Waltarin kertomuksessa Lapsi isä sanoo lapselle: ”elämä on vain musta kuilu keskellä vaaleavihreää kevättä, ohut lanka syntymän ja kuoleman välillä.” Kyse lienee tuosta sitaatista.Kertomus sisältyy Viisi ässää -kokoelmaan. Ensimmäisen kerran tarina on julkaistu Uusi Suomi -lehdessä vuonna 1931. Lehden voi lukea sähköisesti Kansalliskirjaston digitaalisesta kokoelmasta (24.05.1931 Uusi Suomi no 138 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto).
OPH linjaa, että oppilaan täytyy opiskella peruskoulun aikana vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen oppimäärät, joista toinen on kotimainen kieli (käytännössä suomenkielisessä opetuksessa ruotsi tai ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkä A-kieli on ehkä tunnetuimmin englanti, mutta osa kunnista tarjoaa muitakin vaihtoehtoja.Suomen saamelaisalueen kuntien eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen suomenkielisessä perusopetuksessa saamen kieliä tarjotaan lähinnä A2-kielenä eli vapaaehtoisena kielenä ja valinnaisena B-kielenä. Mikään kunnista ei siis ole linjannut, että pakollisena A-kielenä opiskeltaisiin saamea. Toisena kotimaisena kielenä opiskellaan pääsääntöisesti...
Haapavesi-lehteä ei tilata paperimuotoisena mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sen sijaan voit lukea sitä sähköisenä kaikissa kaupunginkirjaston kirjastoissa. Siis keskustan kirjastoista vaikka Oodissa, Töölössä ja Rikhardinkadun kirjastossa. Lehti kuuluu ePress-tietopalveluun, jota voi kirjastoissa käyttää asiakaskoneilla tai erillisillä lehtitableteilla. Lehteä voi lukea kirjastossa myös omalta laitteeltaan, jos kirjautuu kirjaston langattomaan verkkoon, Stadinettiin.Helmet : E-kirjasto : lehdet
Olavi Paavolainen on sanoittanut yhden Taneli Kuusiston kappaleen, ei säveltänyt. Kappale on vuodelta 1935.Kappale on Kuusiston teoksen Kolme laulua op. 14:n laulu nro. 3, Sordiini. Se löytyy Taneli Kuusiston Yksinlauluja 1 nuottikirjasta: helmet.finna.fi/Record/helmet.1356006
Matti oli hiihtävinään yöllä unissansa Lauri Pohjanpään runossa Joulupukin paja. Sen voi löytää esimerkiksi sellaisista joulurunojen antologioista kuin Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja tai Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1. Runo sisältyy myös Pohjanpään jouluaiheisia runoja sisältävään valikoimaan Jouluaatto : joulurunoja lapsille tai vanhemmille.
Pelkän kuvan perusteella emme pystyneet laitetta varmasti tunnistamaan. Samankaltaisista laitteista löytyy kuvia Finnasta, muun muassa nimilläJyvämylly https://finna.fi/Record/werstas.M011-72709Rohdosmylly https://finna.fi/Record/tmk.171507891843200 Vihannesraastin https://finna.fi/Record/kerava_mui.mui-66951 Mantelimylly https://finna.fi/Record/tmk.161029466384400 Rohdosmylly https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1264017 Talousmylly https://finna.fi/Record/tmk.161009133125100 Mikäli laitteessa on mitään merkintöjä esimerkiksi valmistajasta, sekin voi auttaa käyttötarkoituksen selvittämisessä.
Romaaneja kannattaa etsiä Kirjasammosta paikannimellä hakemalla, tällöin saa esiin sellaiset romaanit, joiden kuvailutiedoissa paikkakunta mainitaan. Lisäksi voi kokeilla hakea paikannimellä Vaski-verkkokirjastossa, ja siellä sitten rajata hakutuloksia kaunokirjallisuuteen ja paikkaan. Paimio vilahtaa ainakin seuraavissa teoksissa:Juha Hurme: Volvo AmazonPaula Havaste: Tuulen vihatPirkko Arhippa: Kuolleet eivät äänestäSauvo liittyy seuraaviin teoksiin:Inga Koskinen: Tatuoitu hammas, SiimarusettiKosti Hongisto: Sinitakin syntiKaarina:Iida Rauma: HävitysRaisio:Elli Kaarlehto: Naantalin kuninkaan valtakuntaAarne Mustasalo: Jokikylän pojat
Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
Keskiyö on alun perin kokoelmasta Pilvenvarjo (Molnskuggan). Suomennos sisältyy myös von Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren.
