Vuoden 1942 50-pennistä on lyöty siinä määrin runsaasti, että arviohinta on annettu vain ylimpiin kuntoluokkiin kuuluville kolikoille. 50 pennin kolikosta 1942 on olemassa kahta varianttia, ja arvoon vaikuttaa myös se, kummanlainen raha on kyseessä. Mallien välinen ero on siinä, millainen on kolikon vaakunapuolen s-kirjain ja missä se sijaitsee suhteessa miekan kahvaan. Arvokkaampi variantti on sellainen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa. Vähempiarvoisessa taas on iso "S" etäällä miekan kahvasta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -luettelon mukaan virheetön, täysin leimakiiltoinen vuoden 1942 50-penninen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa, on arvoltaan 15 euroa. Toiseksi parhaaseen kuntoluokkaan (ei kulumisen jälkiä,...
"Palveluja voidaan luokitella monella eri tavalla. Yksi tapa on jakaa palvelut sen mukaan, kuinka saman- tai erityyppisinä ne tuotetaan eri asiakkaille. Tällöin puhutaan vakioiduista palveluista (standardoidut palvelut) ja erikoispalveluista (räätälöidyt palvelut).
Esimerkiksi VR, elintarvikeliike ja sanomalehti tuottavat palvelut suunnilleen samanlaisina kaikille asiakkailleen. Räätälöityjä erikoispalveluja asiakkailleen tarjoavat mm. kuntosali, puhelinyhtiö, ravintola ja mainostoimisto."
Lähde: Lahtinen, Jukka: Asiakaspalvelun- ja markkinoinnin perusteet (Avaintulos, 2001)
Kirjastot tekevät hyviä vinkkilistoja eri ikäisille lapsille. Alla linkit Helmet- (1-2-luokkalaisille) ja Heili-kirjastojen (ykkösluokkalaisille) listoihin. Listojen kirjat ovat tämän vuoden tai muutaman viime vuoden uutuuksia, joten niiden pitäisi olla myynnissä, mutta kannattaa tarkistaa asia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit/Kirjavinkkeja_12luokkala…
https://dtunlom52ggmx.cloudfront.net/sites/default/files/atoms/files/Ki…
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy esittely useimmista kirjoista. Sitä pääsee lukemaan kirjoittamalla Helmet-hakuun kirjan nimen ja klikkaamalla sen jälkeen näkyviin tulevaa kuvaa kirjasta. Alla kahden kirjan esittely: Sonja Maren Kientschin Ollaan ystäviä aina! ja Markus Ikolan...
Kyseessä on varmaankin Lauri Pohjanpään runo "Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot", joka julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Mielialoja" (Kustannus-o.y. Kansa, 1910). Runo sisältyy myös Pohjanpään runojen kokoelmaan "Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954" (WSOY, 1989) sekä antologioista "Tämän runon haluaisin kuulla, 2" (Tammi, 1987) ja "Rakkaudellasi hellytät : uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja : suomalaista ja ulkomaista lyriikkaa" (Kirjaneliö, 1980).
Runo alkaa näin:
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyin alla välkkyy valkohapset
he tulee toivottamaan hyvää yötä:
kas täällä nukkuu lapset, lastenlapset."
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/...
Osoitteesta http://www.helmet.fi uutuusluettelo löytyy, kun selaat sivua alaspäin. Siinä on kirjojen kansikuvista muodostettu ”karuselli”, jonka alla on linkki ”Lisää uutuuksia”. Sitä klikkaamalla pääset uutuuskirjojen valikkoon osoitteeseen http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html.
PIKI-kirjastoluettelosta löytyy kaksi pyykinpesukoneiden huoltoa ja hoitoa käsittelevää teosta:
Marjomaa, Tarja, Kotitalouskoneiden käyttö ja hoito, Työtehoseura 1996.
Juvonen, Hannu, Pesukoneet ja pyykinkäsittelylaitteet, VAPK-kustannus 1990.
Pääkaupuniseudun HelMet-kirjastoista löytyy yksi englanninkielinen pesukoneen korjausopas Dixon, Graham, The washing machine manual - DIY plumbing, maintenance, repair, 1992. Tämän voi kaukolainana tilata myös Vesilahdelle.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Pääkkö-nimeä tapaa lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta (Nivala, Pyhäntä) ja Peräpohjolasta (Sodankylä, Kemijärvi) sekä Kiuruvedeltä. Nimi perustunee Pääkkösten asuman talon nimeen (nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoja 1500-luvun puolivälin tienoilta, Pääkkö-muodon varhaisimmat esiintymät ovat 1600-1700-luvuilta).
Viljo Nissilä esittää kirjassaan Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975), että kyseessä voi olla ruumiinjäseneen - pää - liittyvä nimitys; moni tällainen on joko sellaisenaan tai johtimellisena käytössä sukunimenä (esim. häntänen, jalkanen, kopra, nenonen, partanen, polvinen, pääkkö, varvas, varpainen). Pääkkö-nimien...
