Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
Kirjastot poistavat kokoelmistaan kirjoja, jotka ovat rikkinäisiä, turmeltuneita (esim. kastuneita tai kotieläimen nakertamia), tiedoltaan vanhentuneita tai joiden kysyntä on hiipunut. Hyväkuntoisia poistettuja kirjoja voidaan myydä asiakkaille esim. myyntitapahtumissa tai jatkuvasti poistokirjahyllystä.
Kirjastosta ei voi siis ostaa hyllystä tiettyä teosta eikä myöskään varata niin, että kirjan saisi siinä vaiheessa, kun se poistetaan kokoelmista.
Voit katsoa, löytyykö haluamaasi kirjaa antikvariaateista, esim. Antikvaari - kirjakauppa verkossa tai Antikka.net. Antikka.net-palvelussa on myös kohta Puutelista. Etsimänsä kirjan voi jättää puutelistalle, jos kirjaa ei löydy palvelusta. Lista toimitetaan kaikille...
Autojen ajotietokoneiden hakkeroinnista on kirjoitettu jo noin 10 vuoden ajan. Hakkerit Charlie Miller ja Chris Valasek kokeilivat Jeep Cherokeen ottamista haltuun jo vuonna 2015 ja kyseisestä kokeilusta löytyy myös video YouTubesta. He onnistuivat muun muassa säätämään ilmastointia, jarruja ja sammuttamaan moottorin. Moottorin käynnistyksen mahdollisuudesta hakkeroimalla en kuitenkaan löytänyt tietoa.
Lähteet ja lisätietoja
Hakkerit ottivat auton haltuunsa moottoritiellä - katso mitä tapahtui! (iltalehti.fi)
Ajotietokoneissa piilee vaaransa – FBI ohjeistaa: Näin suojaat autosi hakkereilta - MTVuutiset.fi
Autojen tietokoneiden hakkerointi on iso riski | Tuulilasi (apu.fi)
Oliskohan kyseessä Mimi Vang Olsenin lastenkirja Viisi kissanpoikaa (De fem killinger, suom. Risto Lehmusoksa, 1980).
Kirja on lainattavissa vielä joissakin Suomen kirjastoissa. Pääkaupuninkiseudulla kirjaa on vain Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/
Mikäli haluaisit kirjan omaksi, kannattaa etsiskellä nettiantikvariaateista.
Viktor Jerofejev: Miehet
Satiirista lyhytproosaa miesten ja naisten sukupuolirooleista nyky-Venäjällä.
Roman Sentsiv: Jeltysevit - erään perheen rappio
Kuvaus syrjäytyneiden ihmisten elämästä Siperiassa.
Dina Rubina: Kaksiosainen sukunimi
Kertomuksia erilaisista ihmiskohtaloista yhdeltä suosituimmista venäläisistä nykykirjailijoista. Ks. arvio Kiiltomato-verkkolehdessä: https://kiiltomato.net/critic/dina-rubina-kaksiosainen-sukunimi/
Irina Denezkina: Anna mulle!
Tarinoita 2000-luvun vaihteen pietarilaisnuorison arjesta. Ks. Kiiltomato-lehden arvio: https://kiiltomato.net/critic/irina-denezkina-anna-mulle-dai-mne-song-for-lovers/
Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet
Sarja naiskohtaloita 1980- ja 1990-lukujen Venäjältä. Ks. Kiiltomato:...
Espanjan suurin järvi on Zamoran.
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin tässä palvelussa. Tarkemman vastauksen voi lukea täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-espanjan-suurin-jarvi
Esimerkiksi seuraavissa elämäkertateoksissa on käsitelty tieteentekijöitä ja tutkijoita. Toivottavasti näistä löytyy sinulle mielenkiintoista luettavaa. Lisää tutkijoista ja tutkimusmaailmasta löytyviä teoksia voit hakea käyttämällä hakusanoja tieteentekijät, tiedemiehet, tiedenaiset, tutkijat ja tutkimustyö. Elämäkerrat on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä luokiteltu luokkaan 99.1.
Monteil, Claudine (2022): Marie Curie ja tyttäret : nobelisteja, edelläkävijöitä, seikkailijoita
Salokoski, Juuso toim. (2020): Ilmari Susiluodon suuruuden laskuoppi
Uusitalo, Liisa (2019): Elämä sosioekonomistina : tutkijanainen muistelee
Koskimies, Aarne (2017): Alku uudelle elämälle : urani tiedemiehenä
Perko, Touko (2015): Mies, liekki ja unelma...
Kyllä, Lauri Törni palveli USAn armeijassa Vietnamin sodassa ja hän sai surmansa siellä. Törnin elämästä ja kuolemasta löytyy seikkaperäinen artikkeli Kansallisbiografiasta.
Lauri Törnistä on kirjoitettu useita elämäkertoja:
Cleverley J. Michael - Väänänen Juha, Lauri Törni : syntynyt sotilaaksi. Otava 2012
Tyrkkö Jukka, Lauri Törnin tarina : vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin. Alea-kirja 1975
Pohjonen Juha - Silvennoinen Oula, Tuntematon Lauri Törni. Otava 2013
Lisää materiaalia Törnistä löytyy Finnasta.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Talvisodassa Suomi ei saanut Saksalta aseapua, vaan Saksan suhtautuminen Suomeen oli viileää. Suomi oli nimittäin Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen (1939) salaisessa lisäpöytäkirjassa annettu Neuvostoliiton etupiiriin. Jatkosodan alkaessa maailmanpoliittinen tilanne sekä Saksan ja Neuvostoliiton suhteet olivat ratkaisevasti muuttuneet, ja Suomen ja Saksan välille oli Moskovan rauhan jälkeen kehittynyt aseveljeys. Suomi osti Saksalta aseita ja muuta sotakalustoa, ja Saksa antoi Suomelle muun muassa sotilaallista ja elintarvikeapua sekä polttoainetta. Suomen toimintakyky jatkosodan aikana oli täysin riippuvainen Saksan avusta.
