Kaarinan Helakisan runo Annaa ajatellessa kokoelmasta Posetiivi (1976) on luettavissa myös muun muassa teoksista Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa,1980) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88 (1988) sekä antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Mahgrebin alueen määrittelyn löydät Wikipediasta, https://fi.wikipedia.org/wiki/Maghreb. Sen jälkeen voit tarkastaa maittain, esimerkiksi valtioiden virallisilta sivuilta tai BBC:n Country Profilesta maan kielen, esim. Tunisiassa mainitaan kieleksi arabia, https://www.bbc.com/news/world-africa-14107241. Myös Wikipediasta voit tutkia aihetta, https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_Tunisia.
Marokko, https://www.bbc.com/news/world-africa-14121438
Algeria, https://www.bbc.com/news/world-africa-14118852
Voit myös tutkia Library of Congressin Country Studies, https://countrystudies.us/
Helmet-tietokannasta löytyy esimerkiksi seuraavia kenkien historiaan ja valmistukseen liittyviä kirjoja:
Joitakin jalkineiden historiaan liittyviä kirjoja Helmet-tietokannasta
Teoksen nimi: Golden kicks : the shoes that changed sport
Tekijä: Coles, Jason, kirjoittaja
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2016
ISBN: 9781472937049 kovakantinen
Teoksen nimi: Vintagekengät : kenkämuodin vuosikymmenet
Tekijä: Cox, Caroline
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2009
ISBN: 9789511237303 kovakantinen
Teoksen nimi: Fifty shoes that changed the world
Tekijä: Design Museum.
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2009
ISBN: 9781840915396 kovakantinen
Teoksen nimi: Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa : teollinen nahanvalmistus...
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä."
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi haluatko vain tosielämän tarinoita vai oletko kiinnostunut myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä joitakin mahdollisuuksia:
Romaaneja:
Schneider, Peter : Muurinylittäjä. Otava, 1983 - Huumorilla kirjoitettu romaani, jossa kerrotaan tarinoita muurin ylittäjistä. Muuria ylitetään molempiin suuntiin.
Streng, Johan : Pako Berliinistä. Omakustanne, 2013. Suomalaisen kirjailijan vakoiluromaani. Kertoo myös pakomatkoista muurin ali ja rajanylityspisteiden ohi.
Elämäkerta:
Sanders, Thomas : Leikkikenttä. WSOY, 2013. Upseerin muistelmat. Kertoo ihmissalakuljetuksesta Berliinin muurin ali ja ohi.
Historiaa:
Mitchell, Greg : The tunnels : the untold story of the escapes under the Berlin Wall. Bantam Press, 2016
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on runsaasti muotia eri tavoin käsittelevää tietokirjallisuutta. Sopivia asiasanoja näitä etsiessä ovat esimerkiksi "muoti" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuoti__Orightresult__U?lan…
Yhdistelmä "muotiala pukeutuminen" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuotiala%20pukeutuminen__O…
Myös asiasana "vaatesuunnittelu" antaa vaihtelevasti sopivia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svaatesuunnittelu__Orightre…
Näillä voi siis etsiä. Hakutuloksia voi rajata vasemman laidan rajoittimilla, kuten valitsemalla aineiston kieleksi vain suomen.
Varsinaisesti nuorten osastolle sijoitettuja muotia käsitteleviä teoksia on helmet-kirjastoissa aika niukasti:
Style : löydä oma...
Hei,
kahvin piristävä vaikutus perustuu suurelta osin kahvin sisältämään kofeiiniin. Sitä ei sikurissa ole. Sikuri sisältää jonkin verran K- ja C-vitamiinia. Ainakin C-vitamiinilla on piristävä vaikutus.
Sikuria on perinteisesti käytetty Suomessa pitkään rohdos- ja lääkekasvina ja sillä uskotaan olevan monenlaisia terveyshyötyjä. Sikuriini sisältää mm. inuliinia, jota käytetään teollisuudessa makeutusaineena. Inuliinin liiallinen käyttö voi aiheuttaa vatsaongelmia.
Lähteet:
Puutarha.net : sikurihttps://puutarha.net/kasvikortisto/kasvikortit/sikuri/
Kysy kirjastonhoitajalta : Mikä Suomen luonnossa sisältää kofeiinia:https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-suomen-luonnossa-sisaltaa-kofeiinia?language_content_entity=fi
Kysy...
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue, joka on...
Hei!Opettajattaren laulu löytyy teoksesta: Suuri Toivelaulukirja 19. Kirjaa löytyy Riihimäen kirjastosta sekä musiikkiosastolta että kirjaston varastosta.
"Kohtalon korttipöytä" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Esko Kangasjärvi. Kappaleen ovat levyttäneet Köpi Koski & Projekti (2000) ja Pentti Kumpulainen (2011).
