Singerin kattavasta sarjanumerolistauksesta ei löytynyt, outoa kyllä, tuota numeroa,https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… ajoittajasta löytyi tieto, että kone on valmistettu USA:ssa 1925 New Jerseyssä Elizabethportin tehtaalla, https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…. Elizabethportin tehdas, https://www.singersewinginfo.co.uk/elizabethport.
Ohjeita ajoitukseen, https://www.singermachines.co.uk/faq/finding-model-from-serial-number.h…
Arvioita arvosta kannattaa pyytää antiikkikauppiailta, Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi tai Helander, https://helander.com/
Kysymyksessä siteerattu virke löytyy ainakin Amanda Reynoldsin järjestyksessä kolmannesta kirjasta The hidden wife. Kaksi ensimmäistä Reynoldsia – Liian lähellä (Close to me) ja Liikaa valheita (Lying to you) – on julkaistu suomeksi 2022 ja 2023. The hidden wife ilmestyy keväällä 2024 nimellä Liikaa salaisuuksia.
Hei!
Kirjastosta ei voi ostaa uusia nuottikirjoja. Kokoelmasta poistettuja nuottikirjoja ja muuta aineistoa voit ostaa itsellesi ja yleensä hinta on 1€/kpl.
Mainitsemasi nuotti on kirjaston kokoelmissa ja voit varata sen itsellesi Turun kirjastoihin. Tai miten sinulle parhaiten sopii se noutaa. Varaaminen on ilmaista.
https://vaski.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumb…
Lauri Uusi-Hakimon tuotannosta ei löydy kummallakaan nimellä teosta. Pääskyset lentävät korkealla niminen teos on olemassa, mutta sen on kirjoittanut Elin Wägner ja se on julkaistu vuonna 1945.
Lähteet
Lauri Uusi-Hakimo Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175924444088
Elin Wägner: Pääskyset lentävät korkealla https://finna.fi/Record/helka.993526823506253?sid=4042907492
The Big Harmonica Songbook on lainattavissa vain Helsingistä Töölön kirjastosta 1), mutta sen lainaaminen onnistuu kaukolainana 2). Alueesi Fredrika-kirjastoista löytyy vajaa parikymmentä huuliharppujen nuottikirjaa 3).
Teos nimeltä Huuliharppukirja ei ole nuottikirja, mutta se kertoo kiinnostavaa asiaa ko. soittimesta 4).
1) https://finna.fi/Record/helmet.2492800?sid=4452227562
2) https://fredrika.finna.fi/Feedback/Form/InterlibraryRequest
3) https://tinyurl.com/Huuliharppujen-nuotit
4) https://fredrika.finna.fi/Record/jakobstad.70219?sid=4452403296
En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers
Kirjaston nimikirjoista ja verkon nimilähteistä en löytänyt valitettavasti lainkaan tällaista etunimeä. Worldnames löysi nimelle Awe osumia Afrikasta, https://apps.cdrc.ac.uk/worldnames/index.php
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voi etsiä eri kielille käännettyjä suomalaisia teoksia.Alla olevasta linkistä löydät listan Mika Waltarin teosten tanskannoksista.Mika Waltarin teosten tanskannoksiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FINLisäksi Waltarin tuotannosta on tanskannettu myös Mikael Karvajalka (Mikael Karvajalka : hans ungdomsoplevelser og eventyr i mange lande indtil år 1527, sandfaerdigt berettet af ham selv i ti bøger, 1950) ja Kultakutri (Guldhår, 1955). https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Alistussuhteet ovat voineet vaihdella tarpeen mukaan. Jatkosodan historia -teossarjassa mainitaan 23.6.1944 silloisen Rask.Psto 23:n olleen siihen asti osa 10.D:n tykistöä ja tukeneen Ratsuväkiprikaatia Karjalan kannaksella. Seuraavan kerran nimeään vaihtanut Raskas Patteristo 33 löytyy kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 3. Prikaatin tykistökomentajan, everstiluutnantti A. Ilvan johtaman Ryhmä Ilvan alaisuudesta, jossa se oli edelleen 6.8.1944. Patteristolla on saattanut olla muitakin alistussuhteita, joita ei ole katsottu aiheelliseksi mainita Jatkosodan historia -sarjassa. Näiden selvittämiseen hyvä lähtökohta voisivat olla Raskas Patteristo 23:n ja Raskas Patteristo 33:n säilyneet digitoidut sotapäiväkirjat, jotka löytyvät...
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa...
