Nuottiin "Ylen opettavaiset laulut" (Yleisradio, 1979) sisältyvät "Harakoiden valituslaulu" ja "Taivas nousee" vastaavat kuvaustasi. Laulut on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Marja-Leena Tuurna. Laulut kuuluvat Jukka Jarvolan sävellykseen "Ensimmäinen auringonnousu", jonka teksti pohjautuu polynesialaiseen kansansatuun. Tämä sävellys tai musiikkisatu mainitaan Antti Häyrysen kirjoittamassa Konserttikeskuksen historiikissa "Sikamakeet konsertit : Konserttikeskuksen viisikymmentä vuotta" (s. 28):https://www.konserttikeskus.fi/wp-content/uploads/2021/04/kk_sikamakeet_konsertit_170x240_www.pdfYleisradiolla on kokoelmassaan äänite tästä musiikkisadusta:http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ensimm%c3%a4inen+auringonnousu...
Hei,Näitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim. tässä linkki aikatauluun Viipurista lähtevistä junista 1. toukokuuta 1917 alkaen.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1324461?term=1917&term=aikataulut&term=aikataulu&term=Wiipurista&term=Wiipuriin&term=junat&term=WIIPURI&term=Wiipurin&term=Viipurissa&term=Viipuri&term=juna&term=Juna&term=junilla&page=8Täältä voi lukea rataverkon historiasta, jotta näkee mikä oli silloin mahdollinen reitti:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historiaItse matkustamisesta voisi löytyä tietoa esim:Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa : Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa (Otava, 2001)Zetterberg,...
Lieneeköhän kyse Tandem-yhtyeen kappaleesta Le Jugement? Levy C'est toujours pour ceux qui savent on kylläkin ilmestynyt vasta 2005, mutta muuten se vastaa kuvausta, ks. https://www.youtube.com/watch?v=_o9PUU1Yx9w
Hei,Ainakin näillä pääsee alkuun. Suomenkieleiset löytyvät yleisisitä kirjastoista, englanninkieliset täytynee kaukolainata.Mäkinen, Virpi, Heikki Pesonen, Risto Uro, ja Alexandra Bergholm. Pyhä, Paha Ruoka: Uskonnon Ja Etiikan Näkökulmia. [Helsinki]: Gaudeamus, 2023.Lehmijoki-Gardner, Maiju. Askeettien Pidot: Uskonnot Ja Syömisen Etiikka. Helsinki: Kirjapaja, 2009.Albala, Ken. Food in Early Modern Europe. Westport (Conn.): Greenwood Press, 2003.Avieli, Nir& Fran Markowitz. Eating Religiously: Food and Faith in the 21st Century. Abingdon, Oxon: Routledge, 2024.McWilliams, Margaret. Food Around the World: A Cultural Perspective. 3rd ed. Upper Saddle River: Prentice Hall, 2011.
Kyseinen sitaatti on suomennettu Geroge Eliotin teoksessa Middlemarch (suom. Aune Tuomikoski, 1956, s. 619) näin:"Pitää aina paikkansa, että jos olisimme olleet suurisieluisempia, eivät olosuhteet olisi päässeet ylittämään kestokykyämme."
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Hei, lestadiolaisten tarkasta määrästä ei ole tietoa, mutta Kirkkohallituksen ylläpitämän evl.fi-verkkosivuston mukaan määrät jakautuvat eri suuntausten mukaan seuraavasti: https://evl.fi/sanasto/lestadiolaisuus/. Esikoislestadiolaisia on artikkelin mukaan Suomessa noin 12 000. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumista tilastoi Tilastokeskus, joka saa tiedon väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmään tallennetaan tieto uskonnolliseen yhdyskuntaan, eli esimerkiksi Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumisesta. Koska lestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, siitä ei ole erikseen saatavilla tällaista rekisteritietoa.
En onnistunut löytämään suomenkielistä reseptiä, mutta englanninkielisellä nettihaulla "Peppermint Mice Cake Recipe Licorice" löytyi muutama ehdokas. ehkä joku niistä on muistelemasi?Linkki Country Living lehden arkistoon.Linkki Kivi Cakes blogiin. Tämä on alun perin Nestlen resepti.Ja sama haku ruotsiksi Linkki musifocus.se sivustolle. Sieltä löytyy useampikin resepti hiirten leivontaan.
Tein tarkennetun Finna-haun sanoilla sydäntaudit ja kaunokirjallisuus. Rajasin tuloksen suomenkielisiin kirjoihin. Haku löysi 29 kirjaa, joista osa on saman kirjan eri painoksia.Haussa olivat mm. Samartin, Cecilia: Mofongo, Jääskeläinen, Seppo: Kaikki pelissä - lamaromaani, Fioretos, Aris: Nelly B:n sydän, Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät sekä Reijula, Jori: Jatkoajalla. Linkki hakutulokseen.
