Topeliuksen sadussa Adalmiinan helmi on kohtaus, jossa Adalmiina kumartuu juomaan lammesta ja ihastuu omaan kuvajaiseensa. Maija Karman kuvittamassa kuvakirjaversiossa (ISBN 951-30-9262-3) on kuva tästä kohtauksesta, ja sama kuva on myös kirjan kannessa. (ks.liite)
Kirja löytyy sekä helmetin että Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Hieman vastaavanlainen kysymys on esitetty vuonna 2012 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa.
Vastauksen mukaan herrassönskä tarkoittaa tuomarin rouvaa:
http://www.kysy.fi/kysymys/hella-wuolijoen-niskavuoren-nuori-emanta-nay…
Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
Helmet-haussa voit kirjoittaa hakuun tuon "riennä riemuin eespäin vaan" ja saat listauksen nuottikokoelmista, joista kappale löytyy, ja tilata haluamasi Soukan kirjastoon. Tai Suuri Toivelaulukirja 5 käsikirjastokappaleen pitäisi olla Ison Omenan kirjastossa, jos et ennätä odottaa varauksen saapumista (Espoon sisällä yleensä noin 3 arkipäivää).
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa massatapahtumien järjestämisestä:
https://tukes.fi/tapahtumaturvallisuus
Suurin Suomessa järjestetty maksullinen tapahtuma toistaiseksi lienee Madonnan konsertti vuonna 2009, johon myytiin yli 80 000 lippua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/14/mika-on-suurin-suomessa-jarjes…
Statista-sivustolla on tilastotietoa bitcoin-louhinnasta vuosina 2019 - 21. Tilaston mukaan Venäjän osuus on tutkittuna ajanjaksona vaihdellut viiden ja kahdentoista prosentin välillä. Cambridge Bitcoin Electricity Consumption Index, joka perustaa arvionsa sähkönkulutukseen, ilmoittaa Venäjän osuuden olleen elokuussa 2021 keskimäärin 11,23 prosenttia.
https://www.statista.com/statistics/1200477/bitcoin-mining-by-country/
https://ccaf.io/cbeci/mining_map
Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
Yritä laittaa lainaushistoria päälle Helmet-sivulla (verkkosovelluksessa, ei Taskukirjastossa) omissa tiedoissasi. Mene omiin Helmet-sivulla omiin tietoihisi ja valitse Tallenna lainaushistoria. Voit sitten katsella lainaushistoriaasi sekä Taskukirjastossa että Helmet-sivulla. Näet kuitenkin lainatietosi vain siitä hetkestä alkaen, kun olet olet valinnut Lainahistorian.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppisestä tilastotiedosta olet kiinnostunut, ja miltä ajalta tämän tiedon tulisi olla.
Olin yhteydessä kysymyksesi tiimoilta Länsi- ja Sisä-Suomen Aluenhallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Jonna Toukoseen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Kristiina Kontiaiseen.
Valtakunnalliseen kirjastotilastotietokantaan tilastoja on kerätty järjestelmällisemmin vuodesta 1999 ja niitä voi tarkastella verkossa https://tilastot.kirjastot.fi/, kuten ehkä tiedätkin.
Tätä ennen tilastoista tehtiin paperijulkaisuja lääninhallituksissa. Lääninhallituksissa laaditut tilastot olivat arkistoitavia dokumentteja, joiden pitäisi löytyä Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston...
Kysyjän esittämien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Michael Aptedin vuonna 1994 ohjaama elokuva "Nell", jonka pääosissa esiintyvät Liam Neeson ja Jodie Foster. Elokuva on tullut ensi-iltaan Suomessa marraskuussa 1995 ja se on esitetty televisiossakin muutamaan kertaan.
Elokuvasta lisää:
Elonet
IMDB
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
Ainakin nimi löytyy suomenruotsalaiselta nimipäivälistalta. Ragnarin nimipäivää vietetään 1.10.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Ainoa suomennos John Keatsin runosta The Human Seasons (Ihmisen vuodenajat) sisältyy teokseen Lasten runojen aarteet (The children's treasury of verse, suomenkielisen teoksen toimittanut ja suomentanut Leena Mäkijärvi, Satukustannus, 2000). Runo on teoksen sivulla 73.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Aivan varmasti näin on historian saatossa käynyt. Ehkä tunnetuin ja tutkituin tapaus voisi olla Vietnamin sodan aikainen Project 100,000 -ohjelma, jossa Yhdysvaltain asevoimien palvelukseen värvättiin normaalisti palvelukseen kelpaamattomia miehiä. Projektista löytyy lisätietoa ja lähteitä esim. Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Project_100,000
Suomessa aiheesta on Eljas Siron Helsingin apukoulun oppilaiden suoriutumista asepalveluksesta ja sodanaikaisesta palveluksesta koskeva tutkimus vuodelta 1958:
Siro, E. (1958). Kouluiässä ilmenevä lievä vajaamielisyys ja palveluskelpoisuus armeijassa: Tutkimus Helsingin kaupungin apukoulua käyneiden poikien palveluskelpoisuudesta. Jyväskylän yliopistoyhdistys ja Kasvatusopillinen...
Hei, kiitos palautteesta!
Helmet.fi-sivusto on muutoksessa, joten on hyvin mahdollista, että sieltä on poistettu vanhentuneita sivuja. Joitakin tiedonhaun ja tiedon luotettavuuden arvioimisen apusivuja meillä vielä on, esimerkiksi tämä koontisivu.
Lisäksi YouTubessa on monia Helmet-opastusvideoita useilla eri kielillä.
Aarno Sulkasen elokuvaroolit löytyvät Elonetistä.
Vastaavasti kuvauspaikkahaulla ei valitettavasti löytynyt osumia siitä, että jotakin Sulkasen elokuvista olisi kuvattu juuri Vammalassa ja sen aluesairaalassa.
Kuvauspaikkatiedot voivat olla kuitenkin osin epätäydellisiä, joten kysyjän hakema elokuva voi hyvin löytyä Sulkasen filmografiasta.
Lisäys: Sulkanen on esiintynyt varsin paljon myös erilaisissa tv-tuotannoissa (tv-elokuvat ja sarjat). Esimerkiksi vuonna 1979 esitetyn "Rakas peto"-sarjan viimeisessä jaksossa Sulkasta hoidetaan sairaalassa, mutta tarkempaa viitettä kuvauspaikkaan ei valitettavasti ole löytynyt.
Suomennoksia tähän asti on tullut vain kuusi, joista viimeinen on vuonna 2016 ilmestynyt Valtioneuvos. Englanniksi näyttää löytyvän ainakin suurin osa Boris Akuninin kirjoittamista kirjoista. Esimerkiksi wikipedialta löytyy lista hänen kirjoistaan, ja niitten englanninkieliset tittelit. Finna.fi verkkosivulla näkyy mitkä näistä löytyvät eri kirjastoista, joista niitä pystyisi mahdollisesti kaukolainaamaan loimaan kirjastoon.
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Käytännössä kirjasto ei palkkaa alaikäisiä (paitsi juuri näihin mainitsemiisi kesätyöpaikkoihin). Helmet-kirjastojen sijaiset tulevat käytännössä Seure-henkilöstöpalvelun kautta. Periaatteena on, että Seure ei palkkaa alaikäisiä. Kuten itse mainitsitkin, paras tapa päästä kirjaston töihin, on opiskella kirjastoalaa. Opiskeluihin liittyviä harjoitteluja voivat tietysti tehdä myös alaikäiset.
Seure.fi
