Suomen kustannusyhdistys kerää tietoja eri kirjallisuuden lajien ja formaattien myynnistä. Linkki tilastoon.Kirjakauppaliiton tilastoista taas löytyvät osiot siitä mitä Suomi lukee ja mistä kirjoja hankitaan. Linkki sivustoon.Google Scholar -haulla ja hakusanoilla kirjat, julkaisutoiminta löytyy osa opinnäytteistä. Linkki hakuun.Finnasta löytyy hakusanoilla Kirjallisuus ja julkaisutoiminta muutamia satoja opinnäytetöitä. Linkki Finna.fi hakuun. Finnasta eivät kuitenkaan löydy kaikki opinnäytetyöt.Tampereen yliopisto on laatinut hyvän ohjeiston ja linkkilistan opinnäytteiden hakemiseen verkossa. Linkki sivulle.
Kuvauksesi sopii Harry Harrisonin humoristiseen scifisarjaan Bill - Linnunradan sankari, tosin kannet eivät ole valkoiset. Sarjan teoksista viisi ensimmäistä ilmestyi suomeksi Liken kustantamina vuosina 1995-1998. Kirjan päähenkilöllä on kaksi oikeaa kättä. Voit lukea lisää Kirjasammossa ja Risingshadow -sivustolla.
Runo sisältyy nimellä "Vuosi" kirjaan "Hanhiemon iloinen lipas" (WSOY, 1954; useita painoksia). Kirjan runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt" Kirsi Kunnas. Alkuteos on nimeltään "The tall book of Mother Goose".
Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
lähtökohtaisesti luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Suomessa on tällainen laki:https://sey.fi/luonnonelaimet/usein-kysyttya-luonnonelaimista/luonnonvaraisia-elaimia-koskeva-lainsaadanto/Samanlainen laki lienee voimassa Ruotsissakin, yleensä EU-alueella on yhtenevät lait.Tämän artikkelin perusteella villieläimet pitäisi vapautta 48 tunnin jälkeen tai toimittaa ammattilaisten hoitoon.https://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/fa-viltrehabiliterare-i-ostergotl…
Kysyimme asiaa eräältä Hugleikur Dagssonin tuotantoa paljon lukeneelta kulttuurintutkijalta. Hänen oletuksensa on, että stripin huumori perustuu vanhaan oivallukseen lapsia/nuorisoa paheksuvista aikuisista. Sattumalta paikalle tupsahtanut aikuinen alkaa lasta/nuorta tuntematta paheksua stereotyyppisesti mahdollisesta ruudun liikakatselusta ja lapsen hölmistynyt vastaus paljastaa (ehkä) aikuisen paheksunnan älyttömyyden. Nauru rakentuu ikiaikaisen ja lähes aina katteettoman nuorten paheksunnan kuvaukseen. Ehkä hauskaa on se, että usein selän takana tai yleisellä tasolla harrastettava paheksunta osoitetaankin tässä stripissä suoraan jollekin, kenelle tahansa nuorelle, josta tämä paheksuva aikuinen ei todellisuudessa tiedä mitään.
Kirjasta voi toki aina jättää varauksen. Ensimmäinen löydetty vapaa kappale toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Se että järjestelmän mukaan kirjaa olisi hyllyssä noutokirjastossa ei estä varauksen tekemistä.
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään asiasta mitään tietoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen elokuvan tai tv-sarjan? Tietoja ja muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Paras tapa edetä on tarjota kirjoja antikvariaatteihin. Pääkaupunkiseudulla on useita asiansa osaavia antikvariaatteja. Etenkin 1700-luvulla painetut kirjat voivat olla yllättävän arvokkaita. Toki arvo riippuu monista tekijöistä, kuten teosten kunnosta ja harvinaisuudesta. Mikäli antikvariaatit eivät ole niistä kiinnostuneita, ne voi viedä Kierrätyskeskukseen tai vaikkapa kirjaston kirjanvaihtohyllyyn. Teoksia ei missään tapauksessa kannata heittää roskikseen. Kehotan harkitsemaan myös teosten säilyttämistä, etenkin jos ne ovat kulkeneet suvussasi pidemmän aikaa. Tällöin ne ovat osa sukuhistoriaa.Tässä on linkki Ylen artikkeliin, jossa on kerrottu selkeästi vanhojen kirjojen käsittelystä: Ullakollasi voi lojua aarre – Mitä tehdä vanhoille...
