Suomen perustuslaki (1999/731) määrittelee ne ehdot, jotka tasavallan presidentin tulee täyttää voidakseen tulla valituksi.
54 §
Tasavallan presidentin valinta
Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi...
Helmet-sivulla on käytetty ainakin termiä 'undervisning i biblioteksanvändning'.
Lähde:
https://www.helmet.fi/sv-FI/Barn/Skolor_och_daghem/Skolor(20675)
Paavillinen hyväksyntä uudelle yliopistolle liittyy katolisen kirkon keskiaikaiseen mahtiasemaan – se ei koskenut ainoastaan Uppsalan yliopistoa, vaan kaikkia katolisessa Euroopassa toimineita yliopistoja. Keskiajan yliopistot saivat yleensä alkunsa kirkon organisaatiosta. Uppsalan yliopistohankkeen alullepanija oli arkkipiispa Jakob Ulvsson. Käytännössä yliopiston perustaminen edellytti kolmea asiaa: kuninkaan myöntämiä etuoikeuksia, paavin hyväksyntää ja kirkon myöntämää rahoitusta.
Kustaa Vaasa tuhosi kirkon vallan keskitetyn kuninkuutensa hyväksi ja Ruotsin valtakunta irtautui katolisesta Rooman kirkosta 1520-luvulla. Ylimmän papiston, luostareiden, itsenäisen aristokratian ja 1477 perustetun Uppsalan yliopiston ylläpitämä...
Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimella laskettuna vuoden 1939 rahamäärää 1500 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2021 oli 560,56 euroa.
https://tilastokeskus.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kirjamieltymykset ovat henkilökohtaisia. Viestistäsi ei käynyt ilmi, haluatko vain suomalaisten kirjalijoiden teoksia (esimerkkisi olivat suomalaisia) vai hyväksytkö myös käännöskirjallisuutta. Tässä joitakin kuitenkin joitakin ehdotuksia lukuvinkeiksi:
Juha Hurme : Hullu. 2012. Teatteriohjaajan omaelämäkerrallinen tilitys mielen särkymisestä, sairastumisesta ja suljetulla osastolla selviytymisestä. Kirja ei kaunistele mutta ei myöskään synkistele. Hurmeen kieli on runsasta. Kirjassa on hirtehistä huumoria. Kirja on elämänmakuinen selviytymistarina.
Reko ja Tiina Lundan : Viikkoja, kuukausia. 2017. Aviopari kertoo vuorotellen miehen syövän etenemisestä toteavaan sävyyn. Tarinaa ei kaunistella, tunteet ja oireet tuodaan esiin...
Esimerkiksi seuraavissa elämäkertateoksissa on käsitelty tieteentekijöitä ja tutkijoita. Toivottavasti näistä löytyy sinulle mielenkiintoista luettavaa. Lisää tutkijoista ja tutkimusmaailmasta löytyviä teoksia voit hakea käyttämällä hakusanoja tieteentekijät, tiedemiehet, tiedenaiset, tutkijat ja tutkimustyö. Elämäkerrat on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä luokiteltu luokkaan 99.1.
Monteil, Claudine (2022): Marie Curie ja tyttäret : nobelisteja, edelläkävijöitä, seikkailijoita
Salokoski, Juuso toim. (2020): Ilmari Susiluodon suuruuden laskuoppi
Uusitalo, Liisa (2019): Elämä sosioekonomistina : tutkijanainen muistelee
Koskimies, Aarne (2017): Alku uudelle elämälle : urani tiedemiehenä
Perko, Touko (2015): Mies, liekki ja unelma...
Suosittelen finna.fi -hakua. Finna on suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu. Ihan kaikki Suomen kirjastot eivät ole vielä Finnassa, mutta Finna-kirjastojen määrä lisääntyy. Finna-haku : https://www.finna.fi/
Listaus Finnassa mukana olevista yleisistä kirjastoista ja muista aineiston tuottajista . https://www.finna.fi/Content/organisations
Voisiko kirja olla Barbro Sedwallin Nukkeni Maija (WSOY 1982)?
Barbro Sedwallilta on ilmestynyt suomeksi kolme 1920-luvun lapsuutta kuvaavaa kirjaa, joissa kaikissa on vanhanaikainen, vaaleasävyinen kuvitus. Nukkeni Maija -kirjassa tytöllä on posliininukke, joka menee rikki, ja myös nukenvaunut näkyvät kuvissa. Kuvitus on sivun yläosassa ja teksti alhaalla.
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.
Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle...
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
On. Raamatunkäännöksistä löytyy tietoa Raamattu.fi:stä ja Biblegateway.com:sta. Malta Bible Society'n sivulta löytyy ainakin osa maltankielistä raamattua.
Raamattu löytyy kirjastoista myös monilla kielillä, niitä voi etsiä Finna.fi:ssä.
Tämä kysymys on meiltä kysytty ennenkin. Laitan alle linkin kollegani vastaukseen vuodelta 2021
Miksi kaksitavuiset sanat, joiden toinen tavu alkaa p-kirjaimella taipuvat eri tavoin?
Kysyin asiaa WSOY kustantamolta, joka on julkaissut myös edelliset osat. He vastasivat, että kirja on "suunniteltu julkaistavaksi syksyllä 2024, joko syys- tai lokakuussa".
Kyseessä voisi olla Tontut niminen piirrossarja, jota Yle näytti 90-luvun lopussa. Sarjassa seikkaili lääkäritonttu Taavi, joka auttoi metsän eläimiä ja liikkui Viuhu-ketun selässä. Taavi-tontulla oli juurikin asunaan sininen takki ja punainen tonttulakki. Sarja oli espanjalais-kanadalainen ja perustui Wil Huygenin kirjoittamiin kirjoihin 'Suuri tonttukirja' ja 'Tonttujen kutsu'.
Voisikohan kyseessä olla Axel Fredenholmin Näin olen kuullut : matkalla intialaisen mestarin seurassa = Iti mayâ srutam? Sen ensimmäinen suomenkielinen painos julkaistiin vuonna 1974.