BTJ Kirjastopalvelu on määritellyt kaikkien Anna-Leena Härkösen romaanien lajiksi psykologiset romaanit. Kolmelle romaanille on annettu myös muita määritelmiä: Sotilaan tarinalle kehitysromaanit, Akvaariorakkaudelle kehitysromaanit ja rakkausromaanit ja Onnen tunnille perheromaanit. Lisäksi Häräntappoasetta voidaan pitää nuorisokuvauksena. Janna Kantolan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 8 sanotaan näin: "Monet Anna-Leena Härkösen romaanit ovat jonkinlaisia rakkausromaanin variaatioita ainakin siinä mielessä, että niiden naispäähenkilöillä on mielikuva täydellisestä rakkaussuhteesta, jota teoksissa pyritään toteuttamaan." (s. 49) Kysymykseen Anna-Leena Härkösen romaanien tyylilajista ei ole siis aivan yksiselitteistä vastausta.
Anna-Leena...
Suomen historiasta kertovia romaaneja ja romaanisarjoja:
Mustonen, Enni: Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja
Paimentyttö-romaanista ja 1800-luvun loppupuolelta alkavassa sarjassa seurataan Idaa, jonka tie vie paimentytöstä piiaksi, lapsenlikaksi, emännöitsijäksi ja itselliseksi täysihoitolan emännäksi. Palvelusvuosinaan hän työskentelee mm. Topeliuksen ja Sibeliuksen talouksissa, ja hänen kauttaan lukija tutustuu sekä ajan arkielämään että kultturiväkeen.
Oranen, Raija : Aurora
Elämäkertaromaani merkittävänä köyhien hyväntekijänä ja diakonissalaitoksen perustajana tunnetun Aurora Karamzinin elämästä, josta ei puutu loistoa ja värikkäitä vaiheita. Alkuaan Helsingissä syntynyt Aurora Stjernwall oli seurattu seurapiirien kaunotar, joka...
Ensimmäinen sitaatti on Nummen Portaikko pilvissä -kokoelmaan sisältyvän sikermän 'Kun ihminen on' neljännen runon lopusta.
Tuskin kukaan suomalainen lyyrikko on runoillut männyistä niin paljon kuin Nummi. Kysymyksen toista runositaattia en kuitenkaan pystynyt Nummen tuotantoon paikantamaan. "Männyt talon ympärillä" esiintyvät hänellä esimerkiksi runossa 'Toinen sarabande' (kokoelmassa Matkalla niityn yli), mutta muuta yhteistä kuin nämä sanat sillä ei kysymyksen säkeiden kanssa ole. Huokaavia mäntyjä on Heti, melkein heti -kokoelman sikermän 'Hopealanka, kultamalja' viimeisessä runossa, mutta tässäkin tapauksessa yhteydet kysymyksen sitaatin säkeiden kanssa jäävät tähän.
Sitaatin alkuosassa voi havaita etäisiä kaikuja Kirsi...
Osoitteesta https://www.makupalat.fi/ löytyy valikoituja verkkosivuja haulla askartelu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/askartelu. Sieltä löytää esim. Perhekerhon askartelusivun, http://www.perhekerho.net/askartelu/ ja aina hyvien Martat.fi-sivujen askarteluohjeet, https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki-sivusto/kadentoissa/askart…
Valitettavasti en minäkään onnistunut löytämään Internetistä suomeksi varsinaisia kokonaisia tarinoita. Suomi-Irlanti -seuran Turun osaston kotisivuilla kerrotaan joidenkin perinteiden taustoista: http://www.finnish-irish.fi/turku/ (valitse vasemmasta reunasta "Juhlapäiviä ja perinteitä").
Irlannin historiasta löytyy tietoa mm. Suomen Dublinin suurlähetystön sivuilta, http://www.finland.ie/public/default.aspx?nodeid=43818&contentlan=1&cul….
Kirjastosta sen sijaan löytyy jonkin verran aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
James, Simon: Keltit (Otava, 2005)
Sjöblom, Tom: Druidit : tietäjiä, pappeja ja samaaneja (SKS, 2006)
Veggi, Giulio: Matka Irlantiin : kelttiperinteen ja myyttien saari (ICP, 1993)
Irlantilaisia kansansatuja löytyy...
Vesi on tullut maapallolle osittain Maan sisältä tulivuorten purkautuessa ja osittain pienten jääplaneettojen törmätessä maahan. Maapallo oli aluksi hyvin kuuma, ja kosteus oli ilmakehässä höyrymuodossa. Kun maanpinta alkoi jäähtyä alle 100 asteen, kosteus alkoi tiivistyä vedeksi ja meret muodostua.
