1900-luvun tilastot asuntojen hinnoista ja kaupoista eivät valitettavasti ole kovinkaan kattavia.
Tilastokeskuksella on osakeasuntojen hinnoista vanhojen asuntojen osalta saatavilla Verohallinnon varainsiirtoveroaineistoon perustuvaa tietoa vuodesta 1987 lähtien neljännesvuosittain. Kiinteistönvälittäjien aineistoihin perustuvaa tietoa on saatavilla vuosilta 1970–1986.
Paras aineisto 1900-alkupuolen luvun asuntojen hintatiedoille lienee Suomen Pankin julkaisu Asuntopalvelukset Suomessa 1860-1965.
Muista hinnoista tuolta ajankohdalta löytyy jonkin verran tietoa Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta löytyvästä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1950. Siinä on taulukko elintarvikkeiden ym. keskihinnoista vuosina 1948-1950 sivulla 194.
Tuon...
Kysymyksestä ei selviä, mihin aikaan olit nuori, joten ehdotukset saattavat ajallisesti olla vääriä, mutta kirja voisi olla joku näistä:
Herbjørg Wassmo: Lasi maitoa, kiitos! (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4370
J. M. Ilves: Sorjonen : Nukkekoti (2016) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au71b85a8b-568a-46bd-a14c-f…
Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt (2013) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54665
Viestistäsi ei ilmennyt, onko kyse vain suomenkielisestä aineistosta. Oletan kuitenkin, että haluat aineistoa, jota voi saatavissa Helmet-kirjastoista tai verkosta vapaasti. Ongelmana näissä vanhoissa kirjoissa on se, että teosten täsmällistä ilmestymisaikaa on vaikeaa tietää. Usein kirjoittajienkin elinaika tiedetään vain summittaisesti. Tässä kuitenkin joitakin ehdotuksia. Tietoja on kerätty Helmet-tietokannasta, kustantajien mainoksista, Wikipediasta.
Seuraavat kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista
400-luku
Augustinus : Jumalan valtio. Osa 1. Suomentanut Heikki Koskenniemi. WSOY, 2005. Augustinus oli piispa ja kirkkoisä, joka eli 354 - 430. Jumalan valtakunnasta on ilmeisesti kirjoitettu 413-426
Augustinus :...
Sitaatti on peräisin Euripideelta, näytelmästä Hekabe. Kokonaisuudessaan näytelmä ilmestyi suomeksi vasta vuonna 2020 Vesa Vahtikarin kääntämänä. Tätä varhaisempi sitaatin suomennos löytyy ainakin Carl Saganin Ensimmäinen yhteys -romaanin kymmenennen luvun alusta, kaiketikin suomentaja Hanna-Liisa Timosen englannin kielestä kääntämänä: "Petämmekö, uskoessamme että jumalia on, me itseämme haurain haavekuvin ja valhein, kun kerran maailmaa hallitsevat vain muutos ja piittaamaton sattuma?"
Tapiolan kirjastossa löytyy musiikkikokoelma cd-levyinä. Kokoelmaan ei hankita enää uusia levyjä.Espoon Kotikirjastossa on pieni cd-kokoelma lähinnä Kotikirjaston asiakkaita varten.Lasten musiikkia löytyy kaikista kirjastoista cd-levyinä.Musiikki DVD-levyjä löytyy myös muista Espoon kirjastoista.Musiikin seutuvaraston on vantaalla, Tikkurilan kirjastossa. Kokoelmaan kuuluu myös vinyylilevyjä ja kasetteja.Musiikkia voi varata ilmaiseksi lähimpään kirjastoon. helmet.finna.fi tai voit pyytää kirjastolaisia auttamaan varausten teossa.
Voisiko kyseessä olla kiinalaisen Xiu Oyangin runo, joka on myös sävelletty Neilikka-yhtyeen esittämäksi lauluksi nimeltään Kukat niinkuin sinä? Samantapaista runoa on kysytty meiltä aiemminkin, ja silloin vastauksessa ehdotettiin tätä runoa. Löydät aiemman vastauksen ja lisää tietoa runosta täältä.
Tästä ei tarkkaa tietoa löydy, mutta hyvin todennäköisesti jousiampujien kasvoilla oli nimenomaan aurinkosuojaa. Reddit-keskustelualustalla samaa on ihmetelty täällä ja täällä, ja suurin osa keskustelijoista on sitä mieltä, että kyseessä on aurinkosuoja. Korkean suojakertoimen aurinkosuojat voivat aiheuttaa valkoista pigmenttiä kasvoille, ja käsittääkseni monelle korealaiselle ihonhoito ja auringolta suojautuminen on todella tärkeää. Hyvin vaalea iho kuuluu myös siellä kauneusihanteeseen, joten tästäkin syystä joillakin aurinkosuojilla saattaisi olla vaalentava vaikutus.
Uruguaylaista kirjallisuutta on suomennettu valitettavan vähän.Horacia Quirogalta (1878 – 1937) on suomennettu kertomuskokoelma Viidakkotarinoita (Cuentos de la selva, suom. Antti Immonen, 2014). Kertomukset sijoittuvat Argentiinaan. Antologiassa Kolmas maailma: uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (toim. ja suom. Matti Rossi, 1966) on Quirogan novelli Höyhenpielus.Juan Carlos Onettilta (1909 – 1994) on suomennettu romaani Sitten kun (Cuando encontes, suom. Inkeri Tuomikoski, 1991).Mario Benedettiltä (1920 – 2009) on julkaistu Parnassossa novellit Rumien yö ja Muistinmenetys:https://finna.fi/Record/arto.012343241?sid=4764264035https://finna.fi/Record/arto.012734530?sid=4764264035Kolme Benedettin novellia (Tähdet ja sinä, Mozartia...
