Valitettavasti emme onnistuneet löytämään asiasta mitään tietoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen elokuvan tai tv-sarjan? Tietoja ja muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti en löytänyt varmaa vastausta kysymykseen. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisia teoksia. Kotimaisia kauhukertomuskokoelmia:Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja (WSOY, 1996)Toivola, Ritva: Panssarimyyrä (Tammi, 1991); Vampyyrimuoti (Tammi, 1996); Kummitusjuna (Tammi, 2004)Yövuoro ja toisia kertomuksia (Laatusana, 1994) Kokoelmia, joissa käännöskauhunovelleja eri tekijöiltä:Cantervillen kummitus : maailman parhaita tarinoita (WSOY, 1991)Haudantakaisia (Jalava, 1994)Majatalo ja muita kauhutarinoita (WSOY, 2000)
Nykyään hyväksytyn ylioppilaskokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Mahdollisuus uusia hyväksyttyjä kokeita rajattomasti koskee kaikkia kokelaita riippumatta hyväksytyn kokeen suorittamisajankohdasta tai aiemmista uusimiskerroista. Tämän mahdollisti 1.8.2019 voimaan tullut Laki ylioppilastutkinnosta (502/2019).Laki ylioppilastutkinnosta | 502/2019 | Suomen säädöskokoelma | Finlex Tietoa kokelaalle | Ylioppilastutkintolautakunta
Kaikki alkoholijuomat jäätyvät, kun pakkasta on tarpeeksi. Alkon mukaan esimerkiksi 45% alkoholijuoma jäätyy kun pakkasasteita on 27. Lisätietoa löydät Alkon sivuilta: Alkoholijuomien jäätymispisteet | Alko
Varsinaiseen vihkimisen kaavaan tuo suutelokehoitus ei taida kuulua, mutta perinteisesti pappi tai vihkijä voi antaa parille luvan suudella sen jälkeen, kun heidät on julistettu aviopuolisoiksi. Sanamuoto vaihtelee.Tiukasti ajatellen kyseessä on jo tuossa vaiheessa vaimo, mutta juhla on kuitenkin morsiamen ja sulhasen juhla, joten ehkä sen vuoksi vielä puhutaan morsiamesta.Evankelis luterilaisen kirkollisen vihkimisen kaava löytyy kirkkokäsikirjasta.Siviilivihkimisen kaavan voi tarkistaa Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Laina tulee eräpäivänä palauttaa kirjaston aukioloaikana kirjaston sisällä olevaan palautusautomaattiin tai palvelutiskille, jotta siitä ei tule myöhästymismaksua. Vaski-kirjastojen käyttösäännöissä lukee: "Jos aineisto on palautettu palautusluukkuun, henkilökunta kirjaa sen palautuneeksi vasta seuraavana aukiolopäivänä. Palautusluukuun jätetystä aineistosta voi siten kertyä myöhästymismaksuja, kunnes palautus on kirjattu. Aineiston palauttaminen palautusluukun kautta on omalla vastuullasi."
En valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi kirjastosta löytyvistä suomen kielen etymologisista sanakirjoista.Kannattaa olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvontaan. Yhteydessä voi olla puhelimitse (maksullinen) tai kysymyslomakkeella (ilmainen).Tässä Kotuksen kielineuvonnan yhteystiedot: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Ylen verkkouutisoinnin mukaan aiheeseen perehtynyt tutkija Ilona Kuusi arvioi, että Suomi on tukenut Afganistania 21 vuodessa karkeasti noin 850 miljoonalla eurolla. Tähän on laskettu kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset kansainvälisesti vertailukelpoisella, OECD-järjestön käyttämällä tavalla. Pari vuotta sitten MOT-ohjelmassa puhuttiin jopa miljardin euron kokonaismenoista.https://yle.fi/uutiset/3-11965705Afganistanissa menehtyi kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarjettomia-rahasummia-suomi-kaytta…
Kyseessä voisi olla Terrence Malickin ohjaus Julma maa (alk. Badlands). Se on vuodelta 1973, mutta esitetty televisiossa useampaankin otteeseen 90-luvulla.
Lisätietoa elokuvasta esim. IMDB:ssa: https://www.imdb.com/title/tt0069762/.
Tällaisessa yksittäisessä, tiettyä työtä koskevassa vahingonkorvauskysymyksessä sinun tulee selvittää suoraan seurakunnalta, jolle teet vapaaehtoistyötä, onko sinut vakuutettu vapaaehtoistyöntekijänä tapaturmien varalta.
Työnantajan ja vapaaehtoistyöntekijän velvollisuuksista on säädetty työturvallisuuslain 55 §:ssä. Sen mukaan työnantaja on vastuussa vapaaehtoistyön työturvallisuudesta. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että vapaaehtoistyötä tekevän henkilön turvallisuudelle tai terveydelle ei aiheudu haittaa tai vaaraa hänen työpaikalla ollessaan. Vastaavasti vapaaehtoistyöntekijän on noudatettava työtä ja työpaikkaa koskevia turvallisuusohjeita sekä käytettävä hänen käyttöönsä annettuja...
