Aiheesta löytyy kirjallisuutta kirjastoista makrotalouden peruskirjallisuudesta hyllyluokasta 336.7.
Mahdollisia muita hyviä tiedonlähteitä ja julkaisuja, joihin kannattaa tutustua löytää Internetistä kokotekstijulkaisuna joko BIS:n sivuilta http://www.bis.org tai Euroopan Keskuspankin sivuilta http://www.ecb.int tai Suomen Pankin kotisivuilta http://www.bof.fi
Teoksessa Haltsonen, Sulo & Puranen, Rauni Kaunokirjallisuutemme käännöksiä (SKS, 1979)ainoana suomenkielestä arabiaksi käännettynä kaunokirjallisena teoksena mainitaan Mika Waltarin teos Vieras mies tuli taloon.
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen Internetsivuilla (http://dbgw.finlit.fi/fili/)on käytettävissä käännöskirjallisuuden tietokanta. Haku 'käännöksen kieli : arabia' tuottaa tulokseksi 11 viitettä, esim. Aleksis Kivi Seitsemän veljestä ja Veijo Meri Manillaköysi.
Jyväskylän kaupunginkirjasto -
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Tietopalvelu
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei valitettavasti löytynyt mitään tietoa ko. taiteilijasta. Koska asiaa on selvitetty jo Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, on varsin vaikea sanoa mistä tietoa voisi seuraavaksi yrittää etsiä. Teidän kannattaisi ehkä kääntyä jonkin huutokauppakamarin tai taidearvostelijan puoleen. Arviointi on usein maksuton.
Sivulta http://www.tarinatalo.fi/antiik_arvpyy.asp
voit lähettää arviointipyynnön joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Bukowski
http://www.bukowski.fi/index.php?page=25&togglelang=1
Hagelstam
http://www.hagelstam.fi/index2.php?lang=fi
Myös muutamat sisustus- ja antiikkilehdet arvioivat taidetta hyvälaatuisten kuvien perusteella, esimerkkeinä Glorian antiikki ja Avotakka.
Voisiko kyseessä olla vuonna 1945 ilmestynyt Elsa Tervon teos Kartanonrouva ja kulkuri?
Teoksessa on Ruutanon kartano, kartanonrouvana on voimakastahtoinen leski Agnes Örn. Agnesilla on useita hevosia (Jolanda, Norma). Agnes majoittaa kulkurin kalamajalle, rakastuu. Agnesin poika on kaatunut sodassa ja Agnes saa selville, että hänellä on lapsenlapsi.
Kirjastokortin saamisvuodesta ei voi automaattisesti päätellä, onko se edelleen voimassa. Todennäköisesti 2005 tehty kortti toimii edelleen, joten ota se mukaan. Jos kortti ei toimi, sinulle tehdään uusi kortti. Sitä varten täytyy olla kuvallinen henkilöllisyystodistus mukana.
Heikki Poroila
Kollega tunnisti runon. Kyseessä on kansanlaulu, joka on alunperin kuulunut kokoelmaan "Nuorison lempi-lauluja". Runot on järjestänyt A.W. Eskola 1889. Runo sisältyy teokseen 'Vanhaa suomalaista runoa ja proosaa'. Kirjanon koonnut Liisa Majapur ja julkaissut Gummerus vuonna 1968. Lähetän runon tekstin sinulle suoraan sähköpostiin.
Kansallisbiografia (Kansallinen elämäkerrasto), joka on käytössä Helsingin kirjastojen asiakaskoneilla, kertoo:
Jouko Turkka opiskeli Teatterikoulussa Helsingissä 1964-67. Hänen ensimmäinen teatterinsa oli Joensuun kaupunginteatteri, josta hän palasi Kotkan kautta Helsingin kaupunginteatteriin 1975. Siellä hänen kautensa jatkui vuoteen 1981. Tuolloin hän aloitti näyttelijätyön professorina Teatterikorkeakoulussa. Siellä hän toimi rehtorina 1983 - 1985 ja ohjaajantyön professorina 1985 - 1988.
Valviran ohjeen mukaan pubissa voi olla tupakointitila, mutta siellä ei saa nauttia alkoholia, eikä muutakaan.
"Tupakointitilassa ei saa tarjoilla tai nauttia ruokaa tai juomaa."
https://www.valvira.fi/tupakka/tupakointikiellot_ja_-rajoitukset
Hei,
kiitos kysymyksestä! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuvissa näkyvät paperipinot ovat valiokunnan jäsenille jaettuja asiaan liittyvien asiakirjojen kopioita. Noita asiakirjoja ovat mm. hallituksen esitys, jolla asia on tullut vireille eduskunnassa (tässä tapauksessa hallituksen esityksessä oli 1002 sivua), muiden valiokuntien sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot sekä valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot. Kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle toimitetut asiakirjat ja niistä jaetut paperikopiot siis liittyivät valiokuntamietinnön valmisteluun ja jaettiin edustajille asiaan perehtymistä ja sen käsittelyä varten. Kuten tiedämme, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ei valmistunut pian päättyvän...
