Euroopan juutalaisten systemaattisesta tuhoamisesta kertovia kirjoja on Helsingin kaupunginkirjastossa koottu kirjastoluokkiin 323.209 ja 946.3. Esimerkiksi keväällä 2006 ilmestynyt Sybille Steinbacherin kirja "Auschwitz - lyhyt historia" ja Hannu Rautkallion "Holokaustilta pelastetut" löytyvät luokasta 323.209. Luokkatunnuksia voi käyttää hakiessa Helmet-tietokannasta kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvia teoksia.
Helsingin juutalaisen seurakunnan kirjastosta kannattanee kysellä lisää, mutta kirjasto avataan kesän jälkeen vasta syyskuussa.
Me emme kirjoita esitelmiä, mutta annamme tietoja teoksista, joiden pohjalta voi kirjoittaa esitelmän. Tässä peruistietoa sinulle:
Englantilainen kirjailija Enid Blyton (oik. Darrell-Waters) syntyi v. 1896 ja kuoli v. 1968. Hän kirjoitti yli 600 teosta. Suomeksi käännetyt löytyvät kansallisbibliografia Fennicasta. Tunnetuimpia ovat Viisikko-, Salaisuus-, Seikkailu- ja Sos-sarjat.
Kysy lisää lähikirjastostasi!
http://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/eblyton.htm
Dianasta löytyy paljonkin aineistoa, mutta suomeksi vähemmän
Katso esim:
http://www.time.com/time/daily/special/diana/
http://www.royal.gov.uk/output/Page151.asp
http://www.princess-diana.com/
http://www.theworkcontinues.org/
http://www.cnn.com/SPECIALS/1998/08/diana/
http://www.paralumun.com/diana.htm
Kolmiosainen jatkokertomus Emännän tytär on ilmestynyt Koti –lehdessä vuonna 1990. Kirjoittajiksi mainitaan Enni ja Johanna Mustonen. Ensimmäinen osa Kaupunki kutsuu Koti 1990 : 10 s. 2-3, 23.Toinen osa Tupatöissä Koti 1990 : 11, s. 2-3. Kolmas osa Laittaa niitensä itse Koti 1990 : 12, s. 2-3, 39. Kirjana Emännän tytär ei ole ilmestynyt.
Kun katson ristihin löytyy tosiaan ainoastaan Laulun sanoma 3 -nuottikirjasta. Laulukirja on saatavana Karstulan kirjastosta. Kirjan voi tilata sieltä kaukolainaksi, voit kysyä lisää omasta lähikirjastostasi.
Todennäköisesti yksinkertaisesti siksi, että se on niin uusi kirja, ettei se ole vielä ehtinyt kirjastoon. Toisin kuin usein ajatellaan, myös kirjaston täytyy hankkia kaikki uutuuskirjat tilaamalla välittäjältä, eikä kirjasto juurikaan voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti jokin tietty kirja toimitetaan. Varsinkin syksyllä ennen joulua ilmestyy ylivoimaisesti eniten uusia kirjoja, mistä syystä sekä välittäjillä että kirjastoilla on ruuhkaa. Suosittelen vilkaisemaan HelMet-tietokantaa päivittäin, kyllä se sinne jossain vaiheessa ilmaantuu.
Heikki Poroila
Kirjastokortti on henkilökohtainen, siksi maksutkin tulee hoitaa henkilökohtaisesti. Ymmärrän, että valtakirjalla asian hoitaminen voi tuntua hankalalta. Jos kirjastokortti on olemassa, voisi olla helpompaa pyytää miestänne etsimään kortin ja ilmoittamaan numeron teille. Silloin maksun voisi hoitaa verkkomaksuna. Jos kirjat ovat jo olleet perinnässä, perintälasku on paperinen ja sen voi maksaa kuka tahansa. Jos asia tuntuu kovin hankalalta, myöhästymismaksut voi tietysti jättää odottamaan seuraavaan Suomen vierailuun asti. Jos maksuja kerryttäneet kirjat on palautettu, maksu ei enää nouse eikä kasva korkoa.
Verkkomaksu https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Hei!
Uuden kirjastokortin saat esittämällä kirjastossasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu. Jos korttisi katoaa, ilmoita siitä välittömästi kirjastoosi. Olet vastuussa niistäkin lainoista, jotka joku muu on mahdollisesti lainannut kortillasi. Vastuusi lakkaa, kun olet tehnyt katoamisilmoituksen kirjastoon.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina 1945−1950 syntyneitä eli 80−85-vuotiaita vuonna 2030 olisi Suomen väestössä 314 463 henkilöä.
Tilastokeskus laatii noin kolmen vuoden välein väestöennusteen, jossa ennakoidaan myös väestön ikärakennetta. Ennusteen kotisivu on http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html ja sen tilastotaulukoihin pääset suoraan tästä linkistä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true
Vuonna 2018 laaditun ennusteen tiedot saat poimittua taulukosta 1. 001 -- Väestöennuste 2018: Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2018 - 2070, Koko maa.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko...
