Vaihtoehtoja on kaksi, monien yleistenkin kirjastojen kokoelmista löytyvät mikrofilmit ja ns. vapaakappalekirjastoissa ( (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa) olevat päätteet, joiden kautta pääsee selaamaan myös vuotta 1929 nuorempia lehtiä.
Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tiedote: "Lukiokadulla sijaitsevan Hämeenlinnan pääkirjastorakennuksen peruskorjauksen ajan varastoidut sanomalehtilehtivuosikerrat ovat pois käytöstä. Sanomalehtien mikrofilmit on sijoitettu väistön ajaksi Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteeseen. Mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä....
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee...
Näin kirjaston uuden kellutus-järjestelmän tuntevat vastasivat:
Lajittelijalla on tällä hetkellä ruuhkaa jota puretaan, kellutuksen käyttöönotosta johtuen. Myös uudehkon keskuslajittelijan säätöjä optimoidaan vielä. Aineistojen kellutuksessa varaukset menevät keskuslajittelun kautta. Hyötynä tästä on, ettei varauksia enää tarvitse kirjastoissa käsitellä yksitellen vaan ne voidaan ottaa vastaan laatikoittain.
Lisäisin vielä, että mikäli samaan kirjastoon tehdyt varaukset pitäisi saada poimittua erikseen, myös asiakkaiden automaatilla palauttamat niteet, joissa varauksen noutopaikka on palautuskirjasto, pitäisi pystyä poimimaan muun kuorman seasta. Tämä tarkoittaisi erittäin suurta lisätyön määrää.
Helmet-palvelussa asia on juuri niin kuin sanoit. Sinun täytyy valita omissa tiedoissasi Tallenna lainaushistoria -vaihtoehto. Tämän jälkeen lainaushistoriasi alkaa kertyä. Vanhempia lainatietoja ei voi etsiä.
Kun kysyjä ei täsmennä, kenen Kultakaloista voisi olla kysymys, täytyy olettaa. Jukka Kuoppamäellä ainakin on tämänniminen sävellys, joka on julkaistu nuottina sovitettuna sekakuorolle ja pianolle. Tämän laulun ovat levyttäneet sekakuoroversiona
(1) Soilat: Lennä laulu (Kalajoki 2016) CD
(2) Hollola Singers ja Jukka Kuoppamäki: Päivien kimallus (Fazer Records 1997) CD
Molemmat levyt ovat melko harvinaisia, kumpaakaan ei löydy Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta ne voi kuunnella Helsingissä Kansalliskirjaston musiikkiosastolla.
Heikki Poroila
Lastenkirjainsitituutin tietokanta on verkossa, sitä kannattaa tutkia, https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Haulla sadut ja aikaväli 1900-1930 löytyy seuraava listaus:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kannattaa myös kysyä Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy jonkun verran satuja 1900-luvulta, mutta suurin osa materiaalista on vanhempaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=sadut&collection=266
Finna.fi:n aineistohausta voi hakea myös sadut ja rajata vuodet, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0...
Kirjaston on saatava käyttöoikeudet e-äänikirjoihin voidakseen hankkia ne kokoelmiinsa, joten valitettavasti kaikkia e-äänikirjoina ilmestyneitä kirjoja ei saada kirjastojen asiakkaiden luettaviksi. Kirjojen eri formaatit eivät tule kirjastoon yhtä aikaa. Lisäksi kirjastojen e-kirja- ja e-äänikirjakokoelmat ovat paikallisia, eli ne ovat vain tietyn, oikedet hankkineen, kirjastokimpan lainaajien käytössä.
Tilanne voi tältä osin parantua, kun suunniteltu valtakunnallinen e-kirjakokoelma toteutuu. Aiheesta voi lukea Ylen uutisista (5.1.2019):
https://yle.fi/uutiset/3-10583370
HelMet-järjestelmään tulee uutuudesta ns. ennakkotieto eli suppea bibliografinen kirjaus ilman nidetietoja. Sitä täydennetään, kun julkaisu on saatu oikeasti. Varauksia voi nykyään tehdä siitä hetkestä lähtien, jolloin tämä ennakkotieto tulee tietokantaan. Tietoa tästä hetkestä ei ole käytännössä kellään, joten se, kuka ehtii varausjonoon muita ennen, on puhdasta sattumaa eli "onnea". Uutuusluetteloon tieto tulee vasta sitten, kun julkaisuun liittyy lainattavia niteitä, joten sen seuraaminenkaan ei käytännössä auta. Lohdutukseksi voin todeta, että vaikka itse tiedän, miten systeemi toimii, aniharvoin ehdin varausjonoissa kovinkaan kärkeen. Ainoa tapa, jolla omaan sijoitukseensa voi aktiivisesti vaikuttaa, on yksittäisten nimekkeiden...
