Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa...
Mikäli kyseessä on teos, jota ei ole pääkaupunkiseudun tieteellisissä kirjastoissa tai erikoiskirjastoissa, se voidaan tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus.
Alla olevasta linkistä löydät linkin kaukopalvelupyyntölomakkeeseen sekä muuta tietoa kaukopalvelusta, esimerkiksi hinnaston. Kaukopalvelu on maksullista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tekijanoikeus.fi -sivustolla on kaikille kansalaisille kattavaa tietoa tekijänoikeudesta. Sivulla on kysymyslomake https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
He varmasti osaavat parhaiten vastata kysymykseen.
Villin lännen elokuvissa kiinalainen on yleensä hautausurakoitsija, joten Rio Bravossa kiinalaisen herättäminen viittaa siihen, että tulossa on ruumiita. Villin lännen villein aikakausi ajoittuu Yhdysvaltain sisällissodan lopusta 1866 vuoteen 1890 saakka. Robin May Vilda västern -kirjan mukaan tuolla välillä kuoli ammuskeluissa n. 20 000 ihmistä. Samaisessa kirjassa on myös luku villin lännen naisista, joiden joukossa on myös kapakkaesiintyjiä ja heistä on piirroskuvia. Useammassa kuvassa naisella on jalassaan verkkosukkahousut tai -sukat. Myös esimerkiksi tämän National Police Gazetten vuodelta 1895 kuvassa esiintyvän naisen puku muistuttaa varsin paljon Angie Dickinsonin asua, https://archive.org/details/sim_national-police-...
Tilastoissa käytetään bruttopalkkaa eli sitä palkkasummaa, josta ei ole vielä vähennetty veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Rahasumma, joka työntekijälle maksetaan tilille, on nettopalkka. Nettopalkkaan vaikuttaa esimerkiksi työntekijän ennakonpidätysprosentti. Myös työpaikkailmoituksissa kerrotaan työtehtävän bruttopalkka.
Lähteet ja lisätietoa:
Palkka, mistä se muodostuu? Mitkä asiat vaikuttavat palkan suuruuteen? (tyoelamaan.fi)
Bruttopalkka vai nettopalkka? Tarkista tietosi palkasta - Duunitori
Mikä on bruttopalkan ja nettopalkan ero? – UKKO.fi
Tilastokeskus - Palkat ja työvoimakustannukset (stat.fi)
Emme voi ottaa kantaa lääketieteen tai luontaishoidon alan kysymyksiin. Voit perehtyä ennen ostopäätöksen tekemistä kumpaakin mainitsemaasi kirjaan kirjastossa. Sekä Piippo: Suomen luonnon lääkekasvit että Raipala-Cormier: Frantsila - luonnon kotiapteekki ovat lainattavissa kirjastosta.
Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Oliskohan kyseessä Mimi Vang Olsenin lastenkirja Viisi kissanpoikaa (De fem killinger, suom. Risto Lehmusoksa, 1980).
Kirja on lainattavissa vielä joissakin Suomen kirjastoissa. Pääkaupuninkiseudulla kirjaa on vain Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/
Mikäli haluaisit kirjan omaksi, kannattaa etsiskellä nettiantikvariaateista.
Kyseessä on todennäköisesti 'Laula, kultani!' -kappale, jonka tekstin on tehnyt J.H. Erkko. Kappaleen on säveltänyt Erik August Hagfors. Nuotti ja sanat lauluun löytyvät esimerkiksi Sekakuoroklassikoita 1 -nuottikirjasta: https://piki.finna.fi/Record/piki.4670285.
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset.
Tähän kysymykseen voi vastata vain paikallinen kustantaja, jolla on tieto kirjan painosmääristä. Mannerheimin muistelmien ukrainalainen kustantaja on Astrolabe Publishing (https://astrolabium.com.ua/en/).Olen lähestynyt kustantajaa sähköpostitse, mutta valitettavasti en ole saanut vastausta esittämiisi kysymyksiin. Mikäli haluat itse yrittää tiedustella asiaa, kustantajan yhteystiedot löydät täältä: https://astrolabium.com.ua/en/contacts/
Lähimmäs kaivatun kaltaista yhteisteosta mennee Henrik Liliuksen Suomalainen puukaupunki (1985). Huomionarvoisia voisivat olla myös Matti Poutvaaran Suomen kaupungit sanoin ja kuvin (1958) ja Juhani O. V. Viisteen Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta (1926). Jälkimmäisestä on julkaistu myös kuviin keskittyvä laitos nimellä Vanhaa rakennustaidettamme (1958).
