Musiikin käytöstä opetustoimessa säädetään Tekijänoikeuslaissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P14. Pykälissä 14,14a ja 21 käsitellään musiikin käyttöä opetustoimessa. Pykälässä 21 lukee: Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Musiikin soittaminen opetustoimessa on siis nähdäkseni sallittua. Tekijänoikeutta koskeviin kysymyksiin saa vastauksia asiantuntijoilta Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia amerikkalaiselokuva "Dirty Dancing - kuuma tanssi" vuodelta 1987. Elokuvan ohjasi Emile Ardolino, sen käsikirjoitti Eleanor Bergstein ja tuottajana toimi Linda Gottlieb. Tämä pienen budjetin elokuva tuotti lopulta maailmanlaajuisesti 300 miljoonaa dollaria.
Elokuva on esitelty Netflix-dokumenttisarjan "Meille rakkaimmat elokuvat" ensimmäisellä kaudella.
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta, näillä tiedoilla kukaan ei tunnistanut etsimääsi runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Suomessa ajoneuvojen homeongelmista on uutisoitu lähinnä busseihin ja asuntoautoihin liittyen. https://yle.fi/a/3-6047852
Tutkimuksia aiheesta ainakaan suomen kielellä ei tuntuisi löytyvän. Englanniksi voi etsiskellä erilaisin hakulausein kuten vaikkapa "Mold Contaminated Vehicles". Näin saa joitakin tuloksia, esim.
Health effects of a mold-contaminated automobile: https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(03)02991-9/fulltext
Mold contamination of automobile air conditioner systems: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2306019/
Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Jämsän kirjastossa ei ole digitointimahdollisuutta.
Jyväskylän pääkirjastossa on digitointitila, jonka käyttöohjeisiin pääset tutustumaan kirjaston verkkosivuilla tämän linkin kautta: Pääkirjaston Digitointitila | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Pari vuotta sitten täällä on kysytty vähän samanlaista kysymystä. Vastauksen voi lukea tästä . Vastauksessa ehdotettiin myös suomalaisia kirjailijoita ja kirjoja. Esimerkiksi klassikko-kirjoja, kuten Mika Waltarin Palmu-kirjat, Juhani Aho: Rautatie ja Hannu Salama: Se tavallinen tarina.
Muita vastauksen ehdotuksia: Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit. Dekkareissa Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi Enni Mustosen ja Anneli Kivelän romaanit.
Uusia ehdotuksia: Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-kirjat ja Joel Haahtelan kirjat. Nämä kirjat ovat lyhyitä, mutta voivat olla hieman haastavia.
Äänikirjat voivat olla myös hyvä vaihtoehto....
Aale Tynni on suomentanut nämä rivit William Shakespearen sonetin 85 lopusta seuraavasti:
"Sanoja henkäilevät toisten huulet, / minua, mykkää, teoissani kuulet."
Suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1965.
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 2018, s. 195)
https://www.gutenberg.org/files/1041/1041-h/1041-h.htm
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Gustav Hasfordin teosta The Phantom Blooper: A Novel of Vietnam (1990) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka...
Professori Kauko Viitasen Maankäyttö -lehden numerossa 2013/2 julkaistussa puheessa "Mistä mittari muistetaan?" käydään läpi maanmittauksen historiaa Suomessa. Viitanen kertoo, että 1800-luvun lopussa maanmittarikoulutusta annettiin Helsingin Polyteknillisessä opistossa.Matrikkeleita löysin kaksi: Matrikkeli sisältävä elämäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849-1897 sekä historiikit oppilaitoksen, teknoloogisen yhdistyksen ja polyteknikkojen yhdistyksen toiminnastaNimikirja Suomen Polyteknillisen Opiston Opettajista Ja Oppilaista 1898-1908Mainitsen myös, että maanmittauksen historiasta Suomessa on julkaistu vuonna 2008 kirja: Maan...
Yritin etsiä tietoa mm. Mauri Kunnaksen virallisilta sivuilta, mutta en löytänyt mainintaa koirien rodusta. Tiedustelin asiaa myös kustantajan kautta, mutta en valitettavasti vielä saanut vastausta.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mistä kirjasta voisi olla kyse?
"Mies ja haitari" nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Suomen Kansallisdiskografiasta (Violasta). Ei äänitteenä eikä nuottina. Olisiko kappaleella jokin toinen nimi? Tiedätkö, kuka sitä on esittänyt?
Sarjan kirjoja ovat Scott, Robert: Kapteeni Scottin viimeinen matka (Karavaanisarja, 1), Nansen, Fridtjof: Hiihtäen poikki Grönlannin (Karavaanisarja, 2) ja Hedin, Sven: Aasian karavaaniteillä (Karavaanisarja, 3).Näistä Nansenin kirja on Hattulan kirjastossa saatavana ja Hämeenlinnan kirjastossa varattavissa. Scottin kirja on Janakkalan kirjastossa saatavana.
Lieneeköhän kyse Tandem-yhtyeen kappaleesta Le Jugement? Levy C'est toujours pour ceux qui savent on kylläkin ilmestynyt vasta 2005, mutta muuten se vastaa kuvausta, ks. https://www.youtube.com/watch?v=_o9PUU1Yx9w
Tähän kysymykseen ei valitettavasti ole löytynyt vastausta. Bob Dylanin alkuperäinen kappale on vuodelta 1963. Hector suomensi ensimmäisen singlensä Palkkasoturi vuonna 1965 ja jatkoi sen jälkeen yhteiskunnallisesti kantaa ottavien kappaleiden tekemistä. Dylanin kappaleen käännös (Suuressa toivelaulukirjassa 17 nimellä Ajat ne muuttuu) sijoittuukin mahdollisesti samoille ajoille, 1960-luvun loppupuolelle. Löytyisiköhän joltakin palstan lukijalta tästä varmempaa tietoa?
Näyttää siltä, ettei M/S Estoniasta kertovia sarjakuvia ole ilmestynyt myöskään Virossa ja Ruotsissa. Hain tietoja Viron Ester-tietokannasta ja Ruotsin Kungliga biblioteketin kokoelmista.https://www.ester.ee/https://www.kb.se
