut luontevammin olla nimen pohjalla. Talo on saattanut sijaita suomaan lähellä ja saada sitten nimekseen Rapakko. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen kirjallisuuden...
Sana sysy, sysyyn sekä sen tavallisempi variantti ilmauksessa yhteen/samaan syssyyn merkityksessä 'yhteen läjään; yhtä soittoa, yhtäjaksoisesti' ovat luultavasti samaa perua kuin verbit sysätä ja sysiä. Sysätä-verbin merkityksiä ovat 'lykätä, työntää, tuupata' ja murteissa myös 'hangata, hieroa'. Sysiä-verbillä taas on merkityksiä 'tuuppia, töniä, syrjiä'. Myös suomen lähisukukielistä löytyy samaa perua olevia sanoja, joilla on myös samankaltaisia merkityksiä.
Syssymmällä-muodosta löytyi hieman juttua Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/syssymmalla.36711.news
Syssymmällä on puhekielinen ja tyyliltään arkinen muoto ajanilmauksesta syksymmällä, jonka merkitys on 'myöhemmin syksyllä'. Ilmauksella...
Lähteenä Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002
Setelin hinta riippuu painoksesta ja kunnosta. Arvo on suurin, jos merkintää Litt. A tai Litt. B ei ole. Setelit on luettelossa hinnoiteltu kunnon mukaan ja seteliä, jossa Litt.-merkintää ei ole, esiintyy yleisimmin kuntoluokassa, jossa sen hinnaksi on merkitty 150 €.
Vantaan Tikkurilassa on toiminut vuodesta 1972 Tuhattaituri ky, joka tarjoaa monipuolista suutaripalvelua. Laukkujen korjaukset keskittyvät lähinnä matkalaukkuihin. Olisiko tämä etsimänne liike?
Tuhattaiturin yhteystiedot ja aukioloajat on seuraavat: Peltolantie 2, 01300 Vantaa, puh. 09 8233933; Avoinna: 9–17. Kannatta tietenkin ensin soittaa ja kysyä, tekeekö liike tarvitsemanne työn.
Ompelimot.com -sivustolta voi hakea paikkakunnittain ompelimoita. Sivun osoite on http://www.ompelimot.com/paikkakunnat/ .
Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta löytyy kaksi kirjaa, molempien kirjottaja Steve Rendle: Renault 19 : service and repair manual (kust. Haynes 1995) sekä Renault 19 owner's workshop manual (kust. Haynes 1994). Tarkemman saatavuuden saa katsomalla ko. tietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Renault 9:stä löytyi Oulun pääkirjastosta kirja Mead, John: Renault 9 & 11 (petrol) : 1982-89 : owner's workshop manual (kust. Haynes 1992). Ehkä on mielenkiintoista vierailla Renaultin sivuilla (http://www.renault.com), josta klikkaa welcome-sivulle, jossa on hakuohjelma. Suomenkielisellä sivulla (http://www.renault.fi) on palautelomake, johon varmaankin voi jättää kysymyksen ja sähköpostiosoitteen.
Hyvä paikka aloittaa Internet-haku on Makupalat-linkkihakemisto ja siellä ruokaperinnesivu http://www.makupalat.fi/ ja sen alla kohta
"Suomalaisia perinne- ja maakuntaruokia". Tosin sen altakaan ei löydy juuri vihjeitä alueemme ruokakulttuuriiin. Mustalle makkaralle on kyllä oma sivustonsa
eli http://www.reklaamikari.fi/musta/index.html .
Tampereen kaupungin sivuilla löytyy osoitteesta wwww.historia.tampere.fi tamperelaisten historiasta lukuisia sivuja, joista arkielämästä kertovilla sivuilla on tietoa myös elintarvikkeista eri aikoina.(http://www.historia.tampere.fi/arki/index2.htm )
Koska Internetistä ei löydy juurikaan hyviä tiedonlähteitä kysymykseesi, suosittelisin, että hakisit lähimmästä kirjastosta lisää aihepiiristä perinteisessä...
Voisiko kyseessä olla ns. kassinajo talvella 1915-16 välillä Kantalahti-Rovaniemi?
Kassinajoksi sanottiin venäläisten ympärysvalloilta saamien sotatarvikkeiden hevoskuljetusta suomalaisten voimin Kantalahden (Kannanlahden) asemalta Sallaan (Kuolajärvelle) ja sieltä toisella hevoskyydillä Rovaniemelle (ja edelleen rautateitse Suomen alueen kautta Pietariin ja Venäjän rintamille).
Hanketta varten perustettiin oma organisaatio, nimeltään
Valtion tavarankuljetus Kantalahti-Rovaniemi.
Suomalaisia hevosia oli kuljetusta hoitamassa eri lähteiden mukaan parhaimmillaan 1000-2000, suurin osa Sallasta ja Kemijärveltä, mutta myös kauempaa. Urakka kesti marras-joulukuun vaihteesta 1915 huhtikuun loppuun 1916. Palkkoja ja korvauksia pidettiin "hyvin...
Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan toinen osa Myöhäinen kevät ei ole vielä ilmestynyt. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että sen pitäisi ilmestyä lokakuussa 2024.
Ensimmäinen osa Sarastus ilmestyi vuonna 2023.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/myohainen-kevat/5058001%20style=
J. Karjalaisen säveltämä ja sanoittama kappale "Sankarit" löytyy tosiaan muun muuassa levyltä "Yö kun saapuu Helsinkiin". Vuonna 1982 ilmestyneen LP-levyn tekstiliitteessä kertosäe on kirjattu muotoon "kun oikein silmin katsotaan".