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Olisiko mahdollista saada kasveista kuvaa tai edes jonkinlaista sanallista kuvailua?
Rajamerkkejä on sekä kiinteistöjen, kylien, kuntien, maakuntien, läänien että valtakuntien rajoilla. Tunnetuimpia rajapyykkejä ovat Ruotsin ja Venäjän välisten rajojen merkit.
Sinivalkoisten rajapylväiden mittoja ja valmistuslupia on syytä kysyä Maanmittauslaitokselta, sillä Suomen rikoslain mukaan maastomerkin väärentäminen on rangaistava teko.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajamerkki
https://www.maanmittauslaitos.fi/
Liikennevirasto on tutkinut asiaa. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen nimi on Tien ja radanpidon hiilijalanjälki. Tutkimus on verkossa luettavissa. Vaikka tutkimus on vanha, se antaa kuitenkin pohjatietoa tien- ja radanrakentamisen hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa käsitellään rakentamisen lisäksi myös teiden ja ratojen käytön hiilidioksidipäästöjä.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2011-38_tien_ja_radanpidon_web.pdf
Vuonna 2009 Julkaistu tutkimus selvittää Ympäristönäkökohtien huomioimista päällystevalinnoissa https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-61_ymparistonakokohtien_huomioiminen_web.pdf. Tutkimuksesta selviää, että päällystevalinta vaikuttaa...
Valitettavasti emme näillä tiedoin onnistuneet lähteistöstämme löytämään etsimääsi sitaattia. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen sitaatin?
- Juurakko, Arto : Rakkauren kipunoota pohojalaasittain : parisuhtehen patolokiaa II, Minerva 2008
- Kilpi, Eeva : Runossa ei ole otsaketta " Toive näkymättömästä miehestä". Kilpi ei käytä runoissaan otsakkeita. Jos runossa ei ole otsaketta, käytetään yleensä runon alkua, joka tässä tapauksessa on :"Minä rakastan monenlaisia miehiä". Runo on kokoelmasta : Kiitos eilisestä, WSOY 1996
- Svärd, Sinikka : Ajattelen sinua, Minerva 2013
- Tabermann, Tommy : Oodeja kahdelle iholle, Gummerus 2001
- Niit, Ellen : Maailman pysyvyys, WSOY 1994 (suomennos, Brita Polttila)
Varattu teos voi olla matkalla-tilassa parista päivästä viikkoon riippuen siitä, mistä kirjastosta se lähetetään. Jos teos lähetetään Helmet-alueella kaupungista toiseen, prosessissa menee usein noin viikko. Syynä on se, että teos liikkuu eri kaupunkien lajittelupisteiden kautta ennen noutokirjastoon saapumista.
Leo Lastumäen esittämä ”Hei juu Finlandia” -kappale on julkaistu ”Syksyn sävelsatoa” -äänitteellä, joka on Kansalliskirjaston Finna-tietokannan sekä Fenno-levytietokannan (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) mukaan julkaistu C-kasettina vuonna 1973, LP-levynä 1971 sekä äänisilmukkakasettina 1973.
Äänitteen eri versiot löytyvät Kansalliskirjastosta:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Hei+Juu+Finlandia%22&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
"Syksyn sävelsatoa" -äänilevyversiota voisi kuunnella Kansalliskirjastossa paikan päällä, kotilainaan äänitteitä ei saa.
Kyseistä kappaletta ei valitettavasti löydy kotiin lainattavaksi Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kappaletta on näköjään toivottu kuultavaksi myös Yleisradion...
Hänen sukunimensä lienee ollut Trier Mørch. Tällöin oikea aakkostus olisi Trier Mørch, Dea. Tällainen aakkostus löytyy ainakin Tanskan kirjastojen tietokannasta ja Finna-hakupalvelun Kansalliskirjastojen luetteloinneista.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy Walter Harding Maurerin teos The sanskrit language: an introductory grammar and reader.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267164__SWalter%20Harding%20Maurer__Orightresult__U__X4?lang=fin&suite=cobalt
Tässä teoksessa on sanskritinkielisiä tekstiotteita esimerkiksi Hitopadeśasta ja Bhagavad Gitasta.
Tottahan ilmoitukset saa vaihdettua joko sähköpostiin saapuviksi tai kokonaan kirjepostina kulkeviksi.
Ota seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi kuvalliset henkkarit mukaan ja vaihda tekstari-viestittely haluamaasi muotoon.
Kokonaan pois ei ilmoituksia voi ottaa. Silloin et saisi tietoa myöhässä olevasta aineistosta, etkä kenties huomaisi asiaa ajoissa ennen perintätoimiston sekaantumista asiaan.
