Tyypillisimpiä käsityksiä eri osavaltioiden asukkaista listataan alla olevissa linkeissä. Näissä tietoa kerätty erilaisilla kyselytutkimuksilla, joista toiset ovat laajempia ja vakavammalla mielellä tehty kuin toiset.Karkeimmassa jaottelussa maa jakautuu viiteen alueeseen sen mukaan, mitä kyselyssä annetusta 20 adjektiivista liitettiin kunkin alueen osavaltioihin. Näin esimerkiksi etelän ja joitakin keskilännen osavaltioita pidetään kohteliaan käytöksen alueina verrattuna vaikka koillisen osavaltioihin. Toisaalta keskilännen pohjoisosissa asuviin liitetään tunnollisuus ja omatoimisuus paljon enemmän kuin muilla alueiden asukkaisiin. Koillisessa asuvat älykkäät mutta tylyt, maan länsiosissa taas kokeilunhaluiset ja mielikuvituksekkaat...
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Näyttää siltä että Men in Love on ilmestynyt englanniksikin vasta tällä viikolla. Kirjastoilla ei tällä hetkellä ole tietoa sen kääntämisestä. Trainspottingin ja muita Welshin teoksia on suomeksi julkaissut Otava, kannattaa kysyä kirjan suomennoksesta suoraan kustantajalta.
Ylen jutun 6.2.2011 mukaan toimeentulotuen perusosa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tuen taso ei ollut noussut 20 vuodessa, ks. https://yle.fi/a/3-5318028Laki toimeentulotuesta 30.12.1997 määritteli, että toimeentulotuen perusosa oli "yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla kansaneläkelaissa (347/1956) tarkoitetussa ensimmäisessä kuntaryhmässä 2 021 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 1 934 markkaa", ks. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1997/1412Perusosan lisäksi toimeentulotuki voi sisältää myös ns. lisäosan, jonka suuruus oli tapauskohtaista.Lisätietoa:Haapola, Ilkka: Köyhyyden kynnyksellä. Toimeentulotuen dynamiikka 1990-luvun Suomessa (2004)
Nämä näyttelijät esiintyivät tyttönimillään. Ansa Ikosen vanhemmat olivat Aleksanteri ja Helena Ikonen. Regina Linnanheimon isä Johan Grönroos suomensi nimensä nuoruusvuosinaan Leinoksi, jonka myöhemmin vaihtoi Linnanheimoksi. Helena Karan isä oli Otto Dahl, joka myöhemmin vaihtui Karaksi. Liisa Tuomen vanhemmat vaihtoivat sukunimensä Bergströmin Tuomeksi.Lähteet: Nikula, Jaana: Polttava katseSeppälä, Anu: Elämän ruhtinattariaTuomi, Liisa: Elämäni kiikkulautaVekkeli, PIrkko: Unohtumaton Ansa Ikonen
Näyttää siltä, että ainoa virallinen äänitejulkaisu "Kaasusuojelumiesten marssista" on instrumentaaliversio levyllä Suomalaisia sotilasmarsseja 8 (kuultavissa myös YouTubessa).
Yleisradio on digitoinut osan vanhasta radioaineistostaan, ja yksittäisiä kouluradio-ohjelmia tai katkelmia voi löytyä Ylen Elävästä arkistosta sekä satunnaisesti Yle Areenasta.Laajin ja järjestelmällisin kokoelma kouluradio-ohjelmia löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä Radio- ja televisioarkistosta. Radio- ja tv-arkiston tietopalvelu vastaa radio- ja tv-ohjelmia koskeviin kysymyksiin ja neuvoo aineiston käytössä.
Käyttäisin sanaa lanko. Yleensä ajatellaan, että lanko on joko puolison veli tai siskon mies, mutta sana voi tarkoittaa muutakin (avioliiton kautta saatua) sukulaista. Ks. Etymologinen sanakirja. Mielestäni siis myös veljen aviomiestä voi hyvin kutsua langoksi.
Asian selvittäminen käy kätevimmin pääkirjastossa (Pasilassa). Kannattaa varata jonkin verran aikaa ja ottaa jokin virallinen henkilölisyystodistus (esim. ajokortti, kuvallinen kelakortti) mukaan.
Kuvaamasi kirjastokortin väärinkäyttötapaukset ovat hankalia ja siksi niiden hoitaminen on keskitetty pääkirjastoon.
Toivottavasti asiasi selviää!
Asiasanalla ikäjohtaminen löytyy aineistoa eri kirjastojen tietokannoista.
Esim. Helian tietokannasta, Helibristä saa 6 viitettä,
Linda yhteishakutietokannasta 23 viitettä, Fennicasta 11 viitettä sekä artikkelien viitetietokannoista, Aleksista ja Artosta yhteensä 29 viitettä. Nämä tietokannat ovat käytössä Helian kirjastossa ja siellä on myös opetusalojen mukaisia muita tietokantoja, joita ei ole yleisissä kirjastoissa.
http://finna.fi
Esim. Juuti, Pauli: Ikäjohtaminen (2001)
Esim. Moilanen, Raili: Kestävä johtaminen: ikä- ja työkykyjohtamisen haasteet (2003
http://helibri.amkit.fi/
Esim. Saukkoriipi, Katja: Ikäjohtamisen merkitys ikääntyvän henkilöstön työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin case: Rautakesko Oy
Lukioissa käytettäviä kirjoja ja kirjasarjoja löytyy kyllä kirjastoista. Lukion kirjat on sijoitettu aiheensa mukaisesti muiden samaa aihetta käsittelevien kirjojen kanssa. Yyt-lyhenne ei ole meille tuttu, mutta ota kirjastoon tullessasi tehtäväsi mukaan, niin varmasti löydämme yhdessä sinulle sopivia kirjoja.
Kysytty kirja on pääkaupunkiseudulla vain Yliopiston kansalliskokoelmassa, josta sen saa lukusalissa luettavaksi. Lainattavia kappaleita löytyy Oulun ja Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastosta.
Kirja on hankinnassa Satakirjastoihin. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon esim. puhelimella 044-7015810 tai sähköpostilla tietopalvelu@pori.fi, niin teemme sinulle varauksen.
Kustantajat ja kirjakaupat hoitavat tosiaan asian omalla tyylillään. Paljon kattavia selattavia esityksiä ei muuten ole tullut vastaan, mutta tälläinen on olemassa. https://www.tunturisusi.com/joulu/jouluntietokirjat.htm Toivoa sopii, että tämänkin vuoden osalta pian aukeaa uusia joulukirjaluukkuja tuolle sivustolle.
Eduskunta vieraili puhemies Pystysen johdolla P-Koreassa vuonna 1984, mutta aiheesta ei löydy mitään kirjaa/julkaisua esimerkiksi Fennica-tietokannasta. Helsingin sanomissa maininta vierailusta https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005377826.html (tilaajille).
