Tarkoitatko ehkä Katja Richertin kirjoittamaa ja Carola Sturmin kuvittamaa kirjaa "Kaksi kaverusta ja rakastunut koira" (Mäkelä, 2019)? Sen on suomentanut Seija Kukkonen. Se on ilmestynyt sarjassa "Kirjatiikeri", joka on suunnattu lukemaan opetteleville. Teksti on tavutettu ja kirjoitettu suuraakkosin. Kirjassa on kaksi tyttöä, Mila ja Oona, jotka löytävät ilmoituksen, jolla etsitään koiralle ulkoiluttajaa.Kirjan kuvaus Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6927972
Sarjaan kuuluvat Hedvigin ja Desiréen (1.) sekä Kunniattoman miehen (4.) lisäksi Olisi pitänyt unohtaa (2.), Ursula Kastellporten (3.) sekä Kahlittu ja vapaa (5.).
Tällä toivomallasi aikataululla en ehdi asiaa paljon tutkia, mutta tuossa alla on muutama uudehko suomalainen kirja, joissa motivaatio näkyy jollakin tavalla päähenkilöiden toiminnassa.Miika Nousiainen: Ratakierros, 2024. Päähenkilö motivoi itseään urheilemaan ja pärjäämään juoksukisoissa.Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa, 2024. Päähenkilö motivoituu uskostaan ja siitä, että uskoo toimivansa oikein.Iida Turpeinen: Elolliset, 2023. Tiedonjano ja uuden löytäminen/oppiminen ovat tässä kirjassa yhden henkilön motivaation lähteet.Camilla Nissinen: Meitä vastaan rikkoneet, 2022. Motivaattoreina toimivat ensin uskonto, sitten sairaus, lopulta halu voida paremmin.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään asiasta mitään tietoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen elokuvan tai tv-sarjan? Tietoja ja muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Patsaat sijaitsivat Viipurissa Turunsillan eli Linnansillan päässä, lähellä Viipurin museota. Ne esittivät kauppaa ja teollisuutta. Patsaista löytyy varsin vähän tietoa: ne oli asettanut insinööri Knut Theodor Öhman (Wiipuri 10.1.1905) ja vuonna 1913 ne palautettiin pakoilleen, kun ne oli ensin väliaikaisesti poistettu korjaustöiden vuoksi (Karjala 5.6.1913). Patsaat näkyvät joissain vanhoissa valokuvissa, esim. https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.A4422180-22EB-489E-8E45-9D03E0FFA143?sid=4991729915&imgid=1 ja https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.B3B8084B-DEB1-4AF0-87A7-642F61BBAA95?sid=4991729915&imgid=1 Tietoa patsaiden myöhemmistä vaiheista ei löytynyt. Sodan aikana siltaa pommitettiin ja se räjäytettiin,...
Kouvolan kävelykadun Sadeseinät-teoksen ovat suunnitelleet Juha Salmenperä ja Johanna Rope. Valmistuksen ja asennuksen on tehnyt Peipohjan kiviveistämö. Manskin avajaiset pidettiin toukokuussa 1998 ja teos valmistui avajaisiin.Teoksen asemointiin on tehty muutoksia 2016. Kirjassa Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä (2016, s. 146 - 149) on kerrottu teoksen saamasta vastaanotosta, mutta ei tekijöiden aatteita teoksestaan. Lähteet: Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä – Wikipediaja linkki Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä -kirjan saatavuustietoihin Kyyti-Finnassa: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.552851?sid=5094058972
Hei!Ketsiia on todennäköisesti muunnelma Ketsia nimestä. Se ei ole suomalainen nimi, vaan heprealainen nimi, joka esiintyy Raamatussa. Se tarkoittaa Kassiapuuta/Kassiakanelia (Cinnamomum aromaticum, syn. Cinnamomum cassia) eli kiinankaneli, mutta voi viitata myös "aromaattinen" tai "tuoksuva".Ketsia on Jobin toinen tytär Raamatun Vanhan testamentin mukaan, joka tunnettiin kauneudestaan.
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
Kyseinen sitaatti on peräisin Maaseudun Tulevaisuus -lehden artikkelista, jossa haastatellaan Riistakeskuksen riistapäällikköä Vesa Eronen. Aiheena on Maa- ja metsätalousministeriön ehdotusta, jossa sallittaisiin susien kiintiömetsästys. Tuo mainitsemasi sitaatti ei liity erityisesti susiin vaan kaikkeen metsästämiseen. Suomen lain mukaan metsästysoikeus on maanomistajalla. Metsästäminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Maanomistajasta riippuu, mitä ja kuka metsässä saa metsässä saa metsästää. Yleensä metsästysseurat tekevät maanomistajien kanssa (vuokra)sopimukset, jossa sovitaan alueella metsästyksestä. Maanomistaja ei voi tietenkään sallia alueellaan rauhoitetun eläimen metsästystä, Hän voi kieltää sellaisen eläimen...
