Kaukopalvelusta kerrottiin, että lainojesi uusimiskerrat ovat täynnä. Aineiston lähettänyt kirjasto määrittää, kuinka monta kertaa sen lainoja voi uusia. Palauta siis kaukolainasi johonkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Kaukopalvelu palauttaa kirjat. Jos haluat uudelleen samat kirjat lainaan, tee uusi kaukopalvelutilaus. Aineisto saadaan tilattua sinulle sitten joko samasta kirjastosta kuin ne tulivat nyt tai toisaalta.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mikä kirja voisi olla kyseessä?
Ottobre-lehteä näyttää olevan useissa Helmet-alueen kirjastoissa. Lehtiä voi Helmetissä varata seuraavasti.
kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja pin-koodillasi
etsi lehti, jonka numeron/numeroita haluat varata
klikkaa tietueen yläosassa olevaa "Varaa"-painiketta
valitse avautuvassa ikkunassa se numero, jonka haluat varata
valitse noutopaikaksi se kirjasto, josta haluat noutaa aineiston
kun varaus on noudettavissa, saat sähköpostiin ilmoituksen
nouda varaus kirjastosi varaushyllystä ja lainaa kirjastokortillasi
Arto-artikkelitietokannassa voi etsiä trikoo-ompelun ohjeita vaikkapa haulla käsityölehdet trikoo. Näin löytyi muun muassa seuraavat artikkeliviitteet: ...
Pirkko Mannola on Miss Suomi 1958 ja hänen muistelmissaan "Elämäni kiertueet" on kuvaus hänen tiestään Suomen kauneimmaksi.
Tässä jotain faktoja :
-Pirkon veli keksi kaverinsa kanssa lähettää Pirkon kuvat kilpailuun saadakseen löytäpalkkion 25 000markkaa. Nähtävästi tämän summan sai voittajan kilpailuun ilmoittanut henkilö.
-Kuvat olivat Suomen Trikoon ottamia mallikuvia, joissa Pirkko esitteli jumppereita ja uimapukuja. Ohjelmapalvelu Oy valitsi näistä kuvista ne, jotka he kutsuivat kilpailuun.
-Kilpailuun osallistujalla piti olla arkipuku, iltapuku ja uimapuku. Pirkon uimapuku oli hänen oma uikkarinsa, moneen kertaa uitu.
Missikisojen ilmoittaumismenettely vaihteli eri vuosina. Aiheesta löytyy lisää tietoa mm. seuraavista...
Suomen vaelluskalat kutevat virtaavissa vesissä paitsi ankerias, joka lähtee lisääntyäkseen Sargassomerelle.
Kalastuslaissa vaelluskaloilla tarkoitetaan lohta, järvilohta, taimenta, ankeriasta, toutainta, nahkiaista sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavia muotoja. (Maa- ja metsätalousministeriö)
https://mmm.fi/vaelluskalat
Ankeriaat uivat lisääntyäkseen Sargassomerelle asti.
http://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/ankerias
Emme ole onnistuneet saamaan selville mistä runosta on kyse. Verkkohauilla kyseistä säettä ei löytynyt, joten ainoa keino on selata läpi kaikki Tommy Tabermannin teokset.
Emme valitettavasti löytäneet runon tekijää. Tuohon aikaan kansakoulun lukemistoissa julkaistiin paljon runoja, joiden tekijää ei ollut merkitty. Arvelen, että runo on peräisin oppikirjasta tai lukemistosta. Tähän viittaa myös runon kouluelämään liittyvä aihe.
Finna-palvelussa on mukana myös korkeakoulukirjastoja. Teoksia lähiöistä löytyy rajattuna esimerkiksi asiasanoilla:
yhteisöllisyys
viihtyvyys
asukkaat
osallisuus
osallistaminen
Koronatilanteen vuoksi Rauman pääkirjaston lehtilukusali on toistaiseksi suljettu. Lehtiä voi lainata, mutta asiakkaat eivät pääse niitä selaamaan. Laina-aika on 14 vuorokautta. Aikakauslehtien uusinta numeroa ei lainata.
Satakirjastojen verkkokirjastosta voi varata myös aikakauslehtiä, kunhan kirjautuu kirjastokortilla ja pin-koodilla. Kaikkien Satakunnan alueiden aikakauslehtiä voi varata ja pyytää ne lähetettäväksi omaan lähikirjastoon. Kannattaa kirjoittaa hakuruutuun käsityölehdet ja rajata hakutulosta aineistotyypin mukaan = lehti/artikkeli.