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan...
Hei,Villieläimet tulevat nykyisin lähelle asutuksia helpon ruoan saannin takia. Vantaalla, lähellä Pähkinänrinnettä sijaitsee Gubbmossenin luonnonsuojelualue, joka voi selittää Pähkinärinteen alueella havaitut hirvet ja muut villieläimet.Lähteet: https://areena.yle.fi/1-60918137https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/gubbmossenin-luonnonsuojelualue
Tämä kollegan tunnistama elokuva on todennäköisesti saksalais-amerikkalainen, Jerzy Skolimowskin ohjaama King, Queen, Knave vuodelta 1972. Elokuva perustuu Vladimir Nabokovin samannimiseen romaaniin.https://rarefilmm.com/2020/04/king-queen-knave-1972/
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjaston toimipisteeseen. Helsingissä lainattavia soittimia löytyy mm. Itäkeskuksen, Oulunkylän, Kallion, Oodin, Arabianrannan, Maunulan ja Töölön kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot näkyvät Helmet.Fi:ssä.
Hei!Pystyt hakea Helsingin kirjastojen saksankielistä aineistoa https://helmet.finna.fi/Klikkaa "tarkennettu haku" ja kieleksi "saksa" tämän jälkeen aineistotyyppiin "lehti".Jos haluat katsoa esimerkiksi mitä kirjoja löytyy valitse "kirja" mukaan hakuun.Helsingissä näyttäisi löytyvän sanomalehdistä ainakin Die Zeit.Frankfurter Allgemeine ja Welt am sonntag ei ollut tällä hetkellä reaaliaikaista tietoja saatavilla.Muita lehtiä on esimerkiksi Burda moden (ger) ja Automobil-Revue.
Ajantasaisen tilanteet voi tarkistaa Helmet-kirjaston aineistohaussa Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.Kirjoita hakukenttään poravasara ja valitse aineistotyypiksi esine.Lainattavat esineet on lainattava siitä kirjastosta ja palautettava siihen kirjastoon, minkä kokoelmaan ne kuuluvat. Pääsääntöisesti esineitä ei pysty varaamaan. Joissain kirjastoissa saattaa kuitenkin olla varauslista, johon henkilökunta kirjoittaa varaajan yhteystiedot. Tästä on yleensä erikseen maininta samassa lisätietokentässä, missä lukee minkä mallinen poravasara on kyseessä ja mitä muuta (esim. ohjekirja) poravasaran lainauspakettiin kuuluu.
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka on julkaistu kokoelmassa Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941). Kokoelmateoksissa runo on nimeltään Autio talo. Kiirastuli-kokoelmasta on kirjoitettu pro gradu -tutkielma, mutta sen saatavuus on valitettavasti heikko. Jotain tietoa löytyy kuitenkin alla olevasta Wikipedia-artikkelista. Yleisesti Kiirastuli-kokoelma käsittelee talvisodan aikaa ja siihen liittyviä tunteita. Tarkempia yksittäisen runon runoanalyyseja emme tässä palvelussa pysty tekemään.Lähteet ja lisätietoaKysy kirjastonhoitajalta: Aiempi kysymys runosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-kirjoittama-runo-tai-mistaKirjasampo: Kiirastuli https://www.boksampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46852Finna.fi: Sisko...
Historia on kreikkalaisperäinen sana, joka on johdettu antiikin kreikan kielen tietämistä tarkoittavasta oída-verbistä (οἶδα). Antiikin Kreikassa tämä monimerkityksellinen sana tarkoitti niin tutkimusta, tietoa kuin historiankirjoitusta. Sanan ensiesiintymiset olivat Joonian alueella, josta se levisi ympäri kreikkaa puhuvaa maailmaa.Lähde: Robert Beekes, Etymological Dictionary of Greek, Leiden 2010.
Kyseisen kappaleen nuotit näyttäisivät löytyvän ainakin näistä teoksista:Kultainen suomipop laulukirjaPop tänään. Vol. 1.Iskelmän helmetLinkkien takaa voit tarkastaa nuottien saatavuuden Ratamo-kirjastoista.