Syytä meriveden suolaisuuteen ei edelleenkään täysin varmasti tiedetä, mutta eräiden teorioiden mukaan meriveteen on liuennut kiviaineksesta natriumia ja klooria, joista muodostuu suolaa. Suistoalueilla taas on makeaa vettä, jota virtaa joista. Jokiin makeaa vettä tulee sateena ja pohjavedestä.
Etelämantereen jäätikkö on kerrostunut tuhansien vuosien aikana.
Kirjallisuutta:
Kakkuri, Juhani: Planeetta maa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1991)...
Voit palauttaa lainaamasi aineiston mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen. Ainoa poikkeus tästä ovat lainattavat esineet, jotka tulee palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Aaron on alkujaan hepreankielinen nimi, jonka lähtökohta lienee muinaisegyptistä saatu sana aharon. Tämä tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua.
Ilaria on kysytty tällä palstalla ennenkin. Nimi on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta hilaris ja tarkoittaa hyväntuulista ja reipasta.
(Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja).
Aaronin nimipäivä on 1.7. ja Ilarin 13.7. (Lähde: Almanakka 2017).
Puutyökirjoja on tehty lapsille, osa tosin enemmänkin ohjaavan aikuisen avuksi tai ainakin aikuisen kanssa luettaviksi/kokeiltaviksi.
Tässä muutama kirja:
- Eriksen: Hauskoja puutöitä koko perheelle (2003)
- Laitinen: Puutyön ilo : vanhanajan avainkaapista mutkaluikkuun (2001)
- Köhn: Vuoleminen - puukko työkaluna (2000)
- Sundsten: Nuoren nikkarin opas (2000) sekä Nuoren nikkarin kirja (1991)
- Asunta: Nuoren nikkarin opas (1999)
- Hautakangas: Pikku nikkari - puutyökirja päiväkodeille ja alkuopetukseen (1997)sekä Lapsi nikkaroi (1992)
Voisiko kyseessä olla Pertti Niemisen suhteellisen tunnettu runo, joka alkaa säkeillä "sinä olet pajulintu, minä paju..."? Runossa ei kuitenkaan mainita tyttöä tai pientä.
Runo löytyy kokoelmista "Tämän maailman läpi" (Otava, 1972) ja "Lue muutosten kirjaa - runot 1956-1972" (Otava, 1979).
Toinen vaihtoehto on Pertti Niemisen runo Hänessä kaikkien lintujen laulu (kokoelmassa Läntiseltä rinteeltä, 1994), joka alkaa:
Tyttö pieni pajulintu,
nurmilintu, västäräkki...
Suomen kansallisfilmografian mukaan Talvisota-elokuvan kuvauspaikat Ristiinassa ovat nämä:
Ulkokuvat
Tiirolanlahti (leiri Unnunkoskella, Ylli veistelee puusta)
Pelto Pien-Toijolan talomuseon lähellä (Martti kääntää karjalaispeltoa)ja talomuseon piha Tiirolassa(evakkoon lähtö)
Metsäaukea (panssariesteiden pystytys) ja pelto (everstin käskynjako)Tiirolassa
Sisäkuvat
Teltta Tiirolanlahden rannalla (teltta Unnunkoskella)
Talli (Paavo ja Aino tallissa) ja asuinrakennus (Martti saa piirakoita)
Pien-Toijolan talomuseossa Tiirolassa
Kallioniemen huvila, Kallioniementie 106 (sotilaskoti)
Lähde: Suomen kansallisfilmografia 10 (2002), s. 447-448
Sukupuolirikosta merkitsevää rutsa-sanaa on Agricolasta lähtien tavattu vain yhdyssanassa sukurutsa. Sana on nimenomaisesti kirjakielinen, murteissa se on hyvin harvinainen. Murresanastostamme rutsa löytyy myös "sukurutto(inen)"-muotoon muuntuneena, mutta tässä lienee kyse yksinkertaisesti rutsan sekaantumisesta tavallisempaan rutto-sanaan - sanan alkuperän kanssa tällä tuskin on mitään tekemistä.
Suomen kielen etymologian lähdeteokset ovat yksissä tuumin sitä mieltä, että rutsan alkuperä on epäselvä. Suomen kielen etymologinen sanakirja esittää kuitenkin sellaisen mahdollisuuden, että on voinut olla olemassa sana "sukurutta", puolittain käännös, puolittain laina jostakin germaanisesta yhdyssanasta, jonka jälkiosa olisi ollut rikosta...
Negatiivien skannaaminen onnistuu Oodissa. Voit varata niin sanotun ”mediatyöaseman” Helsingin kaupunginajanvarausjärjestelmän (eli Varaamon) kautta, https://varaamo.hel.fi/. Voit myös soittaa: (09) 3108 5000.
Skannaaminen onnistuu myös Myllypuron mediakirjastossa. Voit varata skannerin Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/, mutta kesällä on parempi soittaa etukäteen, varsinkin jos haluat apua. Myllypuron mediakirjasto (09) 3108 5092.