”Mystinen nainen” nimisiä kappaleita löytyy useampi. Näistä ei ole julkaistu nuottia.
Peter Yellowstone on säveltänyt kappaleen "Mysterious Lady", suomenkielisen version ”Mystinen nainen” on sanoittanut Pertti Reponen. Kappaleen on levyttänyt Frederik.
K. Tuominen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen ”Mystinen nainen”. Tämän on levyttänyt Jani Niemi & Wiima (yhtye) v. 2011.
Myös Pedro de Pajaro on säveltänyt kappaleen ”Mystinen nainen”. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Eero Aven, ja hän on myös levyttänyt sen vuonna...
Hei,
Valitettavasti kyseiseen lauluun ei löydy nuottia Suomen yleisistä kirjastoista. Tarkistin myös yliopistojen kirjastot ja valitettavasti sieltäkään kyseistä nuottia ei löytynyt.
Oma veikkaukseni on, että kyseistä nuottia ei ole ollenkaan julkaistu kaupallisena versiona.
Hei,Vanhoista puhelinluetteloista löytyy maininta ensimmäisen kerran 1977, joten kioski lienee avattu 1976. Tarkka osoite, jossa on myös kadunnumero, löytyi 1981 vuoden luettelosta. Osoite oli Niinivaarantie 52.
Teoksesta löytyy referaatti, joka on kirjoitettu Oulun yliopiston seminaarityöksi, https://www.academia.edu/32089764/Referaatti_Betty_Friedanin_teoksesta_….
Goodreadsissa on myös kuvaus, https://www.goodreads.com/book/show/17573685-the-feminine-mystique.
Kirjaa on myös kirjastoissa, pääkaupunkiseudulla kirjavarastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066698?lang=fin
Torppareista ja taksvärkkipäivistä löytyy tietoa Työvänliikkeen verkkonäyttelyssä, http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-2/torpparik…
Kauhajoenmuseosta, https://www.kauhajoenmuseo.fi/historia/torpparit/torpp%20ja%20lamm.html
Sekä teoksessa Torpparkysymys, joka paneutuu asiaan, https://www.doria.fi/bitstream/10024/167613/1/HT059_opt.pdf
Finna.fi:stä löytyy myös painettua kirjallisuutta aiheesta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Piioista löytyy kirjallisuutta tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-ikaisia-rengit-ja-piiat?language_co…
Mainittuna ajankohtana Herttoniemen vanhassa ostoskeskuksessa metroaseman liepeillä oli Elannon myymälä. Ostoskeskuksen purkamista suunniteltiin vuodesta 1986 alkaen, jolloin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan Elannon kauppa vielä oli toiminnassa. Hiihtäjäntie 1:n rakennukset purettiin kuitenkin vasta vuonna 2009.
Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Hiihtomäentiellä Erätorilla oli myös Elannon liike ainakin vuonna 1968.
Valokuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Jalmari Aarnio: https://www.finna.fi/Record/hkm.9CBCEED1-ACF3-45C5-AF52-DAAF2923B957?si…
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Livius, Titus, et al. Ab Urbe Condita: XXIII = Karthagon Hannibal Campaniassa. Basam Books, 2018. Suomennos: Kallela, Luttinen & Oksala. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3749264?sid=4708897508Vergilius Maro, Publius, et al. Georgica: Laulu Maanviljelijän Työstä. Gaudeamus, 2020.Suomennos: Oksala, T., Oksala, P., Kallela. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissal: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4009517?sid=4708897178Cicero, Marcus Tullius, ja D. R. Shackleton Bailey. Select Letters. 6. pr. Cambridge University Press, 2000.Ciceron valittuja kirjeitä latinan kielellä, toimitettuina ja englanninkielisin kommentaarein varustettuina.Vaski-kirjastoissa: https://vaski....
Ehyt ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja kerää esimerkiksi villasukkia, lapasia ja pipoja asunnottomille ja vähäosaisille. Keräysaika on ollut vuosittain syksyllä, oletettavasti myös tänä vuonna. Villasukat juuri asunnottomille kannattaakin laittaa talteen tätä ajankohtaa ajatellen.Tässä lisäksi joitain muita tahoja, jotka ottavat vastaan villasukkia ympäri vuoden:Sytomyssy-keräyksen kautta voi auttaa sytostaattihoitoja saavia syöpäpotilaita. SytomyssyHUS | FacebookSuomen Punainen Risti toimittaa villasukkia ja -vaatteita kylmiin maihin. Vaate- ja tavaralahjoitukset - Punainen RistiPunaisen Ristin kautta villasukkia voi lahjoittaa myös erilaisia vaikeuksia kohdanneille nuorille. Nuorelle apua arjen ongelmiin - Punainen...
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: Wonder of the age : master painters of India 1100-1900
- Intian...