Kun luen kysymystä ja siinä muotoiltua tarvetta, en oikein ymmärrä, mitä hyötyä jostain excel-tyyppisestä laskentaohjelmasta olisi. Sen sijaan kaikki kehittyneet tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä ja muuta vastaavaa niin, että kronologisesti uuden aineiston voi milloin tahansa sijoittaa oikeaan kohtaan. Olen itse pitänyt tällä lailla yllä isohkoa sukutietokantaa, jossa on esiäitien ja -isien kuvia, mutta pääosin tekstiä. Siihen on helppo lisätä tiedot sukulaisten kuolinpäivistä - niitähän ei voi välttää - ja kun iloinen suvun lisääntymistapahtuma on, sekin siirtyy sinne oikeaan kohtaan ongelmitta. Sukupuussa ei sinänsä ole kyse kronologiasta, mutta informaation lisääminen oikeaan...
Hyvin toimivassa kompostissa vaikuttaa suuri määrä erilaisia hajottajia. Mikrobitasolla toimivat mm. bakteerit, matalissa lämpötiloissa esiintyvät psykrofiilit sekä lämpimämmässä viihtyvät mesofiilit ja termofiilit. Lisäksi hajottamiseen osallistuvat antinobakteerit (vanhentunut nimitys 'sädesienet') ja saprotrofiset sienet (mm. homeet ja hiivat).
Kompostissa viihtyvät myös monenlaiset alkueläimet ja pieneliöt: lierot, sukkulamadot ja hyppyhäntäiset. Turilaat ja sarvikuonokkaatkin talvehtivat mielellään kompostissa.
Toimivassa kompostissa ei ole varsinaisesti mädättäjäbakteereja, ne toimivat vain anaerobisessa, hapettomassa tilassa. Kompostissa hajoaminen on aerobista, eli vaatii happea toimiakseen.
Leilan ja Majnunin tarinaa on vuosisatojen aikana kerrottu maantieteellisesti laajalla alueella erilaisin painotuksin. Tarinasta onkin erittäin paljon erilaisia versioita. Kattava johdatus tarinaan (painottuen erityisesti persialaisrunoilija Nizamin versioon) on tämä Encyclopædia Iranica -artikkeli:
http://www.iranicaonline.org/articles/leyli-o-majnun-narrative-poem
Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt luotettavaa kirjallista lähdettä, jossa mainittaisiin versio, jossa esiintyy myös Leilan veli Tabrez. Wikipedia-artikkelissa ei myöskään ole mitään referenssiä Tabrez-versioon. Sen sijaan löysin maininnan H. S. Rawailin vuonna 1976 valmistuneesta elokuvasta Laila Majnu (https://www.imdb.com/title/tt0266712/). Kyseisessä...
Palojoen taloja on useita: ainakin Parikkalassa ja Porissa. Mitähän niistä mahdat tarkoittaa? Alla linkit näiden paikkakuntien talojen kuviin hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164901:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164902:
Jämsäläisestä Sammallahden koulusta, joka nykyään toimii juhlapaikkana ja kokoustilana, ei löytynyt historiikkia.
Ilmatieteen laitoksen internetsivulla puhutaan Kastepisteestä ks. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus. Kyseessä voi olla myös sumu, esim. säteilysumu, utu tai auer.
Pirkko Mannola on Miss Suomi 1958 ja hänen muistelmissaan "Elämäni kiertueet" on kuvaus hänen tiestään Suomen kauneimmaksi.
Tässä jotain faktoja :
-Pirkon veli keksi kaverinsa kanssa lähettää Pirkon kuvat kilpailuun saadakseen löytäpalkkion 25 000markkaa. Nähtävästi tämän summan sai voittajan kilpailuun ilmoittanut henkilö.
-Kuvat olivat Suomen Trikoon ottamia mallikuvia, joissa Pirkko esitteli jumppereita ja uimapukuja. Ohjelmapalvelu Oy valitsi näistä kuvista ne, jotka he kutsuivat kilpailuun.
-Kilpailuun osallistujalla piti olla arkipuku, iltapuku ja uimapuku. Pirkon uimapuku oli hänen oma uikkarinsa, moneen kertaa uitu.
Missikisojen ilmoittaumismenettely vaihteli eri vuosina. Aiheesta löytyy lisää tietoa mm. seuraavista...
Sven Wernströmin Rättisitikan arvoitus on ilmestynyt suomeksi vuonna 1972. Sitä löytyy monien kirjastojen varastokokoelmista, joten halutessasi voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Jos haluat kirjan omaksi, sitä voi etsiskellä antikvariaateista esim. verkkokaupoista https://www.antikka.net/ tai https://www.antikvaari.fi/.
Hannah, Kristin: Satakieli
Riley, Lucinda: Keskiyön ruusu ; Myrskyn sisar (sarja)
Moriarty, Liane: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista ; Tavalliset pikku pihajuhlat
Moyes, Jojo: Kuinka painovoima uhmataan ; Kerro minulle jotain hyvää (trilogian 1. osa)
Medberg, Sara: Kamarineitsyt (uuden sarjan 1. osa)
Spielman, Lori Nelson: Kymmenen unelmaani ; Toscanan tytöt
Tessaro, Kathleen: Parfyymikeräilijä
Rudberg, Denise: Niin se sitten meni
James. E.L.; Mister
Gilbert, Elizabeth: Tyttöjen kaupunki
Morton, Kate: Kellontekijän tytär ; Salaisuuden kantaja ; Kaukaiset hetket
Voit hakea lisää luettavaa Helle kirjastojen kokoelmasta osoitteessa https://helle.finna.fi/
Hakusanoina esim. "viihdekirjallisuus", "historialliset...