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on seuraava vaiva:
81. Lantion ja alaraajan viat, joista on seurauksena toiminnanhäiriö.
81a. Huomattava epämuotoisuus ja viat.
81a 1. Syntymäviat (Vitia congenita), kuten raajan tai sen osan puuttuminen, surkastuminen, lyhentyminen, epämuotoisuus, varpaiden yhteenkasvettuminen ja monivarpaisuus (Defectus, deformitas congenita, syndactylia, polydactylia).
81a 2. Alaraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuodotoisuus (Deformitas, atrophia acquisita, traumatica, fractura).
81a 3. Valenivel (Pseudarthosis).
Sotapalvelukelpoisuusluokka E viittaa leikkauksella tai ortopedisella hoidolla korjattavissa olevaan vikaan.
Country-vihjeen perusteella ehdotan, että jäljitetty kappale on John Denverin Take me home, country roads: " -- hän ei osaisi kuvitella Morania huristamassa pyörällä autiota beijingiläistä katua ilman käsiä tai polkemassa Boyangin rinnalla ja viheltämässä duettona John Denverin kappaletta: Country roads, take me home, to the place I belong – " (s. 300-301, suomentanut Helene Bützow)
Kuntalaisaloite tehdään Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa mukana oleville kunnille. Aloitteet koskevat siis kunnan toimintaa.
Voit lukea lisää kuntalaisaloitteista ja selata kuntalaisaloitteita täältä:
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi
Löydät sivustolta myös aloitteen kadunnimen muutoksesta. Voit myös allekirjoittaa tätä kauttaa aloitteen, mikäli sitä ei ole vielä lähetetty kuntaan.
Kansalaisaloite tehdään eduskunnalle. Kansalaisaloitteella voi ehdottaa uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin tai olemassaolevan lain kumoamista. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
Voit lukea lisää kansalaialoitteesta ja selata kansalaisaloitteita...
Onko kyseessä Historiallinen arkisto -sarjan ensimmäinen ja toinen osa? Kahden puolen Pohjanlahtea I. Ihmisiä, yhteisöjä ja aatteita Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta 1900-luvulle ja Kahden puolen Pohjanlahtea II. Enemmistöjen ja vähemmistöjen kesken.
Kirjat ovat ilmestyneet vuosina 2006 ja 2007. Ensimmäisessä osassa tutkitaan Pohjanlahden molemmin puolin sijaitsevien kaupunkien poliittista kulttuuria vapaudenaikana. Toisessa osassa pohditaan suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden suhdetta kummassakin maassa erityisesti kielen, kieliryhmien ja vallan näkökulmista. Alla linkit kirjojen tietoihin.
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-i
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-ii
Om det är frågan om namnet Carjalain så tycks det vara en version av namnet Karjalainen https://www.myheritage.fi/names/niilonpoika_carjalain.
Till exempel i boken "Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet" kan man hitta mera information om namnet Karjalainen.
Om det är frågan om varifrån släkten har kommit till Vörå så på nätet hittar man människor som hette Carjalain och bodde i Vörå Miemoisby https://www.enges.org/gene/bok.php?fil=cb_1750-56#id1181
Man kunde försöka få mera information från Vörå släkt- och hembygdsforskare http://www.voraslaktforskare.fi/.
Hyvä sote-uudistukseen ja hyvinvointialueisiin liittyvä tiedonlähde on Valtioneuvoston Soteuudistus-verkkosivusto. Hyvinvointialueet-osion interaktiivisen kartan kautta pääsee tarkastelemaan kunkin alueen omia verkkosivuja. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen Päätöksenteko-osiosta löytyvät kaikki aluevaltuuston ja aluehallituksen jäsenet yhteystietoineen. Aluevaltuutettujen yhteystietoja voi myös tiedustella suoraan hyvinvointialueilta.
Digi- ja väestövirasto päivittää nimitilastoa kaksi kertaa vuodessa.
Uusimmassa tilastossa Juhani on toisena nimenä 273 781 suomalaisella miehellä.
Miehiä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 2 744 158
Noin 10 % suomalaisista miehistä on toisena nimenä Juhani.
Lähteet:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ (Avaa sivun alareunasta avoin data -tiedosto)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Droonien lennättämistä koskevat samat ilmailualan säännökset kuin miehitettyjäkin lentoja. Teiden ja rautateiden yllä lentämistä mainitussa korkeudessa ei ole erikseen kielletty. Mahdollisen vaaran aiheuttaminen onkin sitten eri asia
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140930
NATO:n peruskirjan viides artikla velvoittaa jäsenmaata osallistumaan NATO:n yhteiseen puolustukseen, jos joku NATO-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. NATO-maat ovat siis sitoutuneet auttamaan toisiaan mahdollisessa hyökkäystilanteessa maakohtaisesti tarpeelliseksi katsomillaan keinoilla. Eli tällöin kunkin jäsenmaan itsenäisessä päätösvallassa on antamansa avun luonne ja laajuus, joka voi olla sotilaallisen avun lisäksi myös poliittisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan hyökkäävään osapuoleen.
Lähde: Karvinen, Jyrki - Puistola, Juha-Antero 2015: Nato ja Suomi
