Musiikin käytöstä opetustoimessa säädetään Tekijänoikeuslaissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P14. Pykälissä 14,14a ja 21 käsitellään musiikin käyttöä opetustoimessa. Pykälässä 21 lukee: Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Musiikin soittaminen opetustoimessa on siis nähdäkseni sallittua. Tekijänoikeutta koskeviin kysymyksiin saa vastauksia asiantuntijoilta Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
Suomen historiaan liittyviä historiallisia romaaneja kirjastossa on paljon. Voit hakea Helmetistä hakusanoilla HISTORIALLISET ROMAANI SUOMI. Kun rajaat haun niin, että haussa on mukana vain kirjat, joissa hakusanat kohdistuvat AIHE-kategoriaan (LÖYTYY) ja rajaat haun koskemaan vain suomenkielisiä kirjoja, listalle jää noin 500 kirjaa. Luettelemiesi hienojen kirjojen jatkoksi sopisivat ainakin seuraavat kirjat:
Aho, Elizabeth : Sisar (Otava, 2011) : Helsingin Kallioon sijoittuva romaani, jossa eletään kansalaissotaa ja sen jälkeistä aikaa.
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla. Suomalainen klassikkoromaani kertoo suomalaisen torpparisuvun tarinan 1880-luvulta 1950-luvulle.
Lundberg, Ulla-Lena :...
Hei!
Valitettavasti lainaustietoja ei saa takautuvasti tietoon. Tällä hetkellä voit laittaa verkkokirjastossa omissa tiedoissa ruskin kohtaan lainaushistorian säilytys, joka kerää tästä hetkestä eteenpäin lainahistoriaasi. Valitettavasti tästäkään ei ole nyt juurikaan hyötyä, koska olemme vaihtamassa kirjastojärjestelmää 31.8. alkaen ja sen myötä kaikki kerätyt lainahistoriat poistuvat muistista.
Jos nyt päätät ruveta keräämään tietoa, niin tässä pääkäyttäjämme ohje tämän historian siirrosta suosikkien kautta uuteen järjestelmään ennen 31.8.
"Yksi kirjastojärjestelmänvaihdon seurauksista on valitettavasti se, että asiakkaan lainahistoria katoaa Finna-verkkokirjastosta. Lainahistoriaa ei saa siirrettyä järjestelmien...
Etsin suomennosta seuraavista kokoelmista, mutta valitettavasti runoa ei niistä löytynyt. Selvitän tätä vielä kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta ja palaan asiaan, jos suomennos löytyy.
Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
Tämän runon haluaisin kuulla
Maailman runosydän
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [4] : Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja
Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen kirjallisuuden antologia
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tosiaan ole käytössä. Sitä ollaan siirtämässä osaksi Kirjasampoa, mutta vielä ei ole tiedossa, milloin siirto on valmis.
Eri maiden onnellisuutta mittaavan The World Happiness Reportin on laatinut Sustainable Development Solutions Network. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta perustettu voittoa tavoittelematon järjestö.
Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20022690
https://worldhappiness.report/about/
https://www.un.org/en/academic-impact/page/sdsn
https://www.unsdsn.org/
Tässä kirjallisuutta aiheesta:
Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021)
Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022)
Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021)
Internetlähteitä:
Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/
Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393
Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh…
Viherympäristöliitto ry:n Kestävä...
Network Readiness Indexistä (NRI) on käytetty suomennosta tietoyhteiskuntaindeksi eli verkkovalmiusindeksi (Liikenne- ja viestintämininisteriö, 2003), mutta ilmeisesti se ei ole sen suuremmin kielenkäyttöön juurtunut, vaan uutisoinneissa käytetään yleensä alkuperäistä englanninkielistä termiä.
Pasilan kirjastossa on luettavana Tekniikan maailman -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja niistä voi kopioita. Kun menet kirjastoon, kysy lehdistä henkilökunnalta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735?lang=fin
Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Olethan huomannut, että lainaushistorian tallennus täytyy käydä napsauttamassa päälle Helmet selainsivun omissa tiedoissa. Kirjaudu sisään Helmet sivulla ja valitse "Tallenna lainaushistoriani". Historiassa näkyvät vain sen aktivoimisen jälkeiset lainat.
