Voisikohan kyseessä olla Elizabeth Walkerin Afrikkalainen unelma (Gummerus, 1986)? Miespäähenkilö ei tosin ole koneen lentäjä vaan toinen matkustaja, mutta muuten juonikuvaus osuu melko hyvin.
Lisätietoja ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_372
Eduskunnan nykykäytäntöä äänestyslippujen tarkastajien valinnassa ohjaa eduskunnan vaalisääntö (250/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000250
Sen 6 §:n 2. momentissa todetaan: "Puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa ja äänten laskemisessa." Sen tarkemmin asiasta ei säädetä.
Käytännössä puhemies toteaa suurimpien eduskuntaryhmien ilmoittamat henkilöt. Puhemies ei siis heitä valitse.
Historiassa käytäntö on voinut olla eri. Esimerkiksi P. E. Svinhuvud tapasi kutsua ääntenlaskijoiksi edustajia, joiden nimi viittasi kalaan (Kala, Kuha, Lohi, Gädda).
Babette Colella on kuvakirja nimeltään Kakarankasvattajan käsikirja. Voisikohan olla kyse siitä? Kirjassa on mm. aukeama jossa tyttö syö kunnon, ja poika kehnon kakaran muonaa.
Kakarankasvattajan käsikirja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Ystävällisin terveisin kirjastolta!
Somalaisen kirjastolaitoksen yleistä historiaa löydät esim. Kirjastokaistalta Kirjaston tarina artikkelista. Sieltä löytyy myös runsaasti vinkkejä lähdeaineistosta. Linkki Kirjastokaista.fi
Eri paikkakuntien kirjastohistoriaa löytyy usein paikallishistoriikeista. Espoon kirjastohistoriaa on koonnut kirjaksi Tuovi Määttänen teokseen Kun pienestä tuli suuri. Linkki helmet hakuun
Hei,
Teema ja ajankohta täsmää parhaiten Harri Istvan Mäen kirjaan Leevi ja yhdeksäs jääkausi (Lasten keskus, 2009)
Tässä kirjan tiedot Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
Kaskiviljelyä käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Manninen, Ilmari: Pohjoisen Karjalan vanhanaikainen talous historiallisten lähteiden mukaan. 1922.Savon historia 1.osa, esihistoria ja keskiaika. 1947.Savon historia: 2:1: Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. 1982.Kaskeamisesta ja metsästyksestä erämailla teoksessa Metsä ja metsänviljaa (Kalevalaseuran vuosikirja 73). 1994.Kaskeamisesta ja eränkäynnistä teoksessa Kuisma, Juha: Tuli leivän antaa: Suomen ekohistoria. 1997.Lyhyesti myös teoksessa Laine, Pekka: Nuotiolla. 2014. Metsäsuomalaisten kaskiviljelykulttuurista löytyy tietoa teoksesta Sappinen, Eero: Värmlannin metsäsuomalaiset : Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutoksesta (...
Kyseessä voisi olla Peter Tompkinsin kirja Kasvien salattu elämä (Otava, 1975). Takakansitekstin mukaan "kun lukee mitä kaikkea tiedemiehet ovat saaneet selville kasvien elämästä mm. rikostutkimuksessa käytetyn valheenpaljastustekniikan avulla, alkaa uskoa tai ainakin tempautuu mukaan tähän mielikuvitukselliseen seikkailuun".
Hallitusta muodostettaessa ministerivalintoihin vaikuttavat pätevyys ja sen lisäksi alueellisuus. Ministereiden olisi hyvä edustaa Suomea maantieteellisesti mahdollisimman hyvin eri puolilta. Lisäksi ministerivalinnoissa on kyse myös palkitsemisesta esimerkiksi hyvästä työstä puolueensa kansanedustajana.Sopivia ministerikandidaatteja saattaa olla useita, enemmän kuin hallituksen kokoonpanoon kuuluvalla puolueella on ministeripaikkoja. Tämä on yksi syy, miksi ministereitä vaihdetaan esimerkiksi juuri hallituskauden puolivälissä. Molemmat saavat näin ministerisalkun. Ministereiden vaihto kesken hallituskauden on jo pitkään käytössä ollut toimintatapa.Tietoa kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta...
