Hei,
sattuisiko hakemasi kirjasarja olemaan Shannaran perintö. Näissä Par Omsford niminen henkilö.
Shannaran perintö Keski-kirjastossa.
ystävällisin terveisin,
Mihail Hodorkovski vieraili Helsingissä 25.2.24. Hän osallistui tapahtumaan, jonka järjesti Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö.
Voit katsoa Yle Areenasta saman päivän Ylen uutislähetyksen, jossa aiheesta kerrotaan:
https://areena.yle.fi/1-66615047
Tapiolan kirjastossa löytyy musiikkikokoelma cd-levyinä. Kokoelmaan ei hankita enää uusia levyjä.Espoon Kotikirjastossa on pieni cd-kokoelma lähinnä Kotikirjaston asiakkaita varten.Lasten musiikkia löytyy kaikista kirjastoista cd-levyinä.Musiikki DVD-levyjä löytyy myös muista Espoon kirjastoista.Musiikin seutuvaraston on vantaalla, Tikkurilan kirjastossa. Kokoelmaan kuuluu myös vinyylilevyjä ja kasetteja.Musiikkia voi varata ilmaiseksi lähimpään kirjastoon. helmet.finna.fi tai voit pyytää kirjastolaisia auttamaan varausten teossa.
"Mies ja haitari" nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Suomen Kansallisdiskografiasta (Violasta). Ei äänitteenä eikä nuottina. Olisiko kappaleella jokin toinen nimi? Tiedätkö, kuka sitä on esittänyt?
Voisit kokeilla esimerkiksi seuraavia teoksia: Vivian Gornick: Toisissamme kiinni ja Erikoisen naisen kaupunkiHelen MacDonald: H niin kuin haukka Hilary Mantel: Vain varjo häälyväinen Roxane Gay: Bad feminist James Baldwin: Kukaan ei tiedä nimeäni Caitlin Moran: Naisena olemisen taito Patti Smith: Ihan kakaroitaNina Barton: Elämän ohuet seinätPatrik Svensson: Ankeriaan testamentti ja Meren kutsuJos englanniksi lukeminen onnistuu, kannattaa tutustua Eve Babitziin. Maya Angeloun I Know Why the Caged Bird Sings on klassikko. Muita englanninkielisiä suosituksia: Annie Dillard: An American Childhood ja Ann Patchett: These Precious Days.Didionin tyyliä on kuvailtu englanniksi termillä "creative nonfiction",...
En löytänyt enää Finnasta kovinkaan monia koirista ja tunteista kertovia kuvakirjoja. Muutamia ehdokkaita kuitenkin paikansin. Esim. Aura Koiviston Kurttunaaman kaverit (ilmestynyt tosin jo 1975), Maikki Harjanteen Alma ja Ruttu (1986), Kaija Luotosen Jek-ku ja Pe-ni (1996) sekä Ritva Toivosen Kukkanen, kumma koira (1996). Nämä eivät kuitenkaan taida olla tarkoittamasi kirja.Vanhimmasta päästä tunnekirjoja on Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi (2013) Se tuli mieleeni kysymyksestäsi ensiksi, vaikka Molli ei taida olla koira.Löysin myös muutamia sivustoja, joilla on listattu tunnetaito kirjoja. Linkki Kasvuntaika.fi, Linkki Lastenkirjainstituutti.fi sekä Linkki Lue lapselle....
Tässä on muutama saaristoon sijoittuva kirja:Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan AnnaUlla-Lena Lundberg: JääLea Edwads: Merikipunoita : merimies, muija ja mukulat - aavalta ankkuriinTuula Rotko: Saman taivaan allaKirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanoilla ’saaristot’ tai ’saaristolaiskirjallisuus’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa.
Jos sinua kiinnostaa samankaltaiset, kovaksikeitetyt dekkarit (ilman Dashiel Hammettia), voisit kokeilla ainakin näitä kirjailijoita: Mickey Spillane, James Ellroy, James M. Cain, James Lee Burke, Philip Kerr ja Edward Bunker. Lisää ehdotuksia voit löytää Kirjasampo.fi-palvelusta.