Rauman kirjastojen sanoma-ja aikakauslehtiluettelosta voi myös katsoa mitä lehtiä meille on tilattu tänä vuonna, mutta vanhempia lehtiä löytyy myös paljon listan...
Vastaavaan kysymykseen on vastattu aikaisemmin ja sieltä löytyy kuvalliset ohjeet lehden varaamiseen. Lehdet varataan Vaskin verkkokirjastosta vaski.finna.fi ja varaamiseen tarvitset kirjastokortin viivakoodin alla olevan käyttäjätunnuksen sekä oman nelinumeroisen pin-koodin.
Tässä linkki ohjeisiin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisin-tilata-parnasso-lehden?language_content_entity=fi
1960-luvulla oli voimassa asevelvollisuuslaki 452/1950.
16§:
Asevelvolliselle, joka palvelusaikanaan on erityisesti kunnostautunut ja kehittynyt hyväksi sotilaaksi, voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa rauhan aikana vakinaisesta palvelusajasta lomaa enintään kolmekymmentä päivää.
Pakottavista henkilökohtaisista syistä voidaan asevelvollisille myöntää lomaa tarpeen mukaan. Mikäli asevelvollisen koulutus sellaisen loman johdosta kärsisi tuntuvaa haittaa, voidaan hänen palvelusaikaansa pitentää enintään lomaa vastaavalla, ajalla.
Palvelusaika oli 240 tai 330 päivää riippuen tehtävistä.
Ruotuväessä nro 7 (1964) nimimerkki P kirjoittaa lomien myöntämiskäytäntöjen ongelmista ja kuvailee käytännön tilannetta...
Tätä ei ole tehty kaikkien hedelmäyksilöiden kohdalla, sillä lisääntyminen tapahtuu siemenestä.
Oheinen Kuluttaja-lehden artikkeli osaa vieläpä kertoa, että "Jos siemeniä ei ole ollenkaan tai on hyvin vähän, hedelmä on jalostettu ja luultavasti myös sen maku ja aromit kärsineet."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kasvien_lis%C3%A4%C3%A4ntyminen
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/kuluttaja-yllattava-totuus-i… sitrushedelmista-siemenia-ei-todellakaan-kannata-valtella/5708868#gs.ep6a36
Kyseessä on unkarilaisen Győző Csorban (1916 - 1995) runo Tämä ruusu tämä ruusu ( E rózsa E rózsa) kokoelmasta Séta és meditácio (1959 - 1964).
Runon on suomentanut Anna-Maija Raittila ja se sisältyy unkarilaisen runouden antologiaan Kaivojen maa : valikoima unkarilaista nykylyriikkaa (Kirjayhtymä, 1970, s. 31 - 32)
Teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://csorbagyozo.hu/
http://mek.oszk.hu/02300/02370/
Runo on nimeltään ”Ääniä sieluni ovenraosta” ja se löytyy kokoelmasta Anna minä kumoan vielä tämän maljan (Weilin + Göös, 1977)
Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.138326
Tietosuojasta on tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla, https://tietosuoja.fi/tietosuoja. Siellä mainitaan jokaisella olevan oikeus henkilötietojensa suojaan ja kerrotaan, että henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Esim. Kopiraittilan koulussa on kerrottu kuvien julkaisemisesta, https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/kuvien-kaytto/valokuvien-ottamin…. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi, jos henkilön tunnistaa kuvasta. Jos siis luodut yleisluontoiset kasvot olisivat tunnistettavissa jonkun tietyn henkilön kasvoiksi, niitä ei voi todennäköisesti käyttää julkaisuissa, koska henkilö on tunnistettavissa, mutta jos eivät, ei käytölle...
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000...
Kirkes-kirjastossa voi rajata hakua valitsemalla aineistotyypiksi vaikkapa "peli" ja järjestää hakutulokset "viimeksi lisätty"-järjestykseen, jolloin ne pelit jotka on lisätty järjestelmään viimeksi näkyvät ensin. Tähän voi myös valita haluaako tarkasti "lautapelit" tai "tietokonepelit". Tässä tilassa näkee aineiston kohdalla "tilattu"-merkinnän jos ne ovat tilattu ja eivät vielä ole saapuneet. Vaikka pelit ovat tällä tavalla rajattuna, tilattuja pelejä voi löytyä saatavana-olevien pelien jälkeen, sen takia että pelit saapuvat kirjastoon eri aikoihin ja pelit jotka ovat lisätty aiemmin järjestelmään voivat saapua myöhemmin. Täältä löytyy tällä tavalla rajatut pelit - (ei hakusanaa) | Hakutulokset | Kirkes...
