Postimuseon sivuilla kerrottua: Kaupungeissa ja taajamissa postia jaettiin asiakkaille vielä 1950-luvulla kuutena päivänä viikossa kaksi kertaa päivässä. Postinkulun nopeutumisen myötä 1960-luvun puolivälissä 95 prosenttia postista saatiin aamukantoon. Siirtyminen 40-tuntiseen työviikkoon johti vaiheittain lauantaijakelun loppumiseen koko maassa vuoteen 1974 mennessä.Postinjakelun ja kaluston historiaa - PostimuseoLisätietoja saa Postimuseosta, joka vastaa yleisön kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa, https://kysymuseolta.fi/Aiheesta voi lukea lisää: Jukka-Pekka Pietiläinen: Suomen Postin historia 1 ja 2.Postimuseosta kerrottiin näin: Pääkaupunkiseudulla postia lajiteltiin 1960-luvulla sekä pääpostitalolla, että postikonttoreissa. Postia...
Isoisää merkitsevänä sanana vaari on laina ruotsin sanasta far, joka merkitsee isää ja on lyhennelmä sanasta fader. Se on vanha indoeurooppalainen sana, joka pohjautuu latinan sanaan pater, isä.Vaari on lienee käytetympi nimitys läntisessä Suomessa, mutta nimityksen valintaan vaikuttaa myös tietenkin se, miten vanhemmat itse ovat tottuneet kutsumaan omia isovanhempiaan. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirjaHäkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.Maila Vehmaskoski: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa. Kielikello 3/1989
Verkosta tuote löytyy nimellä kielipilli tai lintupilli. Niitä myydään ainakin hieman epämääräisissä verkkokaupoissa, ks. esim. linkki. Finna.fi-palvelusta tuote löytyy nimellä "visselpipa", ks. linkki.
Suomen Cheerleadingliiton sivuilta löytyvät säännöt sanovat mm. seuraavaa:
2.1 Osallistumisoikeus
Jokaisen kilpailijaksi ilmoitetun henkilön tulee ilmoittautumisvaiheessa olla edustuskelpoinen siinä sarjassa ja joukkueessa, johon hänet on ilmoitettu. (ks. liiton siirtomääräykset)
5.5 Yleiset rangaistukset
Ikäraja- ja muut osallistumissäännöt - hylkäys
6 SARJAMÄÄRÄYKSET
Kilpailuissa käytetään ikään, sukupuoleen, ryhmän tasoon ja esityksen sisältöön perustuvaa sarjajakoa.
Ikärajoista voi lukea lisää täältä: https://scl.fi/kilpailutoiminta/ikarajat/
Sääntöjä voisi tulkita niin, että ikärajarikkeestä tulee hylkäys, mutta varman vastauksen saanee lajiliitosta kysymällä: https://scl.fi/liitto/yhteystiedot/
Jalaluddin Haqqani (1939–2018) oli afganistanilaisen Haqqani-verkoston perustaja ja johtaja. Terroristiverkosto aloitti toimintansa Afganistanin sodan (1978–1992) aikana, ja vastusti Yhdysvaltoja ja Afganistanin hallitusta 2001-2021. Verkosto on Taleban-liikkeen liittolainen.
Lähde: Wikipedia
Helmet-sivuston toimitus tarkistaa arvioinnit ennen niiden julkaisemista. Jos viestiäsi ei julkaista, syy löytyy useimmiten arvioita koskevien ohjeiden noudattamatta jättämisestä. Julkaistu arviointi voidaan poistaa, jos arviointi on asiaton. Tässä Helmet-sivustolta kopioidut arviointiohjeet:
Teoksen tiedoissa olevista linkeistä voit lisätä arviointitähtiä, kirjallisia arvosteluja ja tageja. Kirjaudu ensin omiin tietoihisi.
Arviointitähdet
Arviointitähtiä voit antaa napsauttamalla jotakin tähdistä yhdestä viiteen. Kunkin arvioidun teoksen kohdalla näet sille yhteensä annettujen tähtien keskiarvon. Viemällä kursorin tähtien kohdalle näet myös, montako tähtiarviota teokselle on annettu.
Sanalliset arvioinnit
Sanallisen arvioinnin...
