Hei
Helmet-kirjastoissa esineisiin ei voi tehdä varauksia, lainaaminen onnistuu silti. Jos kyseessä oleva esine näkyy hakutoiminnolla, että se olisi kirjastossa hyllyssä, sen voi lainata.
Esineet palautetaan aina samaan kirjastoon, josta ne on lainattu, henkilökunnalle.
Nuori vanki -runon kirjoittaja on André Chénier. Suomeksi sen on tulkinnut Kaarlo Sarkia. Käännös löytyy Sarkian Runot-kokoelman osastosta Suomennoksia.
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesäännön 2. osassa (1941) todetaan kenttähautauksista seuraavaa:
”Ellei kaatuneita voida evakuoida kotiseudulle, haudataan heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai vartavasten vihittyyn sotilashautausmaahan. - - Ruumiinsiunauksen suorittaa siihen kulloinkin määrätty ja, mikäli mahdollista, vainajan oman joukko-osaston pastori.”
Vainajat siis pyrittiin siunaamaan kenttähautauksen yhteydessä. Siunaus tehtiin siltä varalta, että vainajia ei pystyttäisi myöhemmin siirtämään kotipaikkakunnilleen, eli kenttähautojen ajateltiin säilyvän vainajien pysyvinä hautapaikkoina. Sotien aikana kenttähautoihin haudattuja ei tosiaan läheskään aina pystytty...
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Linnunpelättimiä on käytetty niin kauan kuin on viljelty ja haluttu suojata viljelyksiä linnuilta. Monet verkkosivut kertovat saman historiikin. Linnunpelättejä on käytetty jo Egyptissä sekä Kreikassa. Löysin egyptiläisten variksenpeläteistä tutkimuksen Research Gatesta. Kreikkalaisten puutarhoista saattoi löytyä Priapos-patsas, joka toi hedelmällisyyttä ja pelotti lintuja, Priapus Encylopedia Mythica.
Suomen kielellä pelättihistoriaa on koonnut Tunturisusi-sivusto.
Linnunpelättimen rakennusohje Martoilla
Eri maiden onnellisuutta mittaavan The World Happiness Reportin on laatinut Sustainable Development Solutions Network. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta perustettu voittoa tavoittelematon järjestö.
Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20022690
https://worldhappiness.report/about/
https://www.un.org/en/academic-impact/page/sdsn
https://www.unsdsn.org/
The crawl -nimisestä tanssista löytyy mainintoja 60-luvun lyhytaikaisiksi jääneitä tanssivillityksiä käsittelevistä lähteistä, mutta valitettavasti yhdestäkään vastaani tulleesta en löytänyt siitä askelkuvioita tai sanallista selostusta.
Sixties City - Sixties Dance Crazes
Kyseessä voisi olla Otavan vuosina 1963-1965 julkaisema kahdeksanosainen Satumaailma-antologia. Sarjan viimeisessä osassa "Sateenkaaren portti" on Odd Brochmannin kertomus, jossa tyttö joutuu leikkaukseen. Satu on nimeltään "Marianne käy sairaalassa". Kirjasarjaa on Helmet-kirjavarastossa ja se on varattavissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssatumaailma%20otava%20palm…
Laskelmasi ja esimerkkisi priiman ja rouheen sekoitussuhteesta ovat aivan oikein, eli rouhetta käytetään 75 % priiman määrästä. Tämän voi helposti varmistaa vaikkapa laskemalla kuinka monta valmista erää raaka-aineista valmistuisi, jos yhteen erään kuluisi 1 kg priimaa ja 0,75 kg rouhetta:
38 kg priimaa / 1 kg priimaa/erä = 38 erää
28,5 kg rouhetta / 0,75 kg rouhetta/erä = 38 erää
Kyseessä on varmaankin WSOY:n siniselkäisessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1959 julkaistu Osmo Ilmarin Planeetta Logos. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7c7264b9-39c2-4284-a8ce-3….
Jos kirja ei kuulu kirjastosi valikoimaan, sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Toki kirjaa voi kysellä myös antikvariaateista.