Kirjastosta löytyy monta hyvää kirjaa toivomaasi aiheesta, esimerkiksi näihin kannattaa tutustua: Becky Albertalli: Minä Simon, Homo SapiensAiden Thomas: Hautausmaan pojatCasey McQuiston: Punaista, valkoista ja kuninkaansinistäHellevi Salminen: Hello, I love youSimon James Green: Heartbreak boysJames L. Sutter: DarkheartsAdam Silvera: Lopussa molemmat kuolevat
Asiantuntija-arvioiden mukaan Afganistanissa on hyödyntämättömiä mineraalivaroja noin tuhannen miljardin dollarin verran, mm. kuparia, rautaa, kultaa ja hopeaa. Maan litiumvarannot saattavat olla jopa maailman suurimmat. Litium on keskeinen akkuteollisuuden raaka-aine.
Toistaiseksi Afganistanissa ei vielä ole merkittävää kaivostoimintaa ja isoja kaivoksia. Maan epävakaa tilanne on haitannut rikkauksien hyödyntämistä. Afganistanin uraanivaroista ei ole tarkempia arvioita, mutta paikallisten viranomaisten mukaan ainakin Helmandin maakunnassa on uraaniesiintymiä.
Helsingin Sanomat 19.8.2021
https://yle.fi/uutiset/3-12064729
https://world-nuclear.org/information-library/nuclear-fuel-cycle/mining…
https://www.reuters.com/...
Kysymykseen ei ole objektiivista vastausta. Oma subjektiivinen näkemykseni on, että Kallion kirjasto edelleen melko hämyisä ja hyvin kotoisa kirjasto. Rauhallista on edelleen ainakin toisessa kerroksessa, muualla meno on luultavasti äänekkäämpää kuin taannoin.
Kliivioita kirjastossa on edelleen. Niitä on varsinkin pääportaikon ikkunoilla, jossa ne saavat runsaasti valoa ja tuovat oman osansa kotoisaan tunnelmaan.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Walter Milleriltä ei ole ilmeisesti suomennettu yhtään novellikokoelmaa. En myöskään löytänyt tietoa siitä, että novellia Dark Benediction olisi koskaan suomennettu. Sen sijaan hänen tieteisromaaninsa A Canticle for Leibowitz (1959) on suomennettu nimellä Viimeinen kiitoshymni (1993). Lisäksi suomennos hänen novellistaan Crucifixus Etiam löytyy Robert Silverbergin toimittamasta tieteiskertomusten kokoelmasta Huomispäivän maailmat (1971).
Dark Benediction näyttäisi olevan sekä yksittäisen novellin nimi että nimi novellikokoelmalle, johon sisältyy samanniminen novelli yhdessä kolmentoista muun novellin kanssa. Dark Benediction on julkaistu ainakin englanninkielisessä...
Kotiteatterilaitteissa on monenlaisia säätöjä. Yksi asetus sopii sinfoniaokesterin konsertin kuunteluun, mutta esimerkikksi toimintaelokuvaa varten tarvitaan erilaiset säädöt. Kuuntelijan oma maku ja mieltymys ovat toki tärkeimmät mittarit.
Hyviä vinkkejä on laitteiden omissa käyttöoppaissa. Laajimman version saa yleensä ladattua valmistajan kotisivulta.
Oheisella AV-alan yrityksen sivustolla on varsin yksityiskohtaiset yleisohjeet laitteiden sijoitteluun ja säätöön.
Ideaali.fi-ohjeet
Kalevalasta on tehty hyvin monenlaisia painoksia. Edellisen kerran Kalevalaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa pari vuotta sitten ja vastauksessa käydään läpi Kalevalan historiaa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolta löytyy tutkittua tietoa Kalevalasta sekä mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.
Wikipedian mukaan Jesügein (= Temüdzinin isä) klaania kutsuttiin borjigineiksi, kun taas Höelun (= Temüdzinin äiti) oli olkhonuutti. Ennen nousuaan valtaan Temüdzin tarjoutui liittolaiseksi kereiittien kaanille, mutta liitto päättyi kuitenkin myöhemmin välirikkoon.
Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