Tässä Yleisradion jutussa kerrotaan, että Itämereen arvioidaan upotetun noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Osa näistä on vaurioitunut ja vuotaa, toiset taas syöpyvät hitaasti. Lähes kaikista näistä katsotaan voivan lähteä ympäristölle ja eliöstölle haitallisia kemikaaleja tulevan vuosisadan aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-12272316
Tiede-lehden artikkelissa kertoo tarkemmin, mitä vaarallisia kemikaaleja mereen päätyi toisen maailmansodan jälkeen sekä mihin paikoin kemiallisia aseita erityisesti upotettiin. Upotuksien tarkkoja määriä, koostumuksia ja sijainteja ei tunneta, minkä takia on epäselvää, kuinka paljon potentiaalisesti ongelmallisia aineita Itämeressä voi olla...
Teidän kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston Kotikirjastoon. Kotikirjasto tuo asiakkaan toivomat kirjat tai cd-levyt suoraan kotiin kerran neljässä viikossa. Palvelun edellytyksenä on Helmet-kirjastokortti. Kotikirjaston palveluista voi kysyä puhelimitse (09) 3108 5214 arkisin kello 12–15. Tiedustelut voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: kotikirjasto@hel.fi.
Lisätietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu_ja_joustoasiakkuus/Helsingin_kaupunginkirjaston_Kotikirjast(1371)
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joihin on koottu englanniksi käännettyä suomenruotsalaista runoutta. Linkeistä voit lukea lisää tietoa teoksista.
New Finland-Swedish writing (Swedish book review, Supplement, 0265-8119 ; 1992)
https://finna.fi/Record/helka.998839083506253
Ice around our lips : Finland-Swedish poetry (1989)
https://finna.fi/Record/helka.992417393506253
Speak to me = Tala till mig : swedish-language woman poets = svenskspråkiga kvinnliga poeter (1989)
https://finna.fi/Record/helka.9928411743506253
Songs of the North : a collection of poems (1926)
https://finna.fi/Record/piki.32561
SKS:n ylläpitämästä tietokannasta voi etsiä...
Kirjasto kilpailuttaa eri aineistolajien hankinnat. avoimella tarjouskilpailulla. Aineistotoimittajat siis voivat vaihtua kilpailuttamisen seurauksena. Tällä hetkellä suomenkielinen kirjallisuus hankitaan mainitsemastasi Kirjavälityksestä. Erikielisistä aineistoista tehdään eri sopimukset. Samoin mainitsemistasi elokuvista ja musiikkiaineistoista. Sopimukset ovat yleensä voimassa vähintään kaksi vuotta kerrallaan. Jos hankintasummat ylittävät EU-kynnysarvon, tarjouskilpailuista täytyy ilmoittaa Euroopan Unionin lehdessä (useimmat ylittävät). Helsingin kaupunginkirjaston aineistomäärärahat ovat noin 3,5 miljoonaa € vuodessa. Kansallisesti niistä ilmoitetaan ainakin Hilma.fi-palvelussa, jolla julkaistaan kaikki...
Max Frischin Montaukin suomennoksessa kyseinen kohta, joka on irrotettu pitemmästä virkkeestä, kuuluu näin:
"[Minulla ei ole revolveria, koska en aina harkitse tekojani,] ja itsemurhan pitäisi olla hyvin harkittu teko."
Max Frisch: Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä : kertomus (suom. Oili Suominen, Weilin + Göös 1979, s. 113)
Espanjan suurin järvi on Zamoran.
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin tässä palvelussa. Tarkemman vastauksen voi lukea täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-espanjan-suurin-jarvi
Kyllä, Lauri Törni palveli USAn armeijassa Vietnamin sodassa ja hän sai surmansa siellä. Törnin elämästä ja kuolemasta löytyy seikkaperäinen artikkeli Kansallisbiografiasta.
Lauri Törnistä on kirjoitettu useita elämäkertoja:
Cleverley J. Michael - Väänänen Juha, Lauri Törni : syntynyt sotilaaksi. Otava 2012
Tyrkkö Jukka, Lauri Törnin tarina : vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin. Alea-kirja 1975
Pohjonen Juha - Silvennoinen Oula, Tuntematon Lauri Törni. Otava 2013
Lisää materiaalia Törnistä löytyy Finnasta.
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kyseessä voisi olla Viktor Pelevinin Omon Ra (suom. Arja Pikkupeura, 2002).
Voit lukea teoksesta lisää alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4208
