Jatkosodan aikaisia paikannimiä voi hakea esimerkiksi seuraavista teoksista ja verkkosivulta:
Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus, hallinto ja sotatalous, huolto ja aselajit, kotijoukot. Porvoo, Werner Söderström 1994.
Karjalan kartat -palvelu
Kielletyt kartat: Karjala 1928-1944. Helsinki, AtlasArt 2006.
Kielletyt kartat: 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. Helsinki, AtlasArt 2007.
Kielletyt kartat: 3, Itä-Karjala 1941-1944. Helsinki, AtlasArt 2009.
Näistä ja eksoottisemmista paikannimihakemistoista ei Sitsaari-nimistä paikkaa valitettavasti löytynyt. Muutamia Sittasaari -paikannimiä löytyy, mutta näillä ei ollut taistelutoimintaa 1942.
HarperCollins Nordic -niminen Ruotsissa toimiva kustantamo on tosiaan julkaissut vasta neljä osaa kaikkiaan viisiosaisesta sarjasta. Tunnetaan tapauksia, että tällaiset sarjat on jätetty kesken kaupallisista syistä eli liian vähäisen myynnin takia. Mutta asia kannattaa varmistaa suoraan kustantajalta (asiakaspalvelu@eharlequin.fi).
Heikki Poroila
Hei!
Helmet-kirjastojen ja Keski-kirjastojen varatuimpien ja lainatuimpien kirjojen tilastoja yhdistelemällä näyttäisi, että seuraavia ranskalaiskirjailijoiden kirjoja luetaan Suomessa tällä hetkellä eniten:
Katherine Pancoll ja
Pierre Lemaitre
ovat selvästi suosituimpia ja he ovat julkaisseet useita kirjoja
Agnés Martin-Lugard ja
Claudie Gallay
ovat nousussa
Andrei Makine ja Anna Gavalda ovat vähän vanhempia kestosuosikkeja. Muriel Barberya ei myöskään sovi unohtaa.
Suomesta siirrettiin Ruotsiin noin sata juutalaislasta vuonna 1944. Toiminnasta vastasivat Helsingin ja Tukholman juutalaiset seurakunnat.
Siirrosta ei siis vastannut sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea.
Kannattaa kysyä asiasta Helsingin juutalaisesta seurakunnasta sekä Kansallisarkistosta, jossa säilytetään Helsingin juutalaisen seurakunnan arkistoa.
Arkistotietoja on myös Ruotsin arkistoissa.
Judiska krigsbarn från Finland – Sotalapset
http://www.sotalapset.fi/assets/mn_1-2014.pdf
Helsingin juutalainen seurakunta
https://www.jchelsinki.fi/fi/ota_yhteytta
Kansallisarkisto
https://www.arkisto.fi/fi/info?page=fi/info
Kansallisarkisto: Suomen juutalaisten arkisto
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=...
Hei!
Se maksaa 25 €, voitte myös tuoda saman kirjan tilalle, jos löydätte halvemmalla. Tällaiset käytännön kirjastoasiat kannattaa hoitaa puhelimitse tai käymällä lähikirjastossa.
Kaupalliset äänikirjakustantajat miettivät, mille äänikirjalle on kysyntää. Cd-äänikirjamarkkinat ovat kuitenkin pienet verrattuna kirjoihin. Varmasti uutuuskirjat ovat kysytympiä äänikirjoina kuin vanhemmat julkaisut. En löytänyt tarkempaa tietoa äänikirjojen tuottamisen hinnasta verrattuna tavallisiin kirjoihin, mutta sekin voi vaikuttaa äänikirjojen tuottamiseen. Toki vanhempiakin kirjoja löytyy cd-muodossa.
Tässä muutama tutkimus aiheesta. Näyttää siltä, että hydroviljeltyjen ja mullassa kasvatettujen kasvisten ravintoarvot ovat varsin samanlaisia.
https://www.scirp.org/html/8-2701607_57359.htm
http://www.agriculturejournal.org/volume7number2/effects-of-soil-and-soil-less-culture-on-morphology-physiology-and-biochemical-studies-of-vegetable-plants/
https://www.researchgate.net/publication/272786163_Influence_of_Soilless_Culture_Substrate_on_Improvement_of_Yield_and_Produce_Quality_of_Horticultural_Crops
https://well.blogs.nytimes.com/2016/12/23/are-hydroponic-vegetables-as-nutritious-as-those-grown-in-soil/#:~:text=Traditionally%2C%20plants%20obtain%20nutrients%20from,is%20misted%20onto%20the%20roots.)
Ilmatieteen laitokselta löytyy palvelu, josta voi ladata vanhoja säätietoja. Valitettavasti kyseiseltä päivältä ei kuitenkaan löytynyt mitään tietoja edes lähialueilta.
Joissakin vanhoissa paikallisissa sanomalehdissä on mahdollisesti ollut tietoja myös alueen säästä. Kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta, josko heillä olisi saatavilla esimerkiksi mikrofilmeinä joitakin, joista voisi jatkaa etsintää.
Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen lataus:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Kansallisdiskografia Violasta tai Yleisradion äänitetietokanta Fonosta ei löydy suomenkielistä versiota Eric Martinin ja David Grahamen säveltämästä ja sanoittamasta ja Mr. Bigin esittämästä kappaleesta "To Be with You".