RITVA-tietokannan mukaan kymmenosainen Tahdissa mars! on esitetty vuonna 1998 Ylellä. Ohjelma on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Tiedot katselu- ja kuuntelupisteistä avautuvat alla olevasta linkistä.Lähde: RITVA-tietokanta: Tahdissa mars! https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22tahdissa+mars%22Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Olen aika varma, että kyseessä on unkarilainen kansanruno, "Pelkuri", jonka on suomentanut Otto Manninen, ja säveltänyt Ahti Sonninen. Suomen laulajain ja soittajain liiton nuottiverkkokaupassa tämän runon kerrotaan alkavan sanoilla "Kuinka, rakas kultaseni, luokses tulla voisin...". Nuotti on täällä ostettavissa.Pelkuri - SulasolSeinäjoen pääkirjastolta löytyy nuottikirja, johon voi tehdä kaukopalvelupyynnön.Pelkuri : unkarilainen kansanruno | Eepos-kirjastot | Finna.fiKaukopalvelu | helmet.fi
Näin maallikkona sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä siinä, että katkokset kuulokkeissasi saattavat johtua ympäröivästä liikenteestä. Hämeentiellä Sörkan grillin ohi kulkee tietääkseni paljon liikennettä ja erityisesti raitiovaunuja, ja Ylen nettiartikkelissa (27.4.2016) kerrotaan, että raitiovaunujen sähkölaitteet synnyttävät sähkömagneettisen kentän, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai heikentää joidenkin laitteiden toimintaa. Häiriöiden mahdollisuutta pyritään kyllä pienentämään johtojen suojauksilla. Ehkä kuvailemassasi kohdassa suojaus on heikompi. On kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, mistä kuvailemasi ongelma johtuu.Itselläni on kokemuksia puheluiden katkeamisesta tietyissä paikoissa tai kun lentokone lentää matalalla...
Varmaa vastausta kysymykseesi en osaa antaa, mutta alla on löytämiäni tiedonmurusia aiheesta. VR:n tavaraliikennettä hoitaa VR Logistiikka. Sen sivuilta löytyy esittely käytössä olevasta kalustosta. Kotimaan liikenteessä sillä on käytössä kahdenlaisia raakapuuvaunuja: Sp, Sps, Spa, Spar sekä Snpss, Snps. Näistä jälkimmäisissä eli Snpss- ja Snps-vaunuissa on kolme metriä korkeat päädyt, jotka estävät yksittäisten puiden putoamiset vaunun päädyistä. Ensin mainituissa vaunuissa tällaisia korkeita päätyjä ei ole. VR Logistiikan sivuilla on kuormausohjeet kotimaan rautatieliikenteeseen. Ohjeeseen sisältyvät myös metsäteollisuuden tuotteiden kuormaamisen ohjeet. Pylväiden kuormaamisesta mainitaan, että niitä voidaan kuljettaa vaunuissa...
Kaalia-verbi löytyy sekä Suomen murteiden sanakirjasta, jossa sen merkitykseksi kerrotaan "irrottaa jollakin välineellä hankaamalla tähteitä (pintakerrosta tms.) jostakin, kaapia". (Yleisimmät esiintymisalueet ovat eteläinen Varsinais-Suomi ja Länsi-Uusimaa, Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa, Etelä- ja Keski-Karjala, Etelä-Savo sekä eteläinen Keski-Suomi.) ja Nykysuomen sanakirjasta (1953), jossa määritelmänä on "koota jäännöksiä, rippeitä" ja esimerkkeinä "Kaali vellin lopun padasta ; Heinänrippeet kaalittiin ladon edestä ja tien varrelta ; itse kaali kattilansa". Suomen etymologisesta sanakirjasta kaalia-verbiä ei löydy.Ikävä kyllä käytettävissäni ei ollut tuoreempia suomen kielen sanakirjoja, kuten Suomen kielen perussanakirja (1990–1994),...
Kiinan kirjainmerkeistä löytyy tietoa kiinan kielen oppikirjoista esim. Hai Guo: Matka kiinan kieleen ja kulttuuriin. Myös Cecilia Lindqvistin kirja ”Merkkien valtakunta” kertoo kiinalaisista kirjainmerkeistä ja niiden historiasta. Merkit eivät vastaa länsimaisia kirjaimia vaan ne ovat kokonaisia tavuja tai sanoja.
Liisa Leväluoman satu "Viimeinen lohikäärme" löytyy teoksesta "Suomalainen satukirja 1". Kirjaa on saatavissa Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoista ja sen voi varata Helmet-järjestelmän kautta, jos sitä ei satu olemaan lähikirjastossa. Kirjan julkaisija on WSOY ja julkaisuvuosi on 1962.
Liisa Leväluoma on myös yhdessä Ilona Merikosken kanssa mukaillen kertonut satuja kahteen kirjaan, jotka ovat "Kansojen satuja (Valistus 1956)" ja "Satuja kaukaisista maista: kansojen satuja 2" (Valistus 1958). Ne ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston varastosta.
Uusimiskertoja vähennettiin ja varausten maksimimäärää lisättiin. Näillä toimilla pyrittiin lisäämään aineiston parempaa saatavuutta kaikkia asiakkaita ajatellen ja toisaalta lisätä asiakkaan mahdollisuuksia saada uusinta haluttua aineistoa varaamisen kautta. Toimista päätettiin seutuyhteistyönä.
Nettilähteitä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;87611
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?re…
