Tieliikennelaki 3 §:
"Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä."
Lakia tulkitsee poliisi ja viimekädessä tuomioistuin.
Liikenneturva on tässä asiantuntijaorganisaatio. Kysymyksen heille voi lähettää sivulla https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset
Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
Anjuska, Anjuta, Anjutta ovat Anjan slaavilaisperäisiä muunnoksia. Anja taas on Annan venäjänkielinen hyväilymuoto.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? 1992.
"Anna on heprean Hannah 'armo'. Anna on käytetyimpiä naisennimiämme. Sen suosio on peräisin puolen vuosituhannen takaa myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin meilläkin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä." Nimipäivä 9.12. vuodesta 1709 lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1990.
Nimen yleisyyttä voi tutkia esim. Kaksplus -lehden nettisivun linkkien kautta
http://kaksplus.fi/odotus-ja-synnytys/mika-lapselle-nimeksi-/mika-lapse….
Pääset sieltä Väestorekisterikeskuksen nimpalveluun sekä eri maiden suosikkinimiin.
Anjuta-nimen yleisyyttä ulkomailla on vaikea sanoa,...
ITIL eli Information Technology Infrastructure Library on kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen (Wikipedia). Malli on kehitetty Isossa Britanniassa ja siihen liittyvä aineisto on pääasiassa englanninkielistä. Suomeksi on käännetty ITIL V 3 taskukirja (Van Haren, 2009). Kirja kuuluu Oulun yliopiston kokoelmiin ja tilattavissa vaikka kaukolainaksi. ITIL Foundation Handbook -kirjaa ollaan kääntämässä suomeksi. Kirjan pitäisi ilmestyä tämän kevään aikana.
Suomessa ITIL-tietoutta levittää erityisesti itSMF Finland -yhdistys. Yhdistyksen sivulta http://www.itsmf.fi/voi löytää aiheesta tietoa.Sivulta löytyvät myös yhdistyksen yhteystiedot, joiden avulla asiasta voi kysellä lisää. Sivustolla on myös luettelo...
Matti Raninin riimittelemät suomenkieliset sanat Robert B. Shermanin ja Richar M. Shermanin lauluun "Supercalifragilisticexpialidocious" elokuvasta Maija Poppanen löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 16.
Sanat löytyvät myös musiikin oppikirjasta Musikantti. 5-6 (toim. Ari Hynynen et. al., Otava, useita painoksia).
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Netistä löytää paljon Astrid Lindgreniä käsittelevää aineistoa. Tässä muutamia osoitteita:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/
Nämä ovat molemmat ruotsinkielisiä sivuja
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998)
Kyseessä on varmaankin Katherine Allfreyn Delfiinikesä vuodelta 1984. Ohessa HelMet-linkki:
http://helmet.fi/search*fin?/Xdelfiinikes{232}a&searchscope=9&SORT=DZ/Xdelfiinikes{232}a&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=delfiinikesä/1%2C2%2C2%2CB/frameset&FF=Xdelfiinikes{232}a&searchscope=9&SORT=DZ&1%2C1%2C
Runoa nimenomaan kahdestatoista kurjesta ei pelkästään nimen perusteella löytynyt. Kurki on hyvin yleinen symboli runoudessa ja löysimme ja muistimmekin useita kurkirunoja(Vuorela, Hellaakoski,Sarkia, Denisov jne.), mutta luku 12 ei täsmää. Etsintää helpottaisi, mikäli esim. runon tyyli ja sitä kautta kirjoittamisajankohta voitaisiin rajata.Tai, jos tietäisimme, onko kyseessä käännösruno? lastenruno?
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
Runo on osa 1 Prologi runosta Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja se on Pohjanpään teoksessa Sininen hämärä (WSOY 1933) ss. 50-51.Runo lienee ollut nimellä Kalajuttu vanhassa 50-luvun lukukirjassa. Muita Pohjanpään eläinrunoja on mm. teoksissa Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus 1962) sekä Metsän satuja (WSOY 1967).
Astiankuivauskaapin keksi kotitalousopettaja ja osastopäällikkö Maiju Gebhard (1896 - 1986).
Alla hiukan lisää tietoa Maiju Gebhardista ja hänen mainiosta keksinnöstään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maiju_Gebhard
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/astiankuivauskaapin_keksija_maiju…
Miika, Miikka ja Mikko ovat kaikki Mikael -nimen johdoksia, merkitys on kuka on niin kuin Jumala (hepr.) Jesse on Iisain muunnos, merkitys Jahven/Jumalan mies (kreik.) ja Tommi Tuomas -nimen muunnos, merkitys kaksonen (aram.). Kristiina on Cristiania - nimen muunnos, merkitys Kristuksen naispuolinen kannattaja. Tiedot kirjasta Lempiäinen: Suuri etunimikirja, joka useiden muiden nimikirjojen tapaan löytyy kirjastoista. Etunimistä on useita kysymyksiä ja vastauksia tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Laulun sanat löytyvät Riina Salon ja Inkeri Simola-Isakssonin kirjasta Tonttu lähti matkaan, jonka liitteenä olevassa cd:ssä laulu on myös laulettuna nimellä: Pikku tonttu soittaa.
