Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
Vastaani ei tullut suomennosta E-ZPassille tai EZ Tagille. Suomenkielisissä yhteyksissä voidaan puhua esimerkiksi yleisesti E-ZPass-järjestelmästä tai täsmällisemmin E-ZPass-tietullilähettimestä. Myös suurpiirteistä "tietullilaitetta" näkee käytettävän, kuten myös "lähetintä tietullipisteiden läpi kulkemista varten". Siinä määrin kirjavalta terminologia näyttää, etten rohkenisi näistä mitään vaihtoehtoa julistaa vakiintuneeksi tai yleisesti hyväksytyksi. Laki- ja muissa virallisluonteisissa yhteyksissä käytetään tavallisimmin tämäntyyppisistä sovelluksista yleisluontoista termiä "sähköiset tietullijärjestelmät".
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/ 520, - annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, - sähköisten...
Vaskin verkkosivulla voi hakea kirjastossa tarjolla olevat lehdet "Tarkennettu haku" -haulla:
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
"Aineistotyyppi" -kohtaan kannattaa rastittaa "Lehti/artikkeli".
Fyysisesti Turun pääkirjaston lehdet sijaitsevat eri osastoilla:
Aikakauslehdet löytyvät tieto-osastolta, uudemman rakennuksen toisesta kerroksesta.
Lasten- ja nuortenlehdet taas saman rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta.
Kulttuuri- ja taidelehdet, sekä musiikin lehdet löytyvät vanhemmasta kirjastorakennuksesta.
Sanomalehdet puolestaan ovat uutistorilla, joka sijaitsee talojen välissä olevassa tilassa.
Pääasiassa kaikkia muita paitsi kuluvan vuoden lehtiä voi lainata.
Valitettavasti Electrelanen The Valleys -kappaleen nuottia ei löydy suomalaisista kirjastoista. Tarkistimme myös Library of Congress -tietokannasta, mutta Electrelane-hakusanalla löytyy vain äänitteitä. Ilmeisesti yhtye ei siis ole julkaissut nuottikirjoja.
Harmi kyllä, vain Tellervo Koivistolta ja Ester Ståhlbergiltä:
https://tinyurl.com/Paivakirjat
Luettelon ensimmäinen kirja Sydämen keltä sydämelle on Anita Hallaman kirjoittama, mutta hänhän ei ollut Kekkosen puoliso, vaan rakastaja.
Sylvi Kekkosen matka-arkusta löytyneissä päiväkirjoissa koottu Sylvin matkassa: yksityiset päiväkirjat Kiinasta on kirjoitettu 1953, jolloin Kekkonen ei vielä ollut presidentti:
https://tinyurl.com/SylvinMatkassa
Jenni Haukion Sinun tähtesi täällä: vuodet presidentin puolisona on taas luokiteltu muistelmaksi, ei päiväkirjaksi.
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukopalvelulomakkeen löydät Helmetistä Kaukopalvelun-sivulta Kaukopalvelu. Kaukolainat ovat maksullisia, kotimaan laina maksaa 4 euroa. Kaukopalvelu ilmoittaa sinulle, kun laina on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta.
Kelvenneelle 1960-luvun puolivälissä suunniteltu suurisuuntainen matkailukeskushanke jäi toteuttamatta, kun 1970-luvun alussa herättiin uhanalaisen Päijänteen suurjärvimaiseman suojelutarpeeseen ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto alkoi suunnitella 1971 alkaen Kelvenneen ympäristöön kansallispuistoa. Päijänteen kansallispuisto, jonka keskeinen osa Kelvenneen ainutlaatuinen harjusaari on, perustettiin 1993.
Lähteet:
Kantola, Arto (2023): Päijänne : koko tarina
Karvinen, Tea (2022): Kansallispuistot : Maamme luonnon helmet
Pasilan kirjastossa on luettavana Tekniikan maailman -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja niistä voi kopioita. Kun menet kirjastoon, kysy lehdistä henkilökunnalta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735?lang=fin
Kotimaan katsaus oli Yle TV2 -kanavan vuosina 1978–1999 lähettämä ajankohtaisohjelma.
Kotimaa.nyt näyttäisi alkaneen vuonna 2000.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotimaan_katsaus
Lisätietoja: arkisto.tietopalvelu@yle.fi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on viime tammikuussa vastattu kysymykseen kauppojen omista merkeistä. Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 on arvosteltu kauppojen merkkejä "halpuuttamisesta" eli tuottajalle maksettavan hinnan pitämisestä alhaalla. Samasta asiasta kauppojen merkkejä kritisoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Ylen uutisessa 22.6.2023 sekä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen Helsingin sanomien uutisessa 22.11.2023.
Finnwatchin raportti vuodelta 2014 paljastaa, että kauppojen omien merkkien halpojen hintojen taustalla on ollut jopa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.
Tutkimusta kauppojen omien merkkien ostamisesta löytyy mm. Sini Kuosmasen maisteritutkielmasta "Kaupan omat merkit –...
