Poison tarkoittaa ranskaksi ja englanniksi myrkkyä. Tenulla tarkoitetaan arkikielessä viinaa, denaturoitua talousspriitä ja korvikealkoholia.En valitettavasti onnistunut usean kollegankaan avustuksella löytämään lähdettä sille, tarkoitetaanko poison-sanalla tässä yhteydessä myrkkyä vai jotakin muuta. Väljästi tulkiten tämä voisi olla jonkinlainen tenuun viittaava kielikuva. Novelli sijoittuu aikaan, jolloin korvikealkoholia käytettiin muutenkin, ja novellissa kuvataan juopottelua myös osana juonta.Ehkäpä joku palvelun lukijoista tietää merkityksen paremmin ja kommentoi tietonsa vastauksen alle? tenu - Suomen etymologinen sanakirjaPeltonen, M. 2016. Paperilla seisova Perkele: Hannu Salaman elämä ja kirjat. 1. painos. Helsinki:...
YK:n kansainvälisissä tilastoissa ikähaarukat menevät viiden vuoden välein eli 5-9, 10-14, 15-19 jne. joten ihan tarkkaa lukua ikävuosilta 6-17 ei saa. Tilastotietojen mukaan 5-19-vuotiaita on n. toista miljardia.
Tässä linkki tilastoon: https://population.un.org/wpp/DataQuery/
Lähde: population.un.org
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Kirjaston käyttäjät ei ole yksi luku. Sen alta löytyy neljä tunnuslukua: lainaajat, fyysiset kirjastokäynnit, Celia-aineistojen käyttäjät ja kirjaston verkkosivustojen käyntimäärät.
Ohje näiden lukujen määrittelyyn löytyy tilastot.kirjastot.fi -sivulta oikealta ylhäältä.
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi uusiminen Helmetissä ei onnistu jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Pääsykoetta tuntematta on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitkä teokset ja lähteet olisivat hyödyllisiä juuri sen kannalta. Tässä kuitenkin joitakin tuoreita alan teoksia:
Kangas, Jonna: Voimauttava varhaiskasvatus (Otava, 2021)
Karjalainen, Mervi: Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja (Sanoma Pro, 2020)
Ranta, Samuli: Kasvun juuret : miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? (PS-kustannus, 2021)
Sarén, Sirpa: Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa (Otava, 2021)
Tietoa varhaiskasvatuksesta Opetushallituksen kotisivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/varhaiskasvatus.
Hyvä sote-uudistukseen ja hyvinvointialueisiin liittyvä tiedonlähde on Valtioneuvoston Soteuudistus-verkkosivusto. Hyvinvointialueet-osion interaktiivisen kartan kautta pääsee tarkastelemaan kunkin alueen omia verkkosivuja. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen Päätöksenteko-osiosta löytyvät kaikki aluevaltuuston ja aluehallituksen jäsenet yhteystietoineen. Aluevaltuutettujen yhteystietoja voi myös tiedustella suoraan hyvinvointialueilta.
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
Ykkösosoitteeton kirje muistuttaa joukkokirjettä. Erona on se, että jakeluosoitteet saadaan postin rekisteristä erilaisia hakuja käyttäen. Kohderyhmänä voivat olla esim. tietyn jakelualueen yritykset.
Lähde: Pmm & Co - lyhyt oppimäärä
Postin sivuilla ei enää mainita sanaa ykkösosoitteeton, vaan puhutaan osoitteettomasta suoramainonnasta.
Islannin kirjallisuuden tunnetuin nimi varmasti Halldór Kiljan Laxness:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176033994495
Laxnessin Salka Valka -teosta näyttäisi olevan hyvin saatavana kirjastoalueesi kokoelmista.
Kannattaa etsiä teoksia myös esimerkiksi myös näiltä kirjailijoilta:
Sjón
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317592081390
Vigdís Grímsdóttir
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976125464
Einar Már Guðmundsson
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176001561242
Einar Kárason
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176005441710
https://keski.finna.fi/
Juhani, Juhana, Juho ja Juha ovat kaikki Johannes-nimen muotoja, mutta tietoa nimien ensimmäisestä käytöstä en löydä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun kautta voi katsoa väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimipalvelun mukaan ennen vuotta 1900 Juho on ollut etunimenä 15 504 henkilöllä, Juhana 1 435 henkilöllä, Juha 321 henkilöllä ja Juhani 213 henkilöllä.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) kerrotaan nimistä seuraavaa:
Juhani Ahon Juha (1911) on varmaan vahvistanut Juhan suosiota.
