Kotimaan katsaus oli Yle TV2 -kanavan vuosina 1978–1999 lähettämä ajankohtaisohjelma.
Kotimaa.nyt näyttäisi alkaneen vuonna 2000.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotimaan_katsaus
Lisätietoja: arkisto.tietopalvelu@yle.fi
Ilmatieteenlaitos tarjoaa sen havaintoasemiin perustuvaa tietoa menneiden ajankohtien lumimääristä. Vantaalla sijaitsee yksi tällainen havaintoasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla, ja sen mukaan lunta on tullut 7 cm verran 3.4.2024, kun taas edeltävinä päivinä lumen määrä on ollut olematonta.Lähteet:https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Vantaa%20Helsinki-Vantaan%20lentoasema:%201.4.2024%20-%207.4.2024_2385a14e-fcb7-42e6-a51a-5221f071c7c0.html
Heikinkadulla, nykyisellä Mannerheimintiellä, sijaitsi vuonna 1935 ainakin Auto-Commerce ja Korpivaara & Halla. Muut Helsingin autoliikkeet vuonna 1935 näet täältä.
Genre on itselleni hieman vieraampi, mutta mieleen tulivat sellaiset kirjailijat kuin Elizabeth Adler ja Sandra Brown, jotka ovat olleet omana aktiiviaikanaan hyvin suosittuja kirjailijoita.
Kirjastoon on tullut valittaviksi ensi syksyn uutuuskirjat, mutta ainakaan niiden joukossa ei ole uutta osaa Koskenniska-sarjaan. Sen tarkempaa tietoa meillä ei ole, mutta jos haluat tiedustella asiaa Essi Pajun kustantajalta niin täällä on yhteystiedot https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden toinen kirjailijanimi. Amanda Vaara -nimellä ei syksyn uutuuksissa ole teoksia, mutta Niina Hakalahden nimellä on ilmestymässä syksyllä Hyvien ihmisten talo.
Otollisin kanava lukuvinkkejä kaipaavalle on Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin? -palvelu, josta saa omien toiveiden mukaan räätälöityjä kirjasuosituksia.Toivomukset voi esittää oheisella kaavakkeella: E-lomake - Mitä lukisin? (tampere.fi)Omasta puolestani tarjoan Selja Ahavan kirjaa Nainen joka rakasti hyönteisiä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voi etsiä eri kielille käännettyjä suomalaisia teoksia.Alla olevasta linkistä löydät listan Mika Waltarin teosten tanskannoksista.Mika Waltarin teosten tanskannoksiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FINLisäksi Waltarin tuotannosta on tanskannettu myös Mikael Karvajalka (Mikael Karvajalka : hans ungdomsoplevelser og eventyr i mange lande indtil år 1527, sandfaerdigt berettet af ham selv i ti bøger, 1950) ja Kultakutri (Guldhår, 1955). https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjasarjan. Ilmoitamme sinulle heti jos saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjasarjaa?
OPH linjaa, että oppilaan täytyy opiskella peruskoulun aikana vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen oppimäärät, joista toinen on kotimainen kieli (käytännössä suomenkielisessä opetuksessa ruotsi tai ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkä A-kieli on ehkä tunnetuimmin englanti, mutta osa kunnista tarjoaa muitakin vaihtoehtoja.Suomen saamelaisalueen kuntien eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen suomenkielisessä perusopetuksessa saamen kieliä tarjotaan lähinnä A2-kielenä eli vapaaehtoisena kielenä ja valinnaisena B-kielenä. Mikään kunnista ei siis ole linjannut, että pakollisena A-kielenä opiskeltaisiin saamea. Toisena kotimaisena kielenä opiskellaan pääsääntöisesti...
Ensimmäisen hyväntekeväisyysmerkin, jolla kerättiin varoja tuberkuloosinvastustamistyölle, toteutti vuonna 1908 Keräystoimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi. Merkin suunnitteli Axel Gallen-Kallela. Toimikunta julkaisi merkit myös vuosina 1915 ja 1921. Niidenkin kuvat olivat Gallen-Kallelan työtä. Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen ensimmäinen hyväntekeväisyysmerkki julkaistiin vuonna 1910. Näitä kaikkia myytiin ja käytettiin ympäri vuoden, joten niitä ei vielä voi pitää varsinaisina joulumerkkeinä. Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen ensimmäinen joulumerkki tuli myyntiin vuonna 1912. Seuraava joulumerkki ilmestyi vasta vuonna 1926, jolloin julkaistiin vuoden 1912 aihe hiukan muunneltuna. Vuodesta 1927...
