Kyseessä on graafikko Klaus Suhosen luoma hahmo. Nimi on väännös saksasta sehr gemütlich = Erittäin mukava.
Tällaisen vastauksen saimme Egotripin Knipiltä.
Tutkinassa ei ole tullut esille mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ollut jokin radikalisoitunut ryhmä. Turun iskun (2017) toteutti marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli radikalisoitunut ja todennäköisesti haki terroristi-teollaan marttyyrikuolemaa. Hän oli kiinnostunut liittymään Isikseen, mutta järjestö ei ole ottanut tätä tekoa syykseen.
Tutkinnan vaiheista: https://yle.fi/uutiset/3-9821241
Lisää yksityiskohtia iskusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
Säkeet ovat Margo Lairdin runosta Ebb tide, joka ilmestyi alun perin Ken Geeringin toimittamassa Breakthru-runouslehdessä vuonna 1965. Runo sisältyy myös Geeringin kokoamaan Breakthru-lyriikan antologiaan It's world that makes the love go round (Corgi, 1968).
Kuvasta oli hieman vaikea saada selvää ja tutkimme hyönteiskirjoista kuvia mm. yökkösistä, koista, kehrääjistä ja mittareista. Hieman arvaukseksi menee mutta vahvimmat ehdokkaat ovat Kääpiöhämy-yökkönen tai Metsäsurviaiskoi.
Tietosuojasta on tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla, https://tietosuoja.fi/tietosuoja. Siellä mainitaan jokaisella olevan oikeus henkilötietojensa suojaan ja kerrotaan, että henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Esim. Kopiraittilan koulussa on kerrottu kuvien julkaisemisesta, https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/kuvien-kaytto/valokuvien-ottamin…. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi, jos henkilön tunnistaa kuvasta. Jos siis luodut yleisluontoiset kasvot olisivat tunnistettavissa jonkun tietyn henkilön kasvoiksi, niitä ei voi todennäköisesti käyttää julkaisuissa, koska henkilö on tunnistettavissa, mutta jos eivät, ei käytölle...
Vain Turun kaupunginkirjastossa on kelluva kokoelma. Siihen eivät kuulu lehdet, varastokirjat eivätkä lainattavat esineet, mutta muu aineisto kelluu. Jos asiakas palauttaa Runosmäen kirjastoon varaamansa kirjan, se jää sinne hyllyyn, jos siihen ei kohdistu varauksia, vaikka kirja olisi alun perin lainattu Turun pääkirjastosta.
Jokaisessa Vaski-kirjastossa on oma kokoelmansa. Muissa Vaski-kirjastoissa ei ole kelluvaa kokoelmaa. Olemme kuitenkin Vaskin sisällä samassa varausjonossa, joten Raision kirjaston asiakas voi saada Turusta varaamansa kirjan.
Tutkin koko joukon Pyynikki-aiheisia kirjoja ja valokuvia enkä ainakaan niistä löytänyt selitystä kysymyksessä esitetylle muistikuvalle isosta kahvipannusta Pyynikin harjulla. Pysyviä rakennelmia 50-luvun Pyynikillä olivat kesäteatterin ohella Rosendahlin ravintola nykyisen hotellin paikalla, Suomen Trikoon tehdasalueen rakennukset ja Pyynikintien toisella puolella Pyynikin huvilat (joista viimeinen purettiin vuonna 1961), vesikioski (joka purettiin vuonna 1954) ja näkötorni. Uimarannalla kesäteatterin alueen vieressä on ollut tilapäisiä kesäkioskeja, mutta nämä eivät kuitenkaan teatterista katsottuna ole sijainneet harjun suunnassa. Kahvinpaahtimoita ei näillä tienoilla ollut, ja 50-luvulla Pauligin Tampereen konttori ja...
Löysin lehtiartikkeleista näitä kaikkia vaihtoehtoja, kuitenkin karkea arvioni mukaan useammin vastaanottaja ja saaja kuin voittaja. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sana nobelisti, jonka selityksenä on Nobelin palkinnon saaja. Kotimaisten kielten keskuksen muista aineistoista (esim. Kielikellon artikkelit ja vastaukset kielikysymyksiin) löysin vain kannanottoja väliviivan ja isojen tai pienten kirjainten käyttöön ja yhden henkilön tuotantoluettelosta artikkelin, jonka otsikko oli Nobel-palkittu fyysikko, joten myös ilmaus Nobel-palkittu voidaan lisätä listaan.
Islannin kirjallisuuden tunnetuin nimi varmasti Halldór Kiljan Laxness:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176033994495
Laxnessin Salka Valka -teosta näyttäisi olevan hyvin saatavana kirjastoalueesi kokoelmista.
Kannattaa etsiä teoksia myös esimerkiksi myös näiltä kirjailijoilta:
Sjón
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317592081390
Vigdís Grímsdóttir
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976125464
Einar Már Guðmundsson
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176001561242
Einar Kárason
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176005441710
https://keski.finna.fi/
En keksi ihan vastaavaa kotimaisen runoilijan satavuotisjuhlaa tälle vuodelle kuin luettelemasi juhlavuodet. Tänä vuonna voimme kuitenkin ainakin muista Edith Södergrania, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi satavuotta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4814
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta puolalaisen runoilijan ja kirjailijan Wisława Szymborskan syntymästä.
https://www.nobelprize.org/prizes/literature/1996/szymborska/facts/
Postimuseo on julkaissut Suomen postitoimipaikat tietoaineiston Suomen postitoimipaikoista alkaen vuodesta 1638. Se sisältää toimipaikkojen nimen, postinumeron, perustamisnimen, mahdollisen perustamis- ja lakkauttamisajankohdan (pvm) sekä toimipaikanhoitajat. Tietoaineisto löytyy avoimena datana verkosta. Se on xml-muodossa.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/suomen-postitoimipaikat
Postimuseo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä.