Vanhahtavaksi koettu Juhana on saanut entistä enemmän käyttöä 1900-luvun loppupuolelta alkaen…
Seitsemän veljeksen Juhani sekä kirjailija Juhani Aho (...
Kyseessä voisi olla Arabian sijaan Kaj Franckin Nuutajärven lasille suunnittelemasta Virve-sarjaan kuuluvasta kristallijuomalasista. Virve-sarjaa on valmistettu 1955-1960. Arvoa emme voi tässä antaa, asiassa kannattaa kääntyä esim. Bukowskin huutokauppakamarin puoleen (ohessa linkki). Heillä on ollut sarjan tuotteita huutokaupassaan.
Arviointi Online - Bukowskis
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Tuolla sivustolla ainakin erisnimet on kirjoitettu isoilla alkukirjaimilla.
Keskikirjastoista löytyy esperanton kielikursseja. Esimerkiksi
Esperanto mutkattomasti / Marček, Stano ; Grundström, T. Stano Marček 2009
voisi auttaa alkuun opinnoissa.
Kyseessä on tämä teos:
Wahlström, Erik; Siipien kansa (suomentanut Kerttu Manninen, alkuteos: Gottfrid och Teodora)
Lasten keskus, 1996
"Harri on joka aamu Johannesta vastassa koulun pihalla, sillä parasta mitä hän tietää, on viedä Johannes poikien vessaan kiusattavaksi. Johannes yrittää puolustautua, ja suunnittelee jopa Harrin ampumista ukin vanhalla pistoolilla.
Mutta sitten Johannes jää auton alle. Hän herää pienessä huoneessa korkealla Johanneksenkirkon tornissa, ja hänellä on siivet. Viereisessä kammiossa asuu Teresa, jolla myös on siivet, ja koko kirkontorni on täynnä siipikansaa. Siipi-ihmisillä on yleensä valtavan hauskaa keskenään, mutta he myös elävät vaarallisesti."
Lähde: https://www.risingshadow.fi/library/book/1058...
Harmillista, että eräpäivämuistutuksissa on ollut sinulla ongelmia. Sähköpostilla lähetettäviin muistutuksiin ei ole tullut muutoksia ja niiden pitäisi tulla kuvailemallasi tavalla, pari päivää ennen eräpäivää. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään kirjastoosi joko käymällä, puhelimitse tai sähköpostilla, niin tietosi voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmetistä.
Järeä Patteristo 3 perustettiin Tapanilassa, pääosin helsinkiläisistä ja Helsingissä asuvista siirtoväkeen kuuluvista. Sen 2. Patteri sijoitettiin heinäkuussa 1941 Laikon Väärämäkeen, josta se siirrettiin elokuun alussa Rautjärven Vähikkälän kylään, ja sieltä Aunuksen suunnalle, jossa patteri otti osaa Tuulosjoen taisteluun 4.9. 2. Patteri siirrettiin 13.9. VII AK:aan Prääzän ja Petroskoin suunnalle, ja marraskuussa patteri asettui lopullisesti Lotinanpeltoon, jossa se oli aina 21.6.1944 saakka.
Järeä Patteristo 3:n ja sen 2. Patterin säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja ne ovat käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Niistä selviää tarkemmin patterin sotatie ja arki.
Lisätietoja löytyy myös patteriston historiikista...
Finna-haun perusteella Paavo Heiniö on kirjoittanut kaksi kirjaa ja lisäksi joitakin lehtiartikkeleita. Voit kokeilla hakua osoitteessa www.finna.fi, josta löytyy myös valokuva Heiniöstä. Kirjojen saatavuus vaikuttaa heikolta. Vaasan seudun kirjastoista niitä ei löydy, mutta kaukolainana ainakin teosta Lastenhoito voi saada. Myytäviä kirjoja voi koittaa etsiä perinteisistä tai nettiantikvariaateista.
Vantaan kaikissa kirjastoissa ei ole lainausautomaateista eräpäiväkuitin lähettäminen sähköpostiin toiminut viime kuukausina. Nyt kuitenkin pitäisi eräpäiväkuitin lähettäminen sähköpostiin onnistua. Jos edelleen myöskään eräpäivämuistutukset eivät tule sähköpostiin, kannattaa tarkistaa myös sähköpostin roskakori.
