Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Kyllä on, Jaakko Rugojevin suomennos kuuluu Helmet-kirjavaraston kokoelmiin. Varauksen voi tehdä Helmetin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057167__St%3A%28Laulu%20…
Jos haluat kirjan mahdollisimman nopeasti, voit soittaa varastoon ja pyytää sen noudettavaksi Pasilan kirjastoon. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta on saatavissa vain tämän ja viime vuoden Psykoterapia-lehtiä.
Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmakeskuksesta voi tilata kyseisen lehden Yliopiston Lähde-kirjastoon lukusalikäyttöön.
Lähteen yhteystiedot: https://jyu.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=JYU#86047
Numeroita ei ole vaihdettu, mutta voi olla, että kirjastokorttisi on vanhentunut ja tietosi on poistettu rekisteristä. Rekisteristä poistetaan myös asiakastiedot, joita asiakas ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Poistot tehdään kerran vuodessa. Voit halutessasi tietenkin saada uuden kirjastokortin heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Jos kyse on siitä, että olet unohtanut pin-koodisi, sinun kannattaa tarkistaa koodi. Unohditko tunnuslukusi -linkistä.
Lähteitä:Helmet - UKK
Kysyjä tarkoittanee 4625 kHz taajuudella lähettävällä äänisignaalilla venäläistä UVB-76 -nimellä kutsuttua radioasemaa. Se on lähettänyt 1980-luvulta asti merkkiääntä, numerosarjoja ja radioaakkosia. Niiden tarkoituksesta on esitetty monenlaisia spekulaatioita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/UVB-76
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000864755.html
Vastaavia erilaisia numero- ja kirjainkoodeja lähettäviä lyhytaaltotaajuuksilla toimivia radioasemia on vuosikymmenten aikana ollut toiminnassa useita eri puolilla maailmaa. Näistä numeroasemiksi kutsutuista operoijista UVB-76 lienee pitkäikäisin. Numeroasemien arvellaan olevan valtioiden omistamia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Numeroasema
englanninkielisen wikipedian laajempi artikkeli:...
Etsin tätä tietoa verkosta, mutta en löytänyt kuin artikkeleita siitä, että ydinpolttonainetta vielä tuodaan Venäjältä tai siitä, että venäläinen uraani on korvattavissa.sekä Tilastokeskuksen raportin energiataloudesta, https://www.stat.fi/julkaisu/clhomy00rtq7g0buvlkdxhfig. En löytänyt hintatietoja Tilastokeskuksestakaan, mutta siellä on oma kysy-palvelu, josta voisi asiaa tiedustella, https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/neuvonta_tietopalvelu.html
Myöskään Ympäristöministeriön julkaisuista tietoa ei löytynyt, https://ym.fi/julkaisut. Asiaa kannattaa tiedustella Ympäristöministeriöstä, yhteystiedot, https://ym.fi/yhteystiedot
Euroopan unionin komission kertomus Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2023 löytyy verkosta, https://data....
Eeva-Liisa Manner suomensi hyvin paljon kaunokirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mannerin kääntämien teosten lista on todella pitkä.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on lista Mannerin käännöksistä, mutta näyttää siltä, että se ei ole täysin kattava. Linkeistä aukeaa sivu, jossa on tarkemmat tiedot teoksesta.
Eeva-Liisa Manner Kirjasammossa
Esimerkiksi teoksessa Suomen kirjailijat 1917 - 1944 (toimi. Hannu Launonen et al., SKS, 1981) on lista Eeva-Liisa Mannerin kääntämistä teoksista.
Suomen kirjailijat 1917 - 1944 Helmetissä
Sipulikasveiksi voidaan kutsua kaikkia sipulin kasvattavia kasveja. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kukkivat sipulikasvit kuten liljat, tulppaanit ja amaryllikset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipuli_(kasvinosa)
https://puutarha.net/artikkelit/sipuli-ja-mukulakasvit/
https://en.wikipedia.org/wiki/Bulb
Syötäviä sipulikasveja ovat laukkojen (Allium) sukuun kuuluvat kasvit. Näitä eri sipulilajikkeita hyödynnetään ruoanlaitossa. Niitä esiintyy luonnonvaraisina pääosin pohjoisen pallonpuoliskon eri alueilla lauhkeilla seuduilla. Monien syötävien sipulilajien arvellaan olevan kotoisin Länsi- ja Itä-Aasiasta. Wikipedia mainitsee esimerkiksi Iranin, Pakistanin, Keski-Aasian maat ja Kiinan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasipuli
https...
Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi)
Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
Minusta nimi näyttäisi olevan Lindholm ja signeeraus näyttää samalta kuin esimerkiksi tässä myynnissä olevassa taulussa, https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/714604, jossa taiteilijan signeeraus V. Lindholm on avattu Valter Lindholmiksi. Lisäksi on mainittu hänen syntymävuotensa 1893.
Suomen kuvataiteilijat -matrikkelista taiteilijaa ei löytynyt, ei vanhemmista painetuista kirjoista eikä verkosta, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Lisätietoja voisi kysyä tuosta galleriasta, jonka yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta tai Bukowskis'ta, joka myös on myynyt taiteilijan teoksia, https://www.bukowskis.com/.
Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
Verkkolähteet tarjoavat mm. seuraavia vuoden 1848 tapahtumia: Joensuun kaupunki perustettiinKerimäen maailman suurin puukirkko otettiin käyttöön Maamme-laulu sai ensiesityksensä Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin Tampereella aloitti yleinen sairaala ja Finlaysonin tehtaanomistaja rakennutti sinne puiston Suomen ensimmäinen ulkoilmaravintola Pinella avattiin Turkuun Vuosi tunnetaan ns. Euroopan hulluna vuotena, jolloin ympäri Eurooppaa oli kapinointia, vallankumouksia tai niiden yrityksiä. Nationalistiset, sosialistiset ja liberalistiset aatteet saivat nostetta. J.L. Runebergin runouden myötä eurooppalainen kansallisromanttisuus teki tuloaan Suomeenkin. Itsenäisyyspyrkimykset eivät vielä tuolloin näkyneet Suomessa kovin...
Löysin runon usasuomeksi sivustolta. Runo näyttäisi olevan Aulis Murron tekemä, vaikka tyyli muistuttaa hieman Eino Leinoa. Linkki sivustolle.Myös Birgitmummu.fi sivustolla tekijäksi mainitaan Murto. Linkki sivustolle
Enni Mustosen lukijoista monet ovat lukeneet myös mm. Johanna Valkaman ja Paula Havasteen kirjoja. Suosittuja historiallisen romaanin taitajia ovat myös Kristiina Vuori, Kaari Utrio, Pirjo Tuominen ja jo edesmennyt Laila Hietamies/Hirvisaari. Uudemmista tulokkaista Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja ja R.M. Rosenbergin Hakoisten naiset -sarja ovat keränneet paljon kehuja.
Lewis Carrollin teoksessa Alice's Adventures in Wonderland ei ole tuollaista kohtaa juuri tuossa muodossa. Sen sijaan kappaleen 10 lopussa lauletaan "Soup of the evening, beautiful Soup! / Beau—ootiful Soo—oop!" Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:" - Kon-nan li-e-mii-i-haa-na kiehuuu / sitä u-no-hoi-ta en mil-loin-loin-loin-kaan."Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa (suom. Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner, 1972)https://www.gutenberg.org/cache/epub/11/pg11-images.html
Kääntämiseen liittyvästä "tarkistamisessa" on tyypillisesti kyse tosista silmistä, jotka varmistavat, että varsinainen kääntäjä ei ole tehnyt yksittäisiä huolimattomuusvirheitä tai vaikkapa käsittänyt jotain asiaa järjestelmällisesti väärin läpi suomennoksen. Tarkistajat ovat hyvin yleisiä, kun tekstejä suomennetaan, mutta aina heitä ei erikseen mainita; tarkistajan mainitseminen voi kertoa esimerkiksi tarkistajan tekemän työn laajuudesta tai julkaisijan asiaa koskevista käytänteistä.Lähteet:Turun Täyskäännös (21.3.2023): Käännöksen tarkistus varmistaa laadun. https://www.turuntayskaannos.fi/blogi/kaannoksen-tarkistus-kaantajan-ja-tarkistajan-yhteistyo
Hei,Ei niitä kovin paljon ole. Tässä kuitenkin muutamia:Pylväs, Ritva-Elina. Aunuksen Pääskyset. Kokkola: Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2022.Torikka, Urho, ja Anita Konkka. Me Sankarit. Uusintapainos originaalista. Helsinki: Ntamo, 2023.Kyrönseppä, Kari, ja Eemil Seppelin. Ensimmäisten Joukossa: Romaani. Jyväskylä: Docendo, 2018.Tietokirjoja löytyy tietysti enemmän.
Hei! Käpylän yhtenäiskoulun lukio liitettiin Alppilan lukioon 1.8. 2015 alkaen eli erityistä Käpylän yhtenäiskoulun lukiota ei Alppilan lukioon yhdistämisen jälkeen enää ole ollut. Tässä linkki Opetusviraston tietoihin: https://opetusvirasto1.rssing.com/chan-11860105/all_p12.html