Selailin läpi useita eläinsatukirjoja, mutta tällaista ei niistä löytynyt. "Suomen myyttiset linnut" (Minerva 2015) ei myöskään sisältänyt varista ja pöllöä/huuhkajaa käsitelleissä artikkeleissa tällaiseen viittaavaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun tai tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä joitain romaaneja ja tietokirjoja, joissa kerrotaan modernien palvelijoiden kuten hovimestarien, henkilökohtaisten palvelijoiden tai henkivartijoiden työstä ja elämästä:Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta (kirja Helmet Finnassa)Teija Sopanen: Pekka Vilpas : neljän presidentin hovimestari (kirja Helmet Finnassa)Amélie Nothomb: Nöyrin palvelijanne (kirja Helmet Finnassa)Freida McFaddenin Kotiapulainen-kirjasarja: Kotiapulainen (kirja Helmet Finnassa), Kotiapulaisen salaisuus (kirja Helmet Finnassa) ja Kotiapulainen valvoo (kirja Helmet Finnassa)Leïla Slimani: Kehtolaulu (kirja Helmet Finnassa)Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja (kirja Helmet Finnassa)Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri (kirja Helmet Finnassa)Leena Lehtolaisen...
Hei!Topeliuksen sanat Porilaisten marssiin löytyvät Svenska litteratursällskapet i Finlandin sivustolta osoitteesta https://topelius.sls.fi/sv/collection/209/text/20261?views=(type:readingtext),(type:comments),(type:facsimiles,nr:1)
Valitettavasti en pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli
Vappu Roos on suomentanut kyseisen kohdan Katherine Mansfieldin novellista At the Bay eli Lahden rannalla näin:Mutta asian näin ollen minä olen kuin hyönteinen, joka on lentänyt omasta halustaan huoneeseen. Syöksyn seiniä vasten, syöksyn ikkunoita vasten, poukahdan kattoon, teen itse asiassa jumalaties mitä kaikkea, paitsi etten lennä takaisin ulos. Ja koko ajan ajattelen kuten tuo yökehrääjä tai tuo perhonen tai mikä se nyt onkaan: ’Elämän lyhyys! Elämän lyhyys!’Katherine Mansfield: Puutarhakutsut (Weilin & Göös, 1980, s. 163)
Tietoa runon tekijästä ei valitettavasti löytynyt. Onko tekijä tuttu jollekin lukijoistamme? Siinä tapauksessa vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
En löytänyt The masque of anarchya Shelleyn suomennettujen runojen joukosta.Tekoälyyn ei välttämättä voi luottaa kaunokirjallisuuden käännöksiä ja kääntäjiä jäljitettäessä. Uteliaisuuttani testasin oheista Shelley-säettä kahdella eri tavalla muotoillulla kysymyksellä ja sain kaksi erilaista vastausta. Ensimmäinen tarjokas oli Aale Tynni, joka on suomentanut kaksi Shelleyn runoa antologiaan Tuhat laulujen vuotta. Toisella kerralla minulle ehdotettiin Janne Virtasta, joka on kirjoittanut englanninkielisen yliopistollisen lopputyönsä The masque of anarchysta. Kun taas kysyin, onko runo suomennettu, sain kieltävän vastauksen.Tarjolla olevista tekoälyn suosittelemista vaihtoehdoista – Nummi, Tynni, Virtanen, ei ole suomennettu – oma...
Tyypillisimpiä käsityksiä eri osavaltioiden asukkaista listataan alla olevissa linkeissä. Näissä tietoa kerätty erilaisilla kyselytutkimuksilla, joista toiset ovat laajempia ja vakavammalla mielellä tehty kuin toiset.Karkeimmassa jaottelussa maa jakautuu viiteen alueeseen sen mukaan, mitä kyselyssä annetusta 20 adjektiivista liitettiin kunkin alueen osavaltioihin. Näin esimerkiksi etelän ja joitakin keskilännen osavaltioita pidetään kohteliaan käytöksen alueina verrattuna vaikka koillisen osavaltioihin. Toisaalta keskilännen pohjoisosissa asuviin liitetään tunnollisuus ja omatoimisuus paljon enemmän kuin muilla alueiden asukkaisiin. Koillisessa asuvat älykkäät mutta tylyt, maan länsiosissa taas kokeilunhaluiset ja mielikuvituksekkaat...
