Joseph von Eichendorffin novellia Das Marmorbild (1819) ei ole suomennettu.
Sigmund Freudin esseen "Wahn und die Träume in W. Jensens Gradiva" suomennos "Harhakuvitelmia ja unia W. Jensenin Gradivassa" sisältyy teokseen Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta (valinnut ja suomentanut Mirja Rutanen, Love Kirjat, 1995).
Uni ja isänmurha -teos Helmet-kirjastoissa
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Harjoitusmuodon periaatteet kehitettiin Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla ja laajemmin kaiken kansan harrastukseksi aerobic muotoutui siellä 1970-luvun loppupuolella. Aerobicissa kilpailtiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aerobics
Suomeen aerobic tuli 1980-luvun alkupuolella. Television jumppaohjelmilla oli osuutensa suosion kasvussa.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/priima/node/297.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/03/iltajumppa-jane-fondan-jalanja…
Aerobic-nimi viittaa kestävyyskunnon eli hengitys-, sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon harjoittamiseen. Harjoittelu tapahtuu ryhmissä, musiikin tahdissa ja siihen voi sisältyä askelsarjoja, lihaskunto-osuuksia ja erilaisia kunto-osioita. Laji...
Valitettavasti Hämeenlinnan kirjastosta ei voi lähettää faxia.
Kirjastossa voi skannata esimerkiksi paperisen dokumentin sähköiseen muotoon ja lähettää sen liitetiedostona sähköpostilla vastaanottajalle.
Tämä on maksuton palvelu. Asiakaspalvelusta voi palveluaikoina tarvittaessa pyytää apua.
Verkkokirjasto | Vanamo-kirjastot (finna.fi)
Kyseinen kohta näyttää löytyvän Kalevalan viidennestä runosta, säkeestä 208 eteenpäin:
"Enkä nyt tuota tieäkänä,
Miten olla, kuin eleä,
Tällä ilmalla asua,
Näillä mailla matkaella;
Oisiko emo elossa,
Vanhempani valvehella,
Sepä saattaisi sanoa,
Miten pystössä pysyä,
Murehisin murtumatta,
Huolihin katoamatta,
Näissä päivissä pahoissa,
Apeissa mielaloissa!"
Lähde: Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen, Juhana ja Sykäri, Venla 2020: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://kalevala.finlit.fi
Babette Colella on kuvakirja nimeltään Kakarankasvattajan käsikirja. Voisikohan olla kyse siitä? Kirjassa on mm. aukeama jossa tyttö syö kunnon, ja poika kehnon kakaran muonaa.
Kakarankasvattajan käsikirja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Ystävällisin terveisin kirjastolta!
Suomen kirjallisuuden valiot-teokset sisältävät suomalaisia kaunokirjallisuuden klassikoita alkuperäisessä muodossaan. Kirjallisuudentutkimuksen tosi asiantuntija Kai Laitinen on ollut valitsemassa teokset ja kirjoittanut teoksen johdannon ja kirjailijoitten esittelyt. Teokset sisältävät teoksia kahdeltakymmeneltä kirjailijalta Aleksis Kivestä Timo K. Mukkaan.
Ihan kuvausta vastaavaa kanavaa ei löytynyt. Voit etsiä YouTubesta hakulauseella "multi instrumentalist multitrack" tai "multi instrumentalist recording". Sieltä löytyy runsaasti eri multi-instrumentalistien kanavia, itse en kuitenkaan onnistunut huomaamaan miestä, jolla olisi pitkät mustat hiukset.
En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä...
Suuren toivelaulukirjan osassa 19 (2008) julkaistun Hair-musikaalin laulun Good morning starshine on suomentanut Esko Elstelä. Laulun suomenkielinen nimi on tässä Hei, tähdet taivaan.Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä myös musiikin tekijätietoja.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4974667?sid=4736873623
Waltarin kertomuksessa Lapsi isä sanoo lapselle: ”elämä on vain musta kuilu keskellä vaaleavihreää kevättä, ohut lanka syntymän ja kuoleman välillä.” Kyse lienee tuosta sitaatista.Kertomus sisältyy Viisi ässää -kokoelmaan. Ensimmäisen kerran tarina on julkaistu Uusi Suomi -lehdessä vuonna 1931. Lehden voi lukea sähköisesti Kansalliskirjaston digitaalisesta kokoelmasta (24.05.1931 Uusi Suomi no 138 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto).