To be with you -niminen kappale käännöksenä Sun kanssas vain löytyy kyllä, mutta säveltäjä on Kim Brown (Renegades)
Hakutulos nimekkeelle "To be with you" Kansallisdiskografia Viola: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29%22&lookfor=%22to+be+with+you%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Yleisradion äänitetietokanta Fono:...
Voimassaolevan Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintasäännön mukaan toimialajohtaja päättää useampaa kuin yhtä palvelukokonaisuutta koskevien toimintayksiköiden yhteisistä aukioloajoista. Kunkin palvelun toimintayksiköiden auki-oloajoista päättää palvelun päällikkö.
Kulttuurin- ja vapaa-ajan kirjastopalvelukokonaisuutta (kaupunginkirjastoa) johtaa kirjastopalvelujen johtaja. Joulupyhinä muutamat kirjastot ovat usean vuoden ajan päivystäneet jouluaattona. Tänä vuonna kirjastopalveluita ja joulun aukioloaikoja on koronapandemian takia rajoitettu.
Tällä sivulla voit esittää kysymyksiä kirjallisuudesta ja muistakin sinua askarruttavista aiheista. Kirjastoammattilaiset vastaavat kysymyksiin ja/tai ohjaavat sinut aiheen mukaiselle asiantuntijalle.
Walter Scottin kirjassa Waverley päähenkilö rakastuu kahteen naiseen, Roseen ja Floraan.
"Kirjailija Walter Scottin esikoiseos kertoo kunniallisesta englantilaisesta herrasmiehestä Edward Waverleystä. Tarina keskittyy aikaan juuri ennen jakobiittikapinoita, jolloin Waverley valitsee urakseen armeijan.
Upseerikoulutuksensa aikana Waverley käy kylässä ystäviensä luona Skotlannissa. Skotlannissa häntä kohdellaan hyvin, mutta hän joutuu punnitsemaan uudelleen aikaisempia käsityksiä kotimaastaan. Waverleyä liehitellään molemmille puolille kapinoita, ja hän vielä rakastuu kahteen naiseen samaan aikaan. Hänen on valittava naisensa - ja puolensa." kirja.elisa.fi
Koronatilanteen vuoksi Rauman pääkirjaston lehtilukusali on toistaiseksi suljettu. Lehtiä voi lainata, mutta asiakkaat eivät pääse niitä selaamaan. Laina-aika on 14 vuorokautta. Aikakauslehtien uusinta numeroa ei lainata.
Satakirjastojen verkkokirjastosta voi varata myös aikakauslehtiä, kunhan kirjautuu kirjastokortilla ja pin-koodilla. Kaikkien Satakunnan alueiden aikakauslehtiä voi varata ja pyytää ne lähetettäväksi omaan lähikirjastoon. Kannattaa kirjoittaa hakuruutuun käsityölehdet ja rajata hakutulosta aineistotyypin mukaan = lehti/artikkeli.
Rauman kirjastojen sanoma-ja aikakauslehtiluettelosta voi myös katsoa mitä lehtiä meille on tilattu tänä vuonna, mutta vanhempia lehtiä löytyy myös paljon listan...
Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajien 30-vuotisjuhlakirjaa Luovuuden lähteiltä (2020) ei olla hankittu Outi-kirjastojen kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi hankintaehdotuksen tällä lomakkeella.
Teoksessa Kuka kukin on (1954) mainitaan turkulainen taloustieteen professori Topi Kallio (s. 1884), joka vaikutti myös Porthan-Seurassa, mutta aivan täyttä vahvistusta sille, että kyseessä olisi juuri Wecksellin runon suomentaja, en valitettavasti löytänyt.
Hei
Ellibsillä on "Pyydä uusi salasana"-toiminto, jonka kautta voit saada uuden salasanan sähköpostiisi. Jos tämä ei jostain syystä onnistu, kehotan ottamaan yhteyttä Ellibsiin.
Saara Kesävuoren dekkarissa Keskeneräinen kuolema (2016) ajetaan ainakin kuntopyörällä: aivokasvaimesta kärsivä potilas polkee kuntopyörää tunnin joka päivä.
Hei,
yhteisomistuksesta toki on puhuttu paljon jo antiikin aikana. Moderni käsitys sosialismista syntyi kuitenkin alunperin Ranskan vallankumouksen aikana ja sen seurauksena. Erityisen merkittävä oli kreivi Henri de Saint - Simon, filosofi ja taloustieteilijä, joka seuraajiensa kanssa alkoi 1820-luvulla puhua ranskankielellä sosialismista, socialisme.
Suomen kieleen sana sosialismi tuli myös Ranskasta, mutta ruotsinkielen kautta. 1800 - luvun alussa ei edes ollut täsmällistä suomenkielistä poliittista käsitteistöä vaan se syntyi vasta 1860 -luvulta lähtien. Ensimmäisen kerran suomalaisessa lehdistössä mainittiin sosialismi Peter Widerholmin kirjoittamassa artikkelissa, joka julkaistiin Borgå Tidning: ssa 1.1. 1840....