On aina syytä olla varovainen, kun klikkaa tuntemattomia linkkejä verkossa liikkuessa. Jos epäilee linkin turvallisuutta, on parempi olla avaamatta sitä. Ennen kuin napsauttaa linkkiä, kannattaa tarkistaa sen URL-osoite tai etsiä lisätietoja verkosta ennen kuin päättää klikata. Jos se on epäilyttävä, ei kannata jatkaa.
Lähde: Tarkista, onko verkkosivusto turvallinen | Kotimikro.fi
Ainoa Suomesta löytämäni Ingeborgintie sijaitsee Helsingissä, Tapaninkylässä. Helsingin kadunnimien historiasta on tehty julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…;
Julkaisussa 3 kerrotaan että Ingeborgintie olisi nimetty "Immolantien mukaan. Immolantie on saanut nimensä vanhasta talonnimestä Immus. Talonnimi Immus on tulkittu syntyneeksi Ingeborg -nimestä."
Mannerheimista on Pertti Rajalan selkosuomeksi kirjoittama elämäkerta, se voisi olla sopiva.Rajala, PerttiMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielelläHelsinki : BTJ, 2010ISBN 9789516927858 kovakantinenMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielellä | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)
Kyseessä voisi olla sama runo, josta on kysytty palvelussa aiemminkin. Runo alkaa "Sun on helmet, sun on villas."
Linkki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiempaan vastaukseen Olen joskus jossain nähnyt runon, joka alkaa "Sun on helmet, sun on villa... ja on siis runo sekä suomeksi että englanniksi. Muistan, että se oli jonkin verran… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Vastauksessa mainitussa Pekka Lounelan kirjassa on myös runon kirjoittajan tekemä suomennos runosta. Linkki kirjan tietoihin Keski-kirjastossa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Mihail Hodorkovski vieraili Helsingissä 25.2.24. Hän osallistui tapahtumaan, jonka järjesti Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö.
Voit katsoa Yle Areenasta saman päivän Ylen uutislähetyksen, jossa aiheesta kerrotaan:
https://areena.yle.fi/1-66615047
Ilmatieteenlaitos tarjoaa sen havaintoasemiin perustuvaa tietoa menneiden ajankohtien lumimääristä. Vantaalla sijaitsee yksi tällainen havaintoasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla, ja sen mukaan lunta on tullut 7 cm verran 3.4.2024, kun taas edeltävinä päivinä lumen määrä on ollut olematonta.Lähteet:https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Vantaa%20Helsinki-Vantaan%20lentoasema:%201.4.2024%20-%207.4.2024_2385a14e-fcb7-42e6-a51a-5221f071c7c0.html
Hei, tarkoitat varmaan Pyhä saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka muodollisesti säilytti asemansa aina vuoteen 1806 saakka. Sen sanotaan kukoistaneen aina keskiajalta Napoleonin sotiin asti. Vanhojen karttojen kokoelmia löytyy netistä mm. edmaps.com:sta. Tässä suora linkki Historical Maps of the Holy Roman Empire-hakutuloksiin:Historical Maps of the Holy Roman Empire (edmaps.com)Voit valita sieltä erilaisia karttoja eri arkistoista, esimerkiksi "Historical maps of Germany before 1825" eli "Historiallisia karttoja Saksasta ennen vuotta 1825". Lähteet:Holy Roman Empire - WikipediaWorld Historical Maps (edmaps.com)
Mielenkiintoinen havainto. Jos elokuvan juoni sijoittuu menneisyyteen, vanhan elokuvan tai ohjelman näyttäminen on tietysti luontevaa. Jos tarina sen sijaan ei motivoi vanhan ohjelman näyttämistä, todennäköisin selitys on tekijänoikeudet, amerikkalaisittain copyright. Myös kohtauksessa taustalla auki olevan television näyttämä ohjelma kuuluu tekijänoikeuden piiriin, eli joku omistaa sen esitysoikeudet. Tuottajan tulee pyytää sen käyttämiseen lupa oikeuksien haltijalta. Yleensä tällaisista oikeuksista joutuu maksamaan. Vanhan ohjelman tekijänoikeudet ovat saattaneet raueta, jolloin lupaa ei tarvita, tai sitten luvat on saanut halvemmalla.
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen.
Hei,Voisiko kyseessä olla nämä:Yllätysmatkat: Seikkaile Ja Ratkaise / Dolby, Karen, Martin Oliver, ja Gaby Waters. (Hki: Tammi, 1989)Sisältää tarinat: "Dinosaurusten jalanjäljillä", "Bussilla halki avaruuden" sekä "Aikajunalla antiikin Roomaan"sekä toinen: Kummitusmatkat / Karen Dolby, Sarah Dixon, Susannah Leigh, ja Brenda Haw. Helsinki: Tammi, 1991.tässä tarinat: "Aavelinna", "Katoava kylä" ja "Kummituspeili".