Ehdottaisin esimerkiksi seuraavia teoksia: Caprarica, Antonio: Kuningas Charles III, Churchill aikalaistensa kuvaamana, St Aubyn, Edward: Patrick Melrose -sarja, Fellowes, Julian: Snobit, Fellowes, Julian: Loiston päivät, Spencer, Charles: A Very Private School, Christie, Agatha: Lordin kuolema, Combüchen, Sigrid: Byron - romaani, Greig, Hannah: The Beau Monde sekä kaikki P.G. Wodehousen teokset.
Naisten oli mahdollista saada ylioppilastutkinto erityisluvalla ennen vuotta 1901, jolloin sukupuoleen perustuva rajoitus poistettiin. Tilastokeskuksella on avoimessa tietokannassaan aikasarja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä vuodesta 1880 lähtien, mutta aikasarja ei näytä naisylioppilaiden määrää tuolta vuodelta.Vuonna 1899 kirjoittautui yliopistoon yli sata naisylioppilasta, mikä antaa suuntaa myös naisylioppilaiden määrästä. Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli vuosilta 1900-1907 kertoo, että vuonna 1900 yliopistoon kirjoittautui 112 naista, joten tämäkin luku antaa suuntaa tuon vuoden naisylioppilaiden lukumäärästä.
"Revontulten leikki" -laulun sanat on kirjoittanut Ilmari Kianto. Laulu alkaa: "Ne leimuaa, ne loimuaa". Laulua lauletaan eri melodioilla.Kansansävelmä on melodiana lauluissa, jotka sisältyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).Selim Palmgrenin sävellys mieskuorolle sisältyy esimerkiksi nuottiin Palmgren, Selim: "Mieskuorolaulut. 2" (Ylioppilaskunnan Laulajat, 1995).Myös Heino Kaski on säveltänyt "Revontulten leikin" lauluäänelle ja pianolle. Tämä nuotti näyttää olevan ostettavissa Music Finland -sivustolla:https://core.musicfinland.fi/works/revontulten-leikki-3e4d674d-98a2-4c29-bf8e-8c5e7cce5b12Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-...
"Luha on jokin rikkinäinen tai huono esine tai asia. Pata taas tarkoittaa joissakin yhteyksissä jotakin äärimmäistä (ks. patalaiska). Pataluhaksi haukkuminen merkitsee perinpohjaista sanallista ryöpyttämistä, haukkumista oikein huonoksi." (Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä)luha - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja
Keski-kirjastoilla ei ole omaa appia eli sovellusta. Keski-Finna-verkkokirjasto toimii puhelimen, tabletin tai tietokoneen selaimella, eli erillistä sovellusta ei tarvitse ladata. Verkkokirjastoon pääsee osoitteessa keski.finna.fi. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Verkkokirjastossa voit nähdä lainasi, uusia ne, tehdä varauksia ja selata kirjaston tietokantaa.E-aineistot ovat E-kirjasto-nimisessä sovelluksessa. E-kirjastosta löytyy sähköisiä lehtiä, e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Sovelluksen voi ladata oman mobiililaitteen sovelluskaupasta hakusanalla "E-kirjasto". Tarkemmat ohjeet löydät E-kirjaston sivuilta. E-kirjastoon kirjaudutaan ensimmäisellä kerralla Suomi.fi-tunnistuksen avulla. Tämän...
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että koommin on adverbi, jota käytetään kielteisissä yhteyksissä ja joka tarkoittaa "siitä saakka, siitä lähtien, sittemmin, enää sen jälkeen".https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/koommin?searchMode=allKoommin sanaa käytetään murteissa liittämässä edellä sanottuun jonkin täydentävän, vahvistavan lisäyksen: pikemminkin, lähes, melkein. Suomen murteiden sanakirjasta voit lukea lisää koommin-sanasta:Koommin-sana Suomen murteiden sanakirjassaAdverbi on sanaluokka, joka määrittää verbiä, adjektiivia tai toista adverbia.https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:adverbihttps://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdfhttps://kaino.kotus.fi/cgi-bin/julk1/termit.cgi?h_id=aCHEIIEJC
Asiantuntija-arvioiden mukaan Afganistanissa on hyödyntämättömiä mineraalivaroja noin tuhannen miljardin dollarin verran, mm. kuparia, rautaa, kultaa ja hopeaa. Maan litiumvarannot saattavat olla jopa maailman suurimmat. Litium on keskeinen akkuteollisuuden raaka-aine.
Toistaiseksi Afganistanissa ei vielä ole merkittävää kaivostoimintaa ja isoja kaivoksia. Maan epävakaa tilanne on haitannut rikkauksien hyödyntämistä. Afganistanin uraanivaroista ei ole tarkempia arvioita, mutta paikallisten viranomaisten mukaan ainakin Helmandin maakunnassa on uraaniesiintymiä.
Helsingin Sanomat 19.8.2021
https://yle.fi/uutiset/3-12064729
https://world-nuclear.org/information-library/nuclear-fuel-cycle/mining…
https://www.reuters.com/...