Helsingissä katujen kunnossapito kuuluu kaupunkiympäristön toimialan vastuulle.
Tältä sivulta löydät yhteystietoja koskien katujen kunnossapitoa ja muita kaupunkiympäristön asioita:
Ota yhteyttä katujen kunnossapidosta | Helsingin kaupunki
Kyseessä saattaisi olla Jouko Raivion kirja Yövuoro (Otava, 2001). Kirjassa päähenkilö Marja Riihinen työskentelee yöhoitajan Vaahteran sairaalassa, kun hänen työparinsa katoaa yllättäen ... Kirjan voi varata ja lainata Pasilan kirjavarastosta.
Yövuoro aloittaa Vaahteran sairaalaan sijoittuvan dekkaritrilogian. Sarjan myöhemmät osat ovat Henkiin herätetty (Otava, 2002) ja Pimeä valo (Myllylahti, 2006).
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kahdesta vuonna 1983 julkaistusta Enid Blytonin alkuperäisideaan perustuvasta sarjakuvasta Viisikko ja inkaveistos sekä Viisikko ja aarrelaiva.
Sarjakuvat on Claude Voilierin romaanin pohjalta tekstittänyt Serge Rosenzweig ja piirtänyt Bernard Duffossé.
Finna-hakupalvelun mukaan sarjakuvat kuuluvat vielä muutaman kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata ne kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Viisikko ja aarrelaiva -sarjakuva Finnassa
Viisikko ja inkaveistos -sarjakuva Finnassa
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Anita Loosin teoksessa Herrat pitävät vaaleaverisistä ... mutta naivat tummaverisiä (Gentlemen prefer blondes ; But gentlemen marry brunettes, suom. Valfrid Hedman, 1987, s. 84)
kyseinen sitaatti kuuluu suomeksi näin:
"Teidän pitäisi olla kuningatar saadaksenne käydä rauhassa tommoinen hattu päässänne."
En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers
Kuvailemasi kirja sopisi olemaan Anne Petäisen kuvakirja Vanhan konnan majatalo. Kyseinen kirja on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kustantamana vuonna 1996 ja sen on kuvittanut Jari Kostet.
Kokeilin etsiä kirjan Keski-Finna-verkkokirjastosta, ja se löytyy sieltä kyllä. Etunimen molemmat kirjoitusasut Jörn ja Jørn antavat saman hakutuloksen. Voit varata kirjan, kun olet kirjautuneena verkkokirjastoon kirjastokortin numerollasi ja pin-koodillasi. Voit myös soittaa suoraan omaan kirjastoosi ja pyytää tekemään varauksen sinulle.
Internetistä etsimisen ja Pohjanpään runoteosten selailun kautta löysin Pohjanpäältä kolme runoa, joiden nimissä viitataan muistamiseen:"Mua muistele", Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 200."Muistojen laulu" (Osa laajempaa runokokonaisuutta "Lauluseppele"), Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 353."Muistelen sua kuin kaunista unta (menneiltä ajoilta)", Lauri Pohjanpää - Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910-1954, s. 18.En kuitenkaan löytänyt Pohjanpäältä "Muistojen mailla" nimistä runoa. Löysin tosin Immi Hellénin vastaavan nimisen runon: https://fi.wikisource.org/wiki/Muistojen_mailla.
Tämä on Eino Grönin esittämä kappale Yhä untani seuraan (1968).https://www.youtube.com/watch?v=K_5Hl4qeBpELähde:Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (blogi): Eino Grönin äänitteille taltioimien kappaleiden alkusanoja https://finnishsongwriters.wordpress.com/2016/11/12/Artistinfo https://music.metason.net/artistinfo?name=Eino%20Gr%C3%B6n&title=Povas%20Mulle%20Mustalainen%20%2F%20Yh%C3%A4%20Untani%20Seuraan
Kaksipohjaisen ns. haudekattilan käyttö on helppoa: alempaan osaa lisätään vettä, joka kiehuessaan kypsentää ylemmässä osassa olevat raaka-aineet. Haudekattila parhaimmillaan herkästi pohjaan palavien ruokien, esimerkiksi puurojen ja kastikkeiden valmistuksessa.