Yö kun saapuu Helsinkiin | OUTI-kirjastot | Finna.fi
Nuottijulkaisussa "Laulukirja" kertosäe on kirjattu myös yllä mainittuun muotoon.
J. Karjalainen ja Mustat Lasit : laulukirja | Kainet-kirjastot | Finna.fi
Lisäksi Antti Isokankaan teoksessa "Villejä rubiineja - Väärin kuultuja laulunsanoja" kyseisen "Sankarit"-kappaleen kertosäe on yhtenä esimerkkinä väärin kuulluista sanoituksista, jossa vääräksi on kirjattu "kun oikein silmiin katsotaan" ja oikeaksi versioksi korjattu " kun...
Varsinaista suomenkielistä sivistyssanakirjaa ei valitettavasti netistä löytynyt. Vierasperäisten sanojen merkityksiä voi selvitellä myös eri alojen sanastojen avulla. Tällaisten jäljille pääset esim. Linkkikirjaston (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) sanakirjat-haulla. Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista (http://www.makupalat.fi/) löytyy sanakirjoja ja sanastoja ; valitse ensin tieteet, sitten kielitieteet ja sanakirjat.
Musiikkiosastomme tietojen mukaan on muutamia uudempia musiikin tietosanakirjoja, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä laajoja kuin Otavan iso musiikkitietosanakirja. Seuraavassa muutamia:
- Suuri musiikkitietosanakirja 1-6, Weilin&Göös, 1989-1992.
- Sävelten maailma 1-5, WSOY, 1989-1994
- Otavan musiikkitieto (1-osainen, 1997.
Muita voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html , esim. luokkahaulla 78.03.
Reklamaatiota käsitteleviä kirjoja ja opinnäytetöitä löytyy etenkin korkeakoulukirjastoista eri puolilta Suomea. Korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy n. 25 viitettä hakusanalla reklamaatio. Vinkki: käytä Komentohakua ja katkaise hakusana ?-merkillä - siis reklamaatio?.
Tässä muutama Lindasta poimittu viite, jotka saattaisivat olla kiinnostavia:
Tekijät: Virta, Jonna
Nimeke: Reklamaatioiden käsittely : case: Suomen Posti Oy:n korvauskäsittelyprosessi / Jonna Virta
Julkaistu: [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1999
Ulkoasu: 44 lehteä : liitel., kuv.
Opinnäyte: Erikoistyö : Satakunnan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailualan Porin yksikkö, talouden ja hallinnon koulutusohjelma
Aineisto: kirja
Tekijät:...
Kiia-nimi on venäläisperäinen. Se on lyhennys Kyriakia-marttyyrin nimestä. Nimikysymyksiä voi selvittää nimikirjojista, esim. Riihonen, Mikä lapselle nimeksi?
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös...
Kirjastot tekevät hyviä vinkkilistoja eri ikäisille lapsille. Alla linkit Helmet- (1-2-luokkalaisille) ja Heili-kirjastojen (ykkösluokkalaisille) listoihin. Listojen kirjat ovat tämän vuoden tai muutaman viime vuoden uutuuksia, joten niiden pitäisi olla myynnissä, mutta kannattaa tarkistaa asia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit/Kirjavinkkeja_12luokkala…
https://dtunlom52ggmx.cloudfront.net/sites/default/files/atoms/files/Ki…
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy esittely useimmista kirjoista. Sitä pääsee lukemaan kirjoittamalla Helmet-hakuun kirjan nimen ja klikkaamalla sen jälkeen näkyviin tulevaa kuvaa kirjasta. Alla kahden kirjan esittely: Sonja Maren Kientschin Ollaan ystäviä aina! ja Markus Ikolan...
Suomen asutuksen yleisluettelo on saatavissa kirjana sekä mikrofilmattuna paikanpäällä Kansallisarkistossa, osoite Rauhankatu 17, 00170 Helsinki, puh. (09) 228521, http://www.narc.fi/ka.html Suomen Sukututkimusseuran sivulla http://www.genealogia.fi/hakem/says.htm löytyy tietoa yleisluettelosta sekä mm. luettelo vuoden 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiintymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974.
Anjuska, Anjuta, Anjutta ovat Anjan slaavilaisperäisiä muunnoksia. Anja taas on Annan venäjänkielinen hyväilymuoto.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? 1992.
"Anna on heprean Hannah 'armo'. Anna on käytetyimpiä naisennimiämme. Sen suosio on peräisin puolen vuosituhannen takaa myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin meilläkin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä." Nimipäivä 9.12. vuodesta 1709 lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1990.
Nimen yleisyyttä voi tutkia esim. Kaksplus -lehden nettisivun linkkien kautta
http://kaksplus.fi/odotus-ja-synnytys/mika-lapselle-nimeksi-/mika-lapse….
Pääset sieltä Väestorekisterikeskuksen nimpalveluun sekä eri maiden suosikkinimiin.
Anjuta-nimen yleisyyttä ulkomailla on vaikea sanoa,...
Tässä asiaa faseteista:
- fasetit (facets) eli keskeiset tietoa kuvailevat ominaisuudet eli pääkäsitteet (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite)
- Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'
- Fasettianalyysi
… Fasettianalyysi on menetelmä, jolla saadaan selville tietyn aihepiirin keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineistona voidaan käyttää kaikkia edellä mainittuja lähteitä ja niistä löytyviä sanoja. Fasettianalyysin tavoitteena on systematisoida dokumentaatiokielen rakentamista siten, että kaikki olennaiset käsitteet tulevat huomioitua ja että syntyvät rakenteet ovat johdonmukaisia.
- käsittääkseni fasetti tarkoittaa eri...