OPH linjaa, että oppilaan täytyy opiskella peruskoulun aikana vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen oppimäärät, joista toinen on kotimainen kieli (käytännössä suomenkielisessä opetuksessa ruotsi tai ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkä A-kieli on ehkä tunnetuimmin englanti, mutta osa kunnista tarjoaa muitakin vaihtoehtoja.Suomen saamelaisalueen kuntien eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen suomenkielisessä perusopetuksessa saamen kieliä tarjotaan lähinnä A2-kielenä eli vapaaehtoisena kielenä ja valinnaisena B-kielenä. Mikään kunnista ei siis ole linjannut, että pakollisena A-kielenä opiskeltaisiin saamea. Toisena kotimaisena kielenä opiskellaan pääsääntöisesti...
Haapavesi-lehteä ei tilata paperimuotoisena mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sen sijaan voit lukea sitä sähköisenä kaikissa kaupunginkirjaston kirjastoissa. Siis keskustan kirjastoista vaikka Oodissa, Töölössä ja Rikhardinkadun kirjastossa. Lehti kuuluu ePress-tietopalveluun, jota voi kirjastoissa käyttää asiakaskoneilla tai erillisillä lehtitableteilla. Lehteä voi lukea kirjastossa myös omalta laitteeltaan, jos kirjautuu kirjaston langattomaan verkkoon, Stadinettiin.Helmet : E-kirjasto : lehdet
Olavi Paavolainen on sanoittanut yhden Taneli Kuusiston kappaleen, ei säveltänyt. Kappale on vuodelta 1935.Kappale on Kuusiston teoksen Kolme laulua op. 14:n laulu nro. 3, Sordiini. Se löytyy Taneli Kuusiston Yksinlauluja 1 nuottikirjasta: helmet.finna.fi/Record/helmet.1356006
Matti oli hiihtävinään yöllä unissansa Lauri Pohjanpään runossa Joulupukin paja. Sen voi löytää esimerkiksi sellaisista joulurunojen antologioista kuin Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja tai Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1. Runo sisältyy myös Pohjanpään jouluaiheisia runoja sisältävään valikoimaan Jouluaatto : joulurunoja lapsille tai vanhemmille.
Pelkän kuvan perusteella emme pystyneet laitetta varmasti tunnistamaan. Samankaltaisista laitteista löytyy kuvia Finnasta, muun muassa nimilläJyvämylly https://finna.fi/Record/werstas.M011-72709Rohdosmylly https://finna.fi/Record/tmk.171507891843200 Vihannesraastin https://finna.fi/Record/kerava_mui.mui-66951 Mantelimylly https://finna.fi/Record/tmk.161029466384400 Rohdosmylly https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1264017 Talousmylly https://finna.fi/Record/tmk.161009133125100 Mikäli laitteessa on mitään merkintöjä esimerkiksi valmistajasta, sekin voi auttaa käyttötarkoituksen selvittämisessä.
Romaaneja kannattaa etsiä Kirjasammosta paikannimellä hakemalla, tällöin saa esiin sellaiset romaanit, joiden kuvailutiedoissa paikkakunta mainitaan. Lisäksi voi kokeilla hakea paikannimellä Vaski-verkkokirjastossa, ja siellä sitten rajata hakutuloksia kaunokirjallisuuteen ja paikkaan. Paimio vilahtaa ainakin seuraavissa teoksissa:Juha Hurme: Volvo AmazonPaula Havaste: Tuulen vihatPirkko Arhippa: Kuolleet eivät äänestäSauvo liittyy seuraaviin teoksiin:Inga Koskinen: Tatuoitu hammas, SiimarusettiKosti Hongisto: Sinitakin syntiKaarina:Iida Rauma: HävitysRaisio:Elli Kaarlehto: Naantalin kuninkaan valtakuntaAarne Mustasalo: Jokikylän pojat
Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