Tällä hetkellä Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus tarjota rahapelejä Suomessa. Uusi rahapelilaki on lausuntokierroksella. Ehdotetussa laissa säädettäisiin lisenssijärjestelmästä ja toimiluvanvaraisesta rahapelitoiminnasta ja sen valvonnasta Suomessa.Uuden rahapelijärjestelmän lakiluonnos lausunnolle - ValtioneuvostoRahapelijärjestelmän uudistaminen - Sisäministeriö (intermin.fi)
Tässä joitakin vinkkejä:Mainiot muodot (Disney Autot) (Sanoma Media Finland 2017)Muodot & kuosit (WSOY 2008)Somara, Shini: Minusta tulee matemaatikko (Mäkelä, 2022)Tison, Annette: Barbapapan muodot (Otava 2011)
Voisikohan etsimäsi kirja olla Tiina Eskolan vuonna 1973 ilmestynyt teos Suikale? Päähenkilön nimi tässä on tosin Anu, mutta kirjan kuvaus voisi sopia muuten siihen, mitä kirjasta muistat.Kirjasammosta löytyy kirjan takakansiteksti sekä kansikuva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40843. Kirja on lainattavissa Piki-kirjastoissa: https://piki.finna.fi/Record/piki.220398?sid=4860441544Jos muille Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua lukeville tulee mieleen jokin muu kirja, kommentoithan alle!
Romaaneja kannattaa etsiä Kirjasammosta paikannimellä hakemalla, tällöin saa esiin sellaiset romaanit, joiden kuvailutiedoissa paikkakunta mainitaan. Lisäksi voi kokeilla hakea paikannimellä Vaski-verkkokirjastossa, ja siellä sitten rajata hakutuloksia kaunokirjallisuuteen ja paikkaan. Paimio vilahtaa ainakin seuraavissa teoksissa:Juha Hurme: Volvo AmazonPaula Havaste: Tuulen vihatPirkko Arhippa: Kuolleet eivät äänestäSauvo liittyy seuraaviin teoksiin:Inga Koskinen: Tatuoitu hammas, SiimarusettiKosti Hongisto: Sinitakin syntiKaarina:Iida Rauma: HävitysRaisio:Elli Kaarlehto: Naantalin kuninkaan valtakuntaAarne Mustasalo: Jokikylän pojat
Kyseessä on varmaankin Iiris Härmän vuonna 2024 valmistunut henkilödokumentti Kurkien äiti. Elokuva kertoo 55 vuotta Iranissa asuneesta Ellen Vuosalosta.http://guerillafilms.fi/portfolio/mother-of-snow-cranes/https://kulttuuritoimitus.fi/artikkelit/artikkelit-elokuva/kurkien-aiti…
Kuulostaa kovasti Lönnrotin teokselta Vaeltaja : muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828.Hämessä esimerkiksi neuvotellaan soutumatkan hinnasta näin: "Puolentoista tunnin soutumatkan jälkeen olin Paimelan rannassa. Kysyin soutajapojalta, mitä hän tahtoi vaivastaan. Hän virkkoi: 'antakaa iteh kunniastasi mitä arvaatte', mutta koska nämä kunnianmukaiset maksut eivät aina ole parhaita, vaadin häntä itseään määräämään. Silloin hän sanoi olevan tavallista, että maksettiin kaksinkertaiset kyytirahat järvien yli kuljettaessa, ja minun täytyi siis antaa hänelle 44 killinkiä, sillä minulla ei sattunut olemaan pienempiä pankkiseteleitä. Tällaiset vesimatkat, ajattelin muuten, pian tyhjentäisivät kukkaroni, minkä vuoksi päätin...
Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
lähtökohtaisesti luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Suomessa on tällainen laki:https://sey.fi/luonnonelaimet/usein-kysyttya-luonnonelaimista/luonnonvaraisia-elaimia-koskeva-lainsaadanto/Samanlainen laki lienee voimassa Ruotsissakin, yleensä EU-alueella on yhtenevät lait.Tämän artikkelin perusteella villieläimet pitäisi vapautta 48 tunnin jälkeen tai toimittaa ammattilaisten hoitoon.https://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/fa-viltrehabiliterare-i-ostergotl…
Kysyimme asiaa eräältä Hugleikur Dagssonin tuotantoa paljon lukeneelta kulttuurintutkijalta. Hänen oletuksensa on, että stripin huumori perustuu vanhaan oivallukseen lapsia/nuorisoa paheksuvista aikuisista. Sattumalta paikalle tupsahtanut aikuinen alkaa lasta/nuorta tuntematta paheksua stereotyyppisesti mahdollisesta ruudun liikakatselusta ja lapsen hölmistynyt vastaus paljastaa (ehkä) aikuisen paheksunnan älyttömyyden. Nauru rakentuu ikiaikaisen ja lähes aina katteettoman nuorten paheksunnan kuvaukseen. Ehkä hauskaa on se, että usein selän takana tai yleisellä tasolla harrastettava paheksunta osoitetaankin tässä stripissä suoraan jollekin, kenelle tahansa nuorelle, josta tämä paheksuva aikuinen ei todellisuudessa tiedä mitään.