Suomen kansallisfilmografian mukaan Talvisota-elokuvan kuvauspaikat Ristiinassa ovat nämä:
Ulkokuvat
Tiirolanlahti (leiri Unnunkoskella, Ylli veistelee puusta)
Pelto Pien-Toijolan talomuseon lähellä (Martti kääntää karjalaispeltoa)ja talomuseon piha Tiirolassa(evakkoon lähtö)
Metsäaukea (panssariesteiden pystytys) ja pelto (everstin käskynjako)Tiirolassa
Sisäkuvat
Teltta Tiirolanlahden rannalla (teltta Unnunkoskella)
Talli (Paavo ja Aino tallissa) ja asuinrakennus (Martti saa piirakoita)
Pien-Toijolan talomuseossa Tiirolassa
Kallioniemen huvila, Kallioniementie 106 (sotilaskoti)
Lähde: Suomen kansallisfilmografia 10 (2002), s. 447-448
Löytämäni viimeisin tarkka suomalaisten keskipituuksia koskeva virallinen tilasto löytyi THL:n 2018 julkaisemasta raportista Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus. Se on tosin rajattu vanhimman ikäryhmän osalta niin, että vanhimmat tilastossa mukana olevat henkilöt ovat tuolloin olleet 74-vuotiaita. Raportin mukaan 18-74-vuotiaiden suomalaismiesten keskipituus oli vuonna 2017 178cm ja naisten vastaavasti 164cm. Raportissa on lisäksi eroteltu miesten ja naisten keskipituudet yhteensä neljän ikäryhmän osalta erikseen. Miesten keskipituus näyttää tasaisesti kasvaneen, mutta naisten toisaalta pysyneen melko samana 164-165cm:ssä. Ainoastaan kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä (65-74-vuotiaat) ...
Voisiko kyseessä olla ns. kassinajo talvella 1915-16 välillä Kantalahti-Rovaniemi?
Kassinajoksi sanottiin venäläisten ympärysvalloilta saamien sotatarvikkeiden hevoskuljetusta suomalaisten voimin Kantalahden (Kannanlahden) asemalta Sallaan (Kuolajärvelle) ja sieltä toisella hevoskyydillä Rovaniemelle (ja edelleen rautateitse Suomen alueen kautta Pietariin ja Venäjän rintamille).
Hanketta varten perustettiin oma organisaatio, nimeltään
Valtion tavarankuljetus Kantalahti-Rovaniemi.
Suomalaisia hevosia oli kuljetusta hoitamassa eri lähteiden mukaan parhaimmillaan 1000-2000, suurin osa Sallasta ja Kemijärveltä, mutta myös kauempaa. Urakka kesti marras-joulukuun vaihteesta 1915 huhtikuun loppuun 1916. Palkkoja ja korvauksia pidettiin "hyvin...
Tekijänoikeusasiat eivät ole yksiselitteisiä. Ne ovat paljon tapauskohtaisia. Esimerkiksi se, millaista kollaasia olet tekemässä, määrittää, tarvitaanko tekijältä (kuvaajalta)lupa kuviin. Onko tarkoitus tehdä taideteos?
"Kuvakollaasi saattaa koostua esimerkiksi valokuvista, piirroksista ja maalauksista tai niiden osista. Kuvakollaasin on yltääkseen teostasoon oltava itsenäinen ja omaperäinen. Lähtökohtaisesti kollaasin tekemiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien sen yksittäisten osien, teosten, oikeudenhaltijoiden lupa. Jos uusi teos koostuu pienistä kuvadetaljeista, jotka sellaisenaan eivät yllä teostasoon, ei lupaa tarvita."
https://wiki.aalto.fi/display/copyright/1.2+Kuvakollaasi%2C+muunnelma+j…
Valokuvista sanotaan tekijänoikeuslaissa...
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan nimen Ossi arvellaan yleisesti olevan lyhentymämuoto nimestä Ossian. Gaelin kielen Oisin/Ossin pohjautuu hirveä merkitsevään sanaan 'oss'. Muinaisiiriläinen Ossin on perimätiedon mukaan taruhenkilö, joka eli 200-luvulla Irlannissa. Vielä 1700-luvullakin hänen tarunsa levisi Skotlannin ylämaassa suullisena perimätietona, ja siihen perustuen James Macpherson kirjoitti kuuluisan teoksensa Ossianin laulut (1760-63).
Nimi Ossi voi kuitenkin olla lyhentymämuoto myös Osvaldista, Oskarista tai Osmosta.
Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan toinen osa Myöhäinen kevät ei ole vielä ilmestynyt. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että sen pitäisi ilmestyä lokakuussa 2024.
Ensimmäinen osa Sarastus ilmestyi vuonna 2023.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/myohainen-kevat/5058001%20style=