Postimuseo vastaa myös alan tietopalvelukysymyksiin. Lyhyisiin tietopalvelukysymyksiin, jotka eivät vaadi laajempaa tutkimusta, vastaataan korvauksetta. Tietopalvelukysymyksiä voi esittää...
Heinolan kaupunginkirjastossa voi tulostaa omasta sähköpostista tiedostoja kuten konserttilippuja kirjaston asiakastietokoneilta.
Asiakastietokoneella kirjaudu internetissä sähköpostitiliisi. Valitse (avaa) tulostettava tiedosto ja klikkaa tulostimen näköistä kuvaketta (usein oikealla yläkulmassa). Kirjaston asiakaspalvelutiskin vieressä on monitoimikone (kopiointi, skannaus, tulostaminen), johon tuloste valmistuu. Monitoimikoneen käytössä avustaa asiakaspalvelussa oleva henkilökunta. Heiltä voi kysyä myös ohjeita asiakastietokoneiden käytössä. Tulosteet ovat maksullisia (50 cnt - 2 euroa) ja maksu suoritaan kirjaston asiakaspalveluun.
Lisätietoja: Heinolan kirjaston digipalvelut ja -opastukset (linkki aukeaa lastu.finna.fi -...
Kaunokirjallisia teoksia onnistuin löytämään vain yhden, vuonna 1929 ilmestyneen Jalmari Hahlin romaanin Yösalo, jossa fennomaaninen nuori maisteri Anni Lehtovaara tulee kotiseudulleen kansanopiston opettajaksi. Hän on varakas ja lahjakas, mutta rakastuu ”epäsäätyiseen” mieheen ja joutuu ristiriitaan sekä isänsä että opistonsa johdon kanssa. Romaanista on julkaistu uusi painos vuonna 2019.
Aihetta käsitteleviä elämäkertoja:
Rautavirta, Eero: Jaakko Päivärinta, kansanvalistajapappi (1997)
Vuorio, Anelma: Kukaton morsian : kuvia isovanhempieni sekä vanhempieni Rope ja Edla Maria Kojosen elämäntaipaleelta (1975)
Lisäksi antologiasta Muistojen kansanopisto (2004) löytyy muisteloita eri opistoista ja eri aikakausilta.
Valitettavasti David Steenin säveltämästä ja Coco Montoyan esittämästä kappaleesta "I Want It All Back" ei näytä julkaistun painettua nuotinnosta.
Netistä löytyy parikin harrastajien tekemää sointukarttaa, mutta ei nuotinnoksia:
https://chordu.com/chords-tabs-coco-montoya-i-want-it-all-back-id_pZILB…
https://chordify.net/chords/coco-montoya-i-want-it-all-back-cheese-cadet
Jos tarkoitat digikirjastolla Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -verkkopalvelua, sieltä ei löydy näin "uutta" lehteä, sanomalehtiä on tällä hetkellä digitoitu 1930-luvun loppuun.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Salon Seudun Sanomat löytyy todennäköisesti mikrofilminä Salon pääkirjastosta, joten sinun kannattaa ottaa yhteys sinne ja varata itsellesi laite ja mikrofilmit. https://salo.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/kirjasto/kokoelma/lehdet/
Jos lehteä ei jostain syystä löytyisi Salon pääkirjastosta, se löytyy myös Turusta, josta sen voi tilata kaukolainana Saloon.
Sotasampo-palvelun mukaan I/JR 47:ssä palvellut siviiliammatiltaan kadunkiveäjänä toiminut Veli/Veikko Ruohomäki kaatui Huumolassa 28.8.1941. Helsingissä perustettu I/JR 47 tunnettiin myös nimellä "Vallilan pataljoona". Pataljoonan sotatiestä on kuvaus Sotapolku-palvelussa. Pataljoonan taistelukertomus Veikko Ruohomäen kaatumisviikolta on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Pataljoonasta on kirjoitettu myös muistelmateos:
Kotiniemi, L. (1987). Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY.
Kaatuneiden kantakortit on pääosin digitoitu, mutta Veikko Ruohomäen kantakortti ei ole digoitujen joukossa. Voi olla että se ei ole säilynyt, mutta koska kantakortista voi käydä ilmi lisätietoja, kannattaa siitä yrittää tilata...
Musiikin käytöstä opetustoimessa säädetään Tekijänoikeuslaissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P14. Pykälissä 14,14a ja 21 käsitellään musiikin käyttöä opetustoimessa. Pykälässä 21 lukee: Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Musiikin soittaminen opetustoimessa on siis nähdäkseni sallittua. Tekijänoikeutta koskeviin kysymyksiin saa vastauksia asiantuntijoilta Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
Suomen historiaan liittyviä historiallisia romaaneja kirjastossa on paljon. Voit hakea Helmetistä hakusanoilla HISTORIALLISET ROMAANI SUOMI. Kun rajaat haun niin, että haussa on mukana vain kirjat, joissa hakusanat kohdistuvat AIHE-kategoriaan (LÖYTYY) ja rajaat haun koskemaan vain suomenkielisiä kirjoja, listalle jää noin 500 kirjaa. Luettelemiesi hienojen kirjojen jatkoksi sopisivat ainakin seuraavat kirjat:
Aho, Elizabeth : Sisar (Otava, 2011) : Helsingin Kallioon sijoittuva romaani, jossa eletään kansalaissotaa ja sen jälkeistä aikaa.
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla. Suomalainen klassikkoromaani kertoo suomalaisen torpparisuvun tarinan 1880-luvulta 1950-luvulle.
Lundberg, Ulla-Lena :...