Palojoen taloja on useita: ainakin Parikkalassa ja Porissa. Mitähän niistä mahdat tarkoittaa? Alla linkit näiden paikkakuntien talojen kuviin hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164901:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164902:
Jämsäläisestä Sammallahden koulusta, joka nykyään toimii juhlapaikkana ja kokoustilana, ei löytynyt historiikkia.
Tässä tietoa Helmet-alueen omatoimikirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot. Näyttäisi siltä, että Espoossa olisi eniten omatoimikirjastoja. Myös nämä kirjastot ovat kiinni korona-aikana.
Onkohan tuo arkkitehtinasta-nimitys vähän vanhahtava? Finnan hakupalvelusta löytyy kuva arkkitehtinastapakkauksesta, joka kuuluu Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin. Pakkauksen kannessa nasta näyttäisi tavallista toimistoissa käytettävää paperinastaa pitkäteräisemmältä.
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1406142
Valitettavasti nuottia ei ole julkaistu. Tieto perustuu Violaan, joka on Suomen kansallisdiskografia ja Suomessa julkaistun nuottiaineiston kansallisbibliografia. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977. Violassa on tietoja sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
Kirjaudu verkkokirjastoon https://vaski.finna.fi/ ja valitse yläpalkin pudotusvalikosta sivu "Lainat". Jos kirjauduit verkkokirjaston etusivulta, avautuu sivu automaattisesti. Valitse rastittamalla uusittavat lainat ja klikkaa painiketta "Uusi valitut lainat". Voit uusia lainasi viisi kertaa, mikäli niihin ei kohdistu varauksia. Voit uusia lainasi myös soittamalla omaan kirjastoosi. Yhteystiedot ja aukioloajat löydät etusivulta ja kohdasta "Kirjastot.".
Julkkiskokki Syrjänen on tunnettu reteästä ja humoristisesta kielenkäytöstään. On mahdollista, että hän on ohjelmassa hieman kärjistäen puhunut sokerinkäytöstä pääruoissa. Varmasti hänkin ruoanlaiton kemian asiantuntijana tietää kuitenkin, että esim. tomaattipohjaisissa ruoissa sokeria käytetään taittamaan tomaatin happamuutta. Yhtä lailla kuin suolaa voidaan käyttää leivonnaisissa tuomaan makua eri tavalla esiin. https://www.sokerioppi.fi/sokeriruoanvalmistuksessa/sokeri-ruoanvalmist…
Suomen sokeri on perustanut oikein verkkosivuston, jolla kerrotaan sokerista leivonnassa ja ruoanlaitossa. https://www.sokerioppi.fi/sokeritsiirapit/sokerin-tehtavat
Itselleni pääruoista tulevat mieleen lähinnä juuri tomaattikeitot ja kastikkeet,...
Lääkäriliiton sivustolta löytyy artikkeli potilaan juridisista oikeuksista ja lääkärin velvollisuuksista.
"Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, terveydenhuollon resurssien puitteissa. Lääkärillä on velvollisuus hoitaa potilasta soveltaen hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään."
"Lääkärin potilaan hoitoa ja tutkimuksia koskevien ratkaisujen tulee olla eettisesti hyväksyttäviä ja lääketieteellisesti perusteltuja. Lääkäri on velvollinen ammattitoiminnassaan soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja...
Mummosi siteeraa todennäköisesti Eeva Kilven runoa, joka alkaa säkeellä "Ja Jeesus sanoi: Tulkaa rakkaat vuohet". Se löytyy Kilven runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972).
Käytettävissä olevasta kirjallisuudesta tietoa ei löytynyt. Jyväskylän yliopistolla on Kysyttävää luonnosta tai tieteestä -palsta. Kysymys kannattaakin esittää heille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Myös Suomen Luonto -lehdellä on Kysy luonnosta -palsta. Tosin valittuihin kysymyksiin vastataan vain Suomen Luonto -lehdessä. Osa vastauksista poimitaan kuitenkin myös heidän nettisivuilleen.
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