Postimuseon sivuilla kerrottua: Kaupungeissa ja taajamissa postia jaettiin asiakkaille vielä 1950-luvulla kuutena päivänä viikossa kaksi kertaa päivässä. Postinkulun nopeutumisen myötä 1960-luvun puolivälissä 95 prosenttia postista saatiin aamukantoon. Siirtyminen 40-tuntiseen työviikkoon johti vaiheittain lauantaijakelun loppumiseen koko maassa vuoteen 1974 mennessä.Postinjakelun ja kaluston historiaa - PostimuseoLisätietoja saa Postimuseosta, joka vastaa yleisön kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa, https://kysymuseolta.fi/Aiheesta voi lukea lisää: Jukka-Pekka Pietiläinen: Suomen Postin historia 1 ja 2.Postimuseosta kerrottiin näin: Pääkaupunkiseudulla postia lajiteltiin 1960-luvulla sekä pääpostitalolla, että postikonttoreissa. Postia...
Hei!
Kysymyksesi on hyvin laaja ja esitelmän tekijänä sinun pitää itse valita aineisto, jonka otat mukaan esitelmääsi. Niinpä kerron, mistä voit löytää aineistoa esitelmääsi varten. Sekä Lahden kaupunginkirjastosta että Hollolan kunnankirjastosta löytyvät seuraavat suomenkieliset kirjat Madonnasta: Anderson, Christopher: Madonna, St. Michael, Mick: Madonna omin sanoin sekä McKenzie, Michael: Madonna onnen tähti. Näiden lisäksi internetistä löytyy runsaasti tietoa Madonnasta. Suomenkielisen tiivistelmän Madonnan elämästä löydät esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Madonna. Englanninkielisiä vastaavia sivustoja löydät esimerkiksi Googlesta hakusanoilla ”Madonna biography”.
Helmet-kirjastoista sarjan 2 osaa 3 ei enää löydy, mutta Kirjastot.fi:n Frank monihaun http://monihaku.kirjastot.fi mukaan tuo video löytyy ainakin Savonlinnan kaupunginkirjastosta.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön www-lomakkeella http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Kaukolainan hinta on 4 €.
Meillä kuten Saksassakin Milla on kehittynyt sekä Emiliasta että Ludmilasta, meillä lisäksi Camillasta. Nimipäiväänsä Milla viettää 19.5. ja almanakassa se on ollut vuodesta 1973. Lumia oli vuonna 2005 116 suomalaisen naisen ja yhden miehen nimi. Se oli suosittu jo 1920-30-luvuilla ja tunnetaan myös sukunimenä. Nimi lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa se liittyy luontevasti myös lumi-sanaan. Selasin kaikki kirjastossa paikalla olevat nimikirjat mutta en löytänyt yhdestäkään Neonella nimeä. Neonilla nimestä kyllä olisi löytynyt kirjoista tietoa. Googlesta löytyi Neonella nimellä haettaessa seuraava linkki
http://www.kabalarians.com/female/neonella.htm
josta voit halutessasi katsella "epävirallisempaa"...
Lempi Pursiaisen kirjan Savon tyttö ja sotavuodet painos on lopussa, joten ainoa keino on yrittää metsästää sitä aktikvariaateista. Verkossa toimiva Antikvaari.fi on hyvä paikka jättää kirjaa koskeva ostohaluilmoitus.
Heikki Poroila
Fono.fi äänitetietokannasta löytyi vain kolme osumaa Donald Trump -haulla, mutta mikään niistä ei ole tuolla sävelellä http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=donald+trump Fono.fi sisältää tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä. Ei löydä myöskään Youtubesta tätä.
Ensimmäinen kirja on Sid Fleischmanin "Hokkuspokkusperhe", jossa herra Filiokkuksen perhe matkaa vankkureilla kohti Kaliforniaa ja äiti pitää matkalla lapsille vankkurikoulua. Kirjassa on myös lainsuojaton Pahanmaan Kid, jonka yksi lapsista tunnistaa, kun tämä kaivelee metsästyspuukolla hampaitaan.
Jälkimmäinen kirja on Eleanor Estesin "Lintumiehen perhe". Siinä isä on lintutieteilijä ja perhe muuttaa Kotkanpesä-nimiseen taloon. Kirjassa on myös kolmevuotias Benni-eno sekä Nuppu-kissa, jonka ajatuksia kirjassa myös kuvaillaan.