Kielitoimiston sanakirja osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tarusto?searchMode=all kertoo, että sanan tarusto merkitys on ’tarut, myytit kokonaisuutena, mytologia’.Tarusto voi siis olla mikä tahansa tarujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi Kalevalan voi laskea osaksi suomalaista tarustoa, sillä se on koottu erilaisista kansan kertomista myyttisistä tarinoista. Toki Kalevalan laatija Elias Lönnrot on muokannut niitä ja tehnyt erillisistä taruista yhtenäisen teoksen, sepittänyt jonkin verran itsekin siihen lisää.Tällaisia eri kulttuurien parista kerättyjä tarinakokonaisuuksia on valtava määrä, joten kreikkalainen tarusto ei ole millään muotoa ainoa olemassa oleva tarusto. Toisaalta en usko, että missään kulttuurissa on...
Kielikellon artikkelissa "Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa." (1/1990, Ulla Takala) kerrotaan, että aamupala on kevyt, pieni syötävä, joka nautitaan ennen varsinaista aamiaista. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla oli tapana syödä kaksi einettä aamuisin. Ensin oli pikkueine, eli varhainen aamupala, sen jälkeen isoeine, eli aamiainen. Linkki artikkeliin: https://kielikello.fi/ruotsit-ruoalla-musta-kansa-murkinalla-aterioiden-nimitykset-suomen-murteissa/
Hector on suomentanut kaksi Leonard Cohenin laulua, mutta kumpikaan ei ole vasta ilmestynyt. Vuonna 1995 julkaistulta Kultaiset lehdet -albumilta löytyy suomennos Halleluja (Hallelujah) ja lisäksi singlenä on julkaistu Suzanne, joka löytyy esimerkiksi vuonna 2005 julkaistulta Hectobox-kokoelma-albumilta.Nämä albumit löytyvät lainattavaksi Helmet-kirjastojen kokoelmista: "Cohen" AND "Hector" | Hakutulokset | helmet.fi
Jyväskylän kaupunginkirjastolla on kyllä kyselemäsi palvelu käytössä, sekä omien lainajen katselu onnistuu, samoin uusiminen ja varausten teko. Käyttöä varten tarvitset salasanan, jonka saat kirjastosta paikan päältä. Tutustupa myös IntroActive -palveluumme!
Lisätietoja osoitteista http://www.jkl.fi/kirjasto/intro.htm http://www.jkl.fi/kirjasto/introact.htm
Frances Vestin häs written the following books:
Hej buss! 1965
Min vän trottoar (a story) 1966
Handbok i barnindoktrinering 1969
Mummel: en ny människa 1970
I didn't find any books of her in english in the Library of congress online catalog.
Stinen uusin kirja Kummitustalo on ilmestynyt, ja ainakin meillä täällä Lahden kirjastoissa se on jo tulossa lainaukseen. Sinun kannattaa käydä lähikirjastostasi kysymässä, joko kirja on sieltä lainatattavissa.
Aiheesta löytyy kirjallisuutta kirjastoista makrotalouden peruskirjallisuudesta hyllyluokasta 336.7.
Mahdollisia muita hyviä tiedonlähteitä ja julkaisuja, joihin kannattaa tutustua löytää Internetistä kokotekstijulkaisuna joko BIS:n sivuilta http://www.bis.org tai Euroopan Keskuspankin sivuilta http://www.ecb.int tai Suomen Pankin kotisivuilta http://www.bof.fi
Teoksessa Haltsonen, Sulo & Puranen, Rauni Kaunokirjallisuutemme käännöksiä (SKS, 1979)ainoana suomenkielestä arabiaksi käännettynä kaunokirjallisena teoksena mainitaan Mika Waltarin teos Vieras mies tuli taloon.
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen Internetsivuilla (http://dbgw.finlit.fi/fili/)on käytettävissä käännöskirjallisuuden tietokanta. Haku 'käännöksen kieli : arabia' tuottaa tulokseksi 11 viitettä, esim. Aleksis Kivi Seitsemän veljestä ja Veijo Meri Manillaköysi.
Jyväskylän kaupunginkirjasto -
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Tietopalvelu
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei valitettavasti löytynyt mitään tietoa ko. taiteilijasta. Koska asiaa on selvitetty jo Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, on varsin vaikea sanoa mistä tietoa voisi seuraavaksi yrittää etsiä. Teidän kannattaisi ehkä kääntyä jonkin huutokauppakamarin tai taidearvostelijan puoleen. Arviointi on usein maksuton.
Sivulta http://www.tarinatalo.fi/antiik_arvpyy.asp
voit lähettää arviointipyynnön joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Bukowski
http://www.bukowski.fi/index.php?page=25&togglelang=1
Hagelstam
http://www.hagelstam.fi/index2.php?lang=fi
Myös muutamat sisustus- ja antiikkilehdet arvioivat taidetta hyvälaatuisten kuvien perusteella, esimerkkeinä Glorian antiikki ja Avotakka.
