Vesijättömaista ei näytä olevan erillisiä karttoja. Oman rantakiinteistön tiedot voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen asiointipalvelusta. Linkki sivulle.Lue myös yhteiset alueet sivu.Vesi.fi sivustolta löytyy lisää tietoa erilaisista vesiaiheista. Linkki.Vertaamalla nykyisiä ja entisiä karttoja, voi löytää vanhoja vesijättömaita. Vanhat kartat, ilmakuvat ja asiakirjat Maanmittauslaitoksen sivuilla.
Kyseessä saattaisi olla slaavilainen kansansatu Kaksitoista kuukautta. Tarinassa on äiti, jolla on kaksi tytärtä, oma tytär ja tytärpuoli. Tytär on ruma ja ilkeä, ja häntä äiti rakastaa yli kaiken. Tytärpuoli taas on hyvä ja kaunis, ja häntä sekä äitipuoli että siskopuoli vihaavat. Eräänä päivänä he käskevät tytärpuolen metsään poimimaan orvokkeja, vaikka on talvi. Tyttö tekee työtä käskettyä, ja hän löytää metsästä nuotion, jonka ääressä istuu kaksitoista miestä ja poikaa, jotka edustavat eri kuukausia. Maaliskuu loihtii tytölle kevään ja orvokit.Myöhemmin tyttö lähetetään taas metsään hakemaan mansikoita ja omenia, jotka ko. kuukaudet loihtivat hänelle.Lopulta siskopuoli ja äitipuoli lähtevät metsään hakemaan omenoita itse...
Kyseessä voisi olla Stephen Baxterin Mammutit-sarja ensimmäinen kirja Hopeaturkki, ilmestynyt suomeksi v. 1999. Mammutit-trilogian muiden osien nimet ovat Pitkähammas ja Jääluu.Kirjasammon kuvaus Hopeaturkki-kirjasta Hopeaturkki | Kirjasampo.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Minä toivon, että ymmärsin kysymyksesi oikein. Yleinen käytäntö on ollut, että kortistolaatikoissa on ensin se välilehtikortti (korkeampi kortti, jossa otsikko, tässä tapauksessa luokka) ja ryhmään kuuluvat kortistokortit ovat sen jälkeen. Tämä on mielestäni yleinen tapa kaikissa kortistoissa ja mapeissa. Vastaukseen liitän linkin kuvaan, jossa on kortistolaatikko. Kuva ei kuitenkaan liity kysymykseen, koska se ei ole Helsingistä.https://www.kirjastomuseo.fi/fi/items/show/5186
Muun muassa seuraavat teokset löytyvät haulla Helsinki(aihe) ja jengit(aihe):Koskelan pojat : tutkimus jengikulttuurista./ Louhivuori, Leena. Kansalaiskasvatuksen keskus [1988]Pihlajamäki 1962-1984/ Mätäs, Lauri ; Salmi, Jari, kuvittaja 2007.Huligaanit : katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan/ Koskela, Kari, kirjoittaja ; Suomalaisen kirjallisuuden seura(SKS). 2002.Kannattaa käydä tutustumassa Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan. Sieltä löytyy paljon materiaalia kaupunginosista, niiden historiasta ja elämänmenosta.
Kuvaamaasi sanontaa ei löytynyt, mutta hyvin lähellä on sanonta, joka kuuluu Pohjanmaalla "Minoon meiltä ja muut on meirän krannista" tai Ulvilan ja Porin seudulla "Mää ole meilt ja muut o mee krannist". Viittaisitkohan siihen?Rovasti Jorma Vesanto pohtii edellä mainitun sanonnan merkitystä Rovastin lastuja -blogissaan: https://rovasti.wordpress.com/2020/07/13/meilta-ja-krannista/ Kranni-sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämässä Suomen murteiden sanakirjassa: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c5766cadb9deae6814ccd7de4d6a2102&list_id=1&keyword=kranni&word=kranni Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuollon asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä mieltä askarruttavissa...
Asimov esitteli robotiikan kolme pääsääntöä ensimmäisen kerran vuonna 1942 julkaistussa novellissa Runaround, yhdessä sittemmin kokoelman I, robot (1950) muodostaneista kertomuksista.Jos huomioidaan Asimovin teosten alkuperäinen julkaisujärjestys, varhaisin esiintymä nollannesta pääsäännöstä on kirjassa Robots and empire (1985; Robotit ja imperiumi, 1989). Sääntö mainitaan kuitenkin jo sitä ennen (1983) kirjoitetussa, mutta vasta sen jälkeen julkaistussa teoksessa Foundation and earth (1986; Säätiö ja maa, 1991) (ks. kirjailijan esipuhe kirjaan Prelude to Foundation (1988; Säätiön alkusoitto, 1994)). Asimov siis lisäsi nollannen säännön Foundation and earthissa, mutta lukijoille se esiteltiin ensimmäisen kerran Robots and empiressa.
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (...
Kirjasta voi toki aina jättää varauksen. Ensimmäinen löydetty vapaa kappale toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Se että järjestelmän mukaan kirjaa olisi hyllyssä noutokirjastossa ei estä varauksen tekemistä.
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot ...
Kauppalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaton lehtiosastolla. Siellä on käytettävissä digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Laitteelta voi ottaa paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fihttps://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Sirkka-Liisa Ranta on tehnyt kirjan Ylimuistoinen tuohi: Käytön kulttuurihistoriaa (Maahenki, 2016). Teoksen sivuilta 102-109 löytyy tietoa virsuista. Taitokirjasta (Kodin Taitosanakirja, Otava 1952 tai 1959) voi katsoa hakusanan Tuohityöt. YouTubesta löytyy video Tuohivirsun tekeminen, jossa tuohimestari Toivo Honka esittelee, kuinka virsu valmistetaan koivun tuohesta.
Oletan, että kysymys koskee verotusta. Ottakaa yhteyttä verottajaan. Linkin takana sivu, jossa on eri yhteydenottotapoja.https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Uskon, että viittaat Benny Anderssonin säveltämään ja levyttämään lauluun Tröstevisa. Tröstevisan voi suomentaa lohtulauluksi -- tröste-sana viittaa trösta-verbiin (lohduttaa) ja visa-sana lauluun.
Alkuosa limonadi- pukineisiin liittyvissä yhdyssanoissa juontaa juurensa 70-luvulle. "Limonadikengistä" puhuttaessa vain ilmaus kuuluu 70-luvun tyyliin – itse jalkineet ovat paljon ajattomampi ilmiö: sanalla tarkoitetaan yksinkertaisesti juhla- tai parhaita kenkiä. (Vrt. limonadiasu, 'juhlavaatteet, parhaat vaatteet'. 1970-l. | Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja)
Tässä muutamia satuihin, myytteihin tai klassikoihin perustuvia romaaneja. Jotkut pohjautuvat vahvemmin esikuvaansa ja toisissa tarina on rakennettu uusiksi.
Atwood, Margaret Noidan sikiö : Shakespearen Myrsky omin sanoin, 2020
Chevalier, Tracy Uusi poika : William Shakespearen Othello omin sanoin, 2021
Henriksson, Saara ...