Hämeen heimoliiton historiikissa kerrotaan heimoliiton järjestämistä heimojuhlista. Vuonna 1939 juhlat järjestettiin Hämeenlinnassa ja ne liittyivät samalla kaupungin 300-vuotisjuhliin. Ensimmäisen juhlapäivänä eli juhannuspäivänä 24.6. juhlittiin ensimmäisen maakirjan 400-vuotismuistoa. Juhlaesitelmän piti fil. tri Eino Jutikkala ja juhlassa ojennettiin maakirjamitali 70 sellaiselle sukutilalliselle, joiden tila oli pysynyt suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Maakirjamitali oli kuvanveistäjä Aukusti Veuron muotoilema ja Kultakeskus oy:n valmistama. Mitali kiinnitettiin lisäksi Jalmari Finnen hautakiveen. Finne oli selvittänyt Hämeen maatilojen omistussuhteet vv. 1539-1939, ja tämän selvitystyön perusteella saman suvun hallussa yli 200...
José Padillan säveltämää laulua La Violetera ei ole suomennettu, eikä siitä siis löydy suomeksi laulettua äänitettä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Jatkosodan historia -teossarjan joukko-osastohakemiston mukaan henkilötäydennyskeskuksien numerointi päättyi kolmeentoista. Voisiko kyseessä olla esimerkiksi suurpiirteisesti kirjattu HTK/14.D, eli Lieksan nurmijärvellä sijainnut 14. divisioonan henkilötäydennyskeskus, jonka nimeksi muutettiin 1943 Henkilötäydennyskeskus 9?Lähteitä ja lisätietoja:Raunio, A. et al. (toim.) (1994). Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus ; Hallinto ja sotatalous ; Huolto ja aselajit ; Kotijoukot. WSOY.Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.Tolvanen, T. (2022). Koulutusorganisaatiosta taisteluyksiköksi - Täydennyspataljoonien muotoutuminen ja toiminta vuosien 1942-1944 aikana....
Visit Tampere -sivustolta löytyvistä Matkailijan kartta ja Tampereen kartta -linkeistä löytyvistä kartoista voisi olla apua: https://visittampere.fi/info/kartat-ja-esitteet/.
Aaro Hellaakosken runo Ilon pyyntö kokoelmasta Jääpeili (1928) alkaa juuri noilla sanoilla.Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta Jääpeili-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=29
Valitettavasti en löytänyt yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen. Yksi mahdollinen syy on se, että ADHD:n tyyppisiä isokirjainlyhenteitä tuotetaan meillä englanninkielisistä sanoista usein erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alalla. On myös lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. ADHD on juuri tällainen. Sen vahvuuksiin kuuluu myös yksitulkintaisuus jopa asiayhteydestä irrotettuna.Lähteet: Elina Heikkilä, Lyhenteet haltuun. – Kielikello 4/2009Sari Maamies, Milloin lyhenteitä tarvitaan? – Kielikello 4/2000
Sibelius sai natsi-Saksassa ulkomaalaiseksi säveltäjäksi suorastaan hellää kohtelua: sotavuonna 1941–42 Joseph Goebbels määräsi perustettavaksi Saksan Sibelius-seuran. Siitä huolimatta Härön musiikkivalinnassa saattaa olla kyse enemmänkin valitusta sävellyksestä ja siihen liittyvistä mielleyhtymistä kuin säveltäjästä itsestään. Kirjassaan Aika velikultia Pasi Heikura kirjoittaa Valse tristesta seuraavasti: "Jean Sibeliuksen Valse Triste (suomeksi: surullinen valssi) on suomalaisten keskuudessa yksi suosituimpia Sibeliuksen kappaleista. Ei ihme, että se vetoaa iloluontoisiin suomalaisiin, sävelsihän Sibelius sen Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema vuonna 1903.[Tuntemattoman sotilaan] Kariluodollekin tulevat klassikon alkutahdit...