GPS-järjestelmä on Yhdysvaltain kehittämä, hallinnoima ja ylläpitämä, joten Yhdysvalloilla on kyky halutessaan sulkea järjestelmänsä tai rajoittaa sen käyttöä. Koska moni siviilitoiminto, esimerkiksi erilaiset navigointisovellukset ja maanmittaus, hyödyntää satelliittipaikannusta on GPS:lle kehitetty turvallisuussyistä vaihtoehtoisia satelliittipaikannusjärjestelmiä kuten BEIDOU (Kiina), GLONASS (Venäjä), GALILEO (EU), jotta ei oltaisi riippuvaisia vieraan vallan järjestelmistä.
Lähteet:
Satelliittipaikannus | Maanmittauslaitos
Kiinan satelliitit haastavat GPS:n – Yhdysvaltain yksinvalta murenee miljardimarkkinoilla, mutta se on myös turvallisuuskysymys (yle.fi)
Tähdet ja avaruus: Kiinan BeiDou-...
Joseph von Eichendorffin novellia Das Marmorbild (1819) ei ole suomennettu.
Sigmund Freudin esseen "Wahn und die Träume in W. Jensens Gradiva" suomennos "Harhakuvitelmia ja unia W. Jensenin Gradivassa" sisältyy teokseen Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta (valinnut ja suomentanut Mirja Rutanen, Love Kirjat, 1995).
Uni ja isänmurha -teos Helmet-kirjastoissa
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Juhani Suomi valaisee asiaa Kekkos-elämäkerrassaan seuraavasti: "Oman leimansa presidentinvaihdokselle ja siihen liittyville juhlamenoille antoi samana aamuna kello kuusi alkanut yleislakko, joka hiljensi valtakunnan. Sen seurauksena kansalaisetkin saivat lukea ensimmäiset kuvaukset presidentinvaihdoksen tapahtumista ja yksityiskohdista vasta lakon päättymisen jälkeen ilmestyneistä lehdistä." (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1950–1956, Kuningastie)
Yleisradion lähetyksiin yleislakko ei kuitenkaan vaikuttanut.
Luettelo työpaikoista, laitoksista, yrityksistä ja liikenneyhteyksistä, joita yleislakko ei koskenut, löytyy esimerkiksi Sigurd Klockaren kirjasta Yleislakosta kansanrintamaan.
Näyttelyiden rakentamiseen liittyviä kirjoja kannattaa hakea kirjastojen aineistotietokannoista asiasanoilla näyttelysuunnittelu, näyttelytekniikka ja somistus.
Pienimuotoisten näyttelyiden kokoamiseen löytyä apua esimerkiksi kirjoista Visusti kirjastossa : visuaalisesti houkuttelevat esillepanot ja tilaratkaisut (Nyholm 2020) ja Visualistin työkalupakki: tietopaketti näyteikkunan somistamiseen ja tuotteiden esillepanoon myymälässä (Hirvi 2009).
Tässä joitakin keskenään erityylisiä kirjavinkkejä. Lisätietoja teoksista esim. https://www.kirjasampo.fi/fi.
Fantasialla väritettyä historiaa:
Dannebey, Annmari: Kun kuulet laulun varjojen
Gabaldon, Diana: Matkantekijä-sarja
Kuang, Rebecca F.: Babel : mystinen kertomus
McIntyre, Vonda N.: Aurinko ja kuu
Novik, Naomi: Temeraire-sarja
30-vuotinen sota:
Paananen, Raija: Maria Maattoman elämät
Susimetsä, Marko & Susimetsä, Ulla: Kuninkaan rakuunat -sarja
Kiina:
See, Lisa: Lumikukka ja salainen viuhka
Viihteellisempää:
Mäkelä, Sirpa: Kasvattityttö
Tarkiainen, Terhi: Kitty, eli kuinka mies tuhotaan; Emily, eli Kuinka sukua jatketaan; Maggie, eli Kuinka jano tyydytetään
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