Pasilan kirjastossa on luettavana Tekniikan maailman -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja niistä voi kopioita. Kun menet kirjastoon, kysy lehdistä henkilökunnalta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735?lang=fin
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936). Teos löytyy myös Rutakko-kirjastojen kokoelmasta.
Kyllä kyseisiä kausikortteja on lainattavissa. Ikävä kyllä Jyväskylän Oopperan näytöksiin ne eivät käy.
Sinfonian paikkalipulla pääsee Jyväskylä Sinfonian konsertteihin 18.1., 25.1., 22.2., 7.3., 27.3. (Taulumäen kirkko), 5.4., 18.4., 25.4., 15.5.
Kaupunginteatterin paikkalipulla pääsee katsomaan näitä esityksiä kevätkaudella 2024: Evita-musikaali, Älä pukeudu päivälliselle, Keuhkot, Eerika Rantasen tähänastinen elämä sekä Hiljaista iloa.
Kaupunginteatterin kortti vaihdetaan näytöskohtaiseen lippuun Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälässä. Kausikortin voi vaihtaa lippuun vain saman viikon aikana esitettävään näytökseen, mikäli siinä on tilaa.
Molempien korttien laina-aika on 1 viikko.
Ohjeet vaalitulosten löytämiseen on koottu vaalit.fi-sivulle. Tilastokeskuksen osalta sivun linkki vie vanhoille sivuille. Tästä pääset suoraan uusien sivujen eduskuntavaaleja koskeviin tilastoihin: Eduskuntavaalit - Tilastokeskus (stat.fi)
Tätä teosta ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joten sitä ei ole suomennettu. Tanskaksi se löytyy Åbo Akademin kirjastosta ja Tampereen yliopiston kirjastosta.
https://finna.fi/Record/abo.999012813405972?sid=4161444939
The Big Harmonica Songbook on lainattavissa vain Helsingistä Töölön kirjastosta 1), mutta sen lainaaminen onnistuu kaukolainana 2). Alueesi Fredrika-kirjastoista löytyy vajaa parikymmentä huuliharppujen nuottikirjaa 3).
Teos nimeltä Huuliharppukirja ei ole nuottikirja, mutta se kertoo kiinnostavaa asiaa ko. soittimesta 4).
1) https://finna.fi/Record/helmet.2492800?sid=4452227562
2) https://fredrika.finna.fi/Feedback/Form/InterlibraryRequest
3) https://tinyurl.com/Huuliharppujen-nuotit
4) https://fredrika.finna.fi/Record/jakobstad.70219?sid=4452403296
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
Suomen sisällissodasta on julkaistu runsaasti kaikenlaista kirjallisuutta. Hyvänä lähtökohtana tutkimukselle toimivat kattavat kokonaiskuvaukset, kuten esimerkiksi Haapalan toimittama "Sisällissodan pikkujättiläinen". Tämän lisäksi tutkisin asiaa kahdenlaisten kohdennetumpien kirjojen kautta. Ensinnäkin tutkisin kenttäoikeutta ja terroria koskevia teoksia, jotka voivat pitää sisällään tietoa siitä, miten rajanylittäjiä on kohdeltu, ja millaisin perustein rajanylittämistä on mahdollisesti pidetty hyväksyttävänä. Yksi tällainen teos voisi olla esimerkiksi Marko Tikan "Kenttäoikeudet : välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918". Toiseksi tutkisin sisällissodan rintamalinjoihin ja rajakyliin keskittyviä teoksia, jotka voivat pitää...
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
Löysin sivustolta Solunet.fi hyvän kuvan kynnen rakenteesta. Sen mukaan kynsinauhan alla ei ole ihoa, vaan se on kynnen päällä. "Kynsipeti koostuu epiteelisoluista, mutta siinä on ainoastaan tyvikerros ja okasolukerros. Kynnen juurta peittävän ihopoimun reuna, kynsinauha, on myös kovaa keratiinia." Linkki sivulle.