Lähteitä:
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1988)....
Kyseessä voisi olla Viktor Pelevinin Omon Ra (suom. Arja Pikkupeura, 2002).
Voit lukea teoksesta lisää alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4208
Vaski-finnasta ei löydy e-kirjojen tietoja laisinkaan. E-kirjoja voi hakea Ellibs-palvelusta, johon löytyy linkki Vaski-finnasta seuraavanlaisesti:
- etusivulla valitse yläpalkista E-aineistot
- näytön vasemmalla puoliskolla näkyy otsikko "Kirjat ja äänikirjat"
- linkki Ellibs-palveluun on ensimmäisenä otsikon alla
Tässä myös suora linkki Ellibsiin: https://www.ellibslibrary.com/collection
Nimenomaan Anne Frankin päiväkirjoja meillä ei valitettavasti ole saatavilla. Ellibs-palvelusta löytyi kuitenkin kaksi e-äänikirjaa hakusanalla "Anne Frank": Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa sekä Kuka ilmiantoi Anne Frankin, josko ne kiinnostaisivat. Mikäli kiinnostaa, niin huomaa, että Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa löytyy myös E-kirjana,...
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia amerikkalaiselokuva "Dirty Dancing - kuuma tanssi" vuodelta 1987. Elokuvan ohjasi Emile Ardolino, sen käsikirjoitti Eleanor Bergstein ja tuottajana toimi Linda Gottlieb. Tämä pienen budjetin elokuva tuotti lopulta maailmanlaajuisesti 300 miljoonaa dollaria.
Elokuva on esitelty Netflix-dokumenttisarjan "Meille rakkaimmat elokuvat" ensimmäisellä kaudella.
Aivan sataprosenttisesti kuvaamasi kaltaista tapausta ei valitettavasti löytynyt (muovikoruja ei mainittu), mutta tässä muutama kirppislöytöehdokas:
-Brooklynissa 2005 nainen osti kirpputorilta persoonallisen näköisen kaulakorun 15 dollarilla, osoittautui Alexander Calderin suunnittelemaksi (arvo myytäessä 267.750 dollaria): https://akallaonasiaa.fi/tiede/edullisen-aarteen-metsastajat/ (jutussa myös muita kirpputoriaarteita)
-Iso-Britanniassa 70-vuotiaan rouvan kirpputorilta ostama rihkamakoru olikin kahden miljoonan punnan arvoinen (säilytettiin Lontoon Hatton Gardenissa ennen myyntiä): https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/brittirouva-vei-kirppikselta-ostama…;
-1980-luvulla lontoolaiselta ulkoilmakirppikseltä ostettu "...
Hei,
Kysymäsi kirja voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras-trilogia. Sarjan ensimmäinen osa 'Kvanttivaras' ilmestyi vuonna 2011, toinen osa 'Fraktaaliruhtinas' ilmestyi vuonna 2013 ja kolmas osa 'Kausaalienkeli' ilmestyi vuonna 2014. Trilogian päähenkilönä on mestarivaras nimeltään Jean Le Flambeur. Yhdestä virheestä hän joutuu virtuaaliseen dilemmavankilaan. Siellä vangit joutuvat pelaamaan loputtomia kuolettavia pelejä tuhansien itsensä kopioita vastaan. Kirjasarjan toisessa osassa Tuhannen ja yhden yön tarinat heräävät henkiin.
Kirjasarjaa on saatavilla kirjastoissa esimerkiksi OUTI-kirjastoissa.
Linkit OUTI-kirjastojen saatavuustietoihin:
Kvanttivaras
Fraktaaliruhtinas
Kausaalienkeli
Toivottavasti tästä on sinulle hyötyä...
Kysymyksessä siteerattu virke löytyy ainakin Amanda Reynoldsin järjestyksessä kolmannesta kirjasta The hidden wife. Kaksi ensimmäistä Reynoldsia – Liian lähellä (Close to me) ja Liikaa valheita (Lying to you) – on julkaistu suomeksi 2022 ja 2023. The hidden wife ilmestyy keväällä 2024 nimellä Liikaa salaisuuksia.
Etsittyyn ajanjaksoon sopisi Jouko Sorvan Lumiukko tuli pihaan, mutta varista ei siitä kyllä löytänyt, vaikka siinä linnut varsin keskeisessä osassa ovatkin: varpusia, kyyhkysiä, tilhiä, jopa papukaija – vaan varista ei.
Muita ehdotuksia, kylläkin tuoreempia Franziska Stich Kiitos, kiltti lumiukko! ja Raymond Briggs Lumiukko.
Runo löytyy Jarkko Laineen romaanista Niin kulki Kolumbus. Säkeet ovat tarinassa pätkittäin, ja on hieman vaikea erottaa, mikä on itse runoa, mikä kerrontaa.
Säkeet löytyvät romaanin vuoden 1969 painoksesta (Otava) sivuilta 163-165.
Julkaisussa Helsingin nimikirja ja osoitekalenteri 1921 mainitaan neiti Mary Sauren, ompelija. Hänen osoitteensa oli Punavuorenkatu 16 A. Vuoden 1928 osoitekalenterista häntä ei enää löydy. Hautahausta löytyy Mary Regina Sauren, joka syntyi 1909 ja kuoli 1975. Syntymävuoden perusteella voisi olettaa, että hän oli eri henkilö kuin Punavuorenkadulla asunut Mary Sauren. Muita tietoja Mary Saurenista ei löytynyt.
