Amira on hepreankielinen naisennimi. Sen merkitys: 'puhe', 'sana', 'esitys'. Ciara on suosittu iirinkielinen naisennimi. Sen merkityksestä on kahdenlaista tietoa: joko 'ruskea' tai 'keihäs', ehkä molemmat.
LÄHDE: ///http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm///, ///http://www.babynamenetwork.com/origin.cfm///.
Kyllä periaatteessa saa kopioida omaan käyttöön, mikäli ei kierrä mahdollista kopioinninestoa, joka suurimmassa osassa DVD-levyjä on. Kopioinnineston kiertäminen on kiellettyä, mutta kopiointi sinänsä yksityiskäyttöön on sallittua lakipykälän 12§ nojalla.
Tekijänoikeuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
”Liian varhain heräsit perhonen kevääseen. Lepatat kulokenttien kukattomien varpujen yllä. Kuihdut kylmenevään iltaan löytämättä ainuttakaan kukkasta täyttämättä tehtävääsi turhana kuin keskeneräinen unohtunut ajatus…”
Näin alkava Maaria Leinosen runo löytyy teoksesta Suven ja talven välimerkit (1992) sivulta 28. Runo löytyy myös kokoelmasta Elämän täysi; Kootut runot 1980-1993 (2005) sivulta 308.
Valtakunnallisesti yleiset kirjastot (mukaan lukien Kuopion kaupunginkirjasto) ovat siirtyneet/siirtyvät käyttämään yhteistä E-kirjasto-sovellusta, josta jatkossa löytyvät kirjastojen valikoimissa olevat e-kirjat ja e-äänikirjat. Toistaiseksi sovellus ei ole yhteensopiva lukulaitteiden kanssa ja tulevaisuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. E-kirjaston Usein kysyttyjen kysymysten -sivulla kerrotaan näin: "Tällä hetkellä E-kirjastoa voi käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Sisältöjen saavutettavuusedellytysten vuoksi E-kirjastossa käytetään aineistojen suojaamiseen Readium LCP -teknologiaa. Toistaiseksi mitkään perinteiset lukulaitteet eivät tue Readium LCP:tä." (Lähde: E-kirjaston usein kysytyt kysymykset | Kansalliskirjasto)...
Ihan varmaa tietoa ei sanan alkuperälle löytynyt, mutta tässä pohdintaa:
Quora-sivustolla pohditaan, että pyykkipoika on voinut saada nimensä siitä, että vanhemman malliset pyykkipojat näyttivät ihmishahmolta:
https://fi.quora.com/Mist%C3%A4-tulee-sana-pyykkipoika
Wikipedian kuva-arkistosta löytyvä kuva näyttää vanhan yksiosaisen pyykkipojan mallin, joka tosiaan muistuttaa nuppipäineen (kädetöntä) ihmishahmoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykkipoika#/media/Tiedosto:Clothpin.jpg
Sanojen alkuperää pohtiessa kannattaa tarkistaa etymologinen sanakirja. Nykyisin se löytyy myös verkosta: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Painettuna löytyy esimerkiksi Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004...
David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999...
Kokoelmistamme löytyy avioero-hakusanalla 66 tietoteosta.
Kaikkia on tässä yhteydessä mahdotonta luetella, mutta tässä muutama uudempi ja kotimainen teos aihepiiristä :
Määttä, Kaarina : Avioeron tuska ja helpotus (2002)
Pettilä, Ulla :Eron vaiheet : opas eroaville ja eroavien auttajille (2001)
Lehmusvaara, Lotta :Erossa ja elossa (1996)
Nainen ja ero : kertomuksia parisuhteen päättymisestä (2003)
Monissa terapia/keskustelupiireissä on käytetty myös teosta (käännetty suomeksi 1993 - toinen painos 1996)
Fisher, Bruce : Jälleenrakennus : kun suhteesi päättyy.
Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi on tänä vuonna lyöty kaksi juhlarahaa: 100 euron ja 5 euron rahat. Sinun rahasi on ehkä 100 euron raha: sitä kuvaillaan näin: Tunnuspuolella on teksti Suomi sekä itsenäistymis- ja nykyvuosi. Arvopuolella kuvataan suomalaisille juhlarahoilla harvinaisesti abstraktia taidetta. Sen nimellisarvo on siis 100 euroa. Lisätietoa juhlarahoista:
http://www.mint.fi/fi/tiedotteet/1880/
http://www.kolikot.com/uutiset/17
Kalsarit on slangijohdos sanasta kalsongit, joka on lainaa ruotsin sanasta kalsonger. Ruotsin sana juontuu ranskan kautta italiasta, jossa calzone on alunperin johdos sukkaa merkitsevästä sanasta calza. Suomen kirjakielessä kalsongit on mainittu ensi kertaa Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. Helsingin slangissa on alettu käyttää muotoa kalsarit 1900-luvun alkupuolella. (Häkkinen Kaisa: Etymologinen sanakirja)
Yön likainen enkelihän ei ole tavanomainen hohtava ja valkosiipinen kiiltokuvien suojelusenkeli, sellainen, joka vastaa lapsuuden mielikuvia enkeleistä. Mutta ne, joita hän suojelee,eivät myöskään ole mitään siloposkisia lapsia. Ehkä he tarvitsevat erilaisen enkelinkin...
Runossa esiintyvä ristiriitaisten mielikuvien käyttäminen on kirjailijalle tyypillinen tehokeino, tässä runossa asian ydin tulee esiin juuri sen kautta. (vrt. esim.Pekkarinen, Immo: Ilpo Tiihonen : lähellä tavoittamatonta. Sähköiset säkeet -verkkoantologia, http://www.electricverses.net, tai Kokko, Karri: Päivittäjä. Parnasso, 2010/6).
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa Lahden pääkirjaston Ellilä-huoneessa (2. kerros) tiistaisin klo 17.00. Palveluun muodostuu yleensä hieman jonoa, joten käytössä on myös vuoronumerot.
Huom. tänä vuonna (2012) päivystystä ei ole viikoilla 1-3, 9, 15, 18, 24-34, 51-52.
Asianajaja antaa päivystykseen tulleille henkilöille neuvoja ilmaiseksi heidän oikeudellisissa asioissaan. Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen puitteissa ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti....
Teoksessa Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1945-1988 (Kangasala : AR-kustannus, 1995) s. 169-171 kerrotaan lento-onnettomuudesta Kuorevedellä,
jossa Suomen ainoa Turbo-vinha syöksyi koelennolla Eväjärveen 24.4.1985. Lento-onnettomuudessa kuoli 2 henkilöä, joiden nimet mainitaan artikkelissa. Voisiko tämä olla tarkoittamasi lento-onnettomuus, paikkakunta ei vain ole Siilinjärvi.
Myös teoksessa Vuosi 85 (Hki : KG Bertmak Kustannus, 1985) s. 97 on lyhyt artikkeli samasta onnettomuudesta.
Kysy kirjoja lähimmästä kirjastostasi. Pääkaupunkiseudun saatavuustilanteen näet Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Ainoa toistaiseksi löytämäni tulikettu-aiheinen satu on Tuliketun metsästys teoksessa Suomalaiset kansansadut 4--Hölmöläissadut--Valhesadut , SKS, 1993. Satu on kuitenkin hyvin lyhyt. Kari Kailan kirjassa Revontulet : kansankäsityksistä tutkimukseen (Helsinki : Ursa, 1998) kerrotaan kansanuskomusten tuliketusta revontulien synnyn selittäjänä. Tulikettu esiintyy myös Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa.
Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla osoitteessa http://www.fmi.fi/tutkimus_avaruus/avaruus_30.html on artikkeli revontulista. Artikkelissa mainitaan myös tulikettu-teoria.
Suomen kirjastohistorian katsotaan alkavan Turun akatemian perustamisesta 1640. Turun akatemiassa toimi alusta lähtien oma kirjasto. Turun palosta säilyneet niteet Turun akatemian kirjaston kokoelmista siirtyivät Helsinkiin perustetun yliopiston kirjaston kokoelmiksi. Kirjakokoelmia oli toki ollut jo aiemminkin kouluissa ja luostareissa. Suomen kirjastojen historian alkuvaiheesta löytyy tietoa teoksesta Suomen kirjallisuus VII (Suomen kirjastohistoria, s. 147-) sekä Helsingin yliopiston kirjaston historiasta Bibliotheca academica : Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto / [Dorrit Gustafsson, Esko Häkli, Eija Vuori] ; [toimitus: Rainer Knapas]
[Helsinki] : Helsingin yliopiston kirjasto, 2001 .
Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa on vain Carla Leonin teos: Sewing machines ja siinä ei tosiankaan ole Kayser-ompelukonetta. Leena Willbergin kirjassa Ompelukone : ensimmäinen kodinkone,
(Tampereen kaupungin museolautakunnan julkaisuja, 1988) on luettelo Tampereen kaupungin museon - Pirkanmaan maakuntamuseon ompelukonekokolmasta ja siinä mainitaan useita Kayser-koneita:
- Gebrüder Kayser GmbH, Saksa, vaakasekt. sylinteris. 1900-l.a-
- Pfalzische Nähmaschinen und Fahrräderfabrik gebrüder Kayser, 1910-l.
- Pfalzische Nähmaschinen & Fahrräderfabrik Gebrüder Kayser, 1900-l ja neljä muuta
Olisikohan Tampereen kaupunginmuseolla lisätietoja?
Yliopistojen yhteistietokannasta löytyi teos: Head, Carol:Old sewing machines, 1984....
Jouluksi kotiin -nimisiä lauluja on useita, mutta Tuomas Piirosen joululauluhakemiston perusteella
tässä voisi olla kysymyksessä R. Grainerin säveltämä laulu, joka alkaa: Kodin juhlaan suureen. Suomenkielisiä sanoja ei löydy mistään nuotista tai kirjasta, mutta laulun ovat levyttäneet ainakin Pasi Kaunisto, Sari Haapamäki ja Irmeli Mäkelä.
Frank-monihaun kautta voit hakea nimekehaulla "jouluksi kotiin", ks. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ja lähimmän kirjastosi kautta voit saada äänitteen lainaksi, tosin nyt joulunaikaan jouluaiheiset äänitteet ovat suurelta osin lainassa. Joensuun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kasetti: Tonttujen joulukiireet, johon sisältyy R. Grainerin kappale Pasi Kauniston esittämänä.
Siirtolapuutarhaliikkeen syntysijoilla Saksassa alkoivat jotkut puutarhoista nimittää itseään siirtoloiksi (Kolonie), koska tarkoitus oli, että asukkaat omaksuvat kokonaan uudet elämäntavat ja lähtevät ikään kuin siirtolaisiksi pois epäterveellisestä kaupungista.
Siirtolapuutarha-sanan rinnalla Suomessa on puhuttu ryhmäpuutarhoista. Porvooseen vuonna 1915 perustettua Suomen ensimmäistä siirtolapuutarhaa nimitettiin nimenomaan ryhmäpuutarhaksi. Vähitellen ruotsin koloniträdgård-sanan mallin mukainen siirtolapuutarha-nimitys kuitenkin vakiintui kielenkäyttöön, vaikka Helmi Krohn alan kotimaisen perusteoksen, Ossian Lundénin vuonna 1918 julkaistun kirjan Koloniträdgårdar suomensikin vielä nimellä Ryhmäpuutarhoja. Tampereella sitä vastoin...
Varsinaista suomenkielistä sivistyssanakirjaa ei valitettavasti netistä löytynyt. Vierasperäisten sanojen merkityksiä voi selvitellä myös eri alojen sanastojen avulla. Tällaisten jäljille pääset esim. Linkkikirjaston (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) sanakirjat-haulla. Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista (http://www.makupalat.fi/) löytyy sanakirjoja ja sanastoja ; valitse ensin tieteet, sitten kielitieteet ja sanakirjat.
Kyseessä on Darlene Zschechin laulu, joka on suomennettu nimellä "Laulakaa Herralle" (suom. Jedutun). Laulu alkaa sanoin "Mun Jeesus, Herrani, ei ole vertaistasi" ja se sisältyy nuottikokoelmaan "Jakamattoman sydämen ylistyslauluja" (Päivä , 2004).
Saat koko laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://koti.mbnet.fi/sgkuoro/laulakaa_herralle/shout.html
