Linnunpelättimiä on käytetty niin kauan kuin on viljelty ja haluttu suojata viljelyksiä linnuilta. Monet verkkosivut kertovat saman historiikin. Linnunpelättejä on käytetty jo Egyptissä sekä Kreikassa. Löysin egyptiläisten variksenpeläteistä tutkimuksen Research Gatesta. Kreikkalaisten puutarhoista saattoi löytyä Priapos-patsas, joka toi hedelmällisyyttä ja pelotti lintuja, Priapus Encylopedia Mythica.
Suomen kielellä pelättihistoriaa on koonnut Tunturisusi-sivusto.
Linnunpelättimen rakennusohje Martoilla
Internet Movie Databasen listauksen mukaan "Delicate" kuullaan ilmeisesti venäläisessä lyhytelokuvassa Adventure from Buzuluk to Abdoulino (2006), nimellä "Delicated". Muualla kappaletta ei ole käytetty. Lista ei välttämättä kata kappaleen jokaista esiintymistä erilaisissa tuotannoissa, mutta en löytänyt muualtakaan tietoa, että sitä olisi käytetty missään televisiosarjassa tunnusmusiikkina.
Eri maiden onnellisuutta mittaavan The World Happiness Reportin on laatinut Sustainable Development Solutions Network. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta perustettu voittoa tavoittelematon järjestö.
Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20022690
https://worldhappiness.report/about/
https://www.un.org/en/academic-impact/page/sdsn
https://www.unsdsn.org/
The crawl -nimisestä tanssista löytyy mainintoja 60-luvun lyhytaikaisiksi jääneitä tanssivillityksiä käsittelevistä lähteistä, mutta valitettavasti yhdestäkään vastaani tulleesta en löytänyt siitä askelkuvioita tai sanallista selostusta.
Sixties City - Sixties Dance Crazes
Laskelmasi ja esimerkkisi priiman ja rouheen sekoitussuhteesta ovat aivan oikein, eli rouhetta käytetään 75 % priiman määrästä. Tämän voi helposti varmistaa vaikkapa laskemalla kuinka monta valmista erää raaka-aineista valmistuisi, jos yhteen erään kuluisi 1 kg priimaa ja 0,75 kg rouhetta:
38 kg priimaa / 1 kg priimaa/erä = 38 erää
28,5 kg rouhetta / 0,75 kg rouhetta/erä = 38 erää
Kyseessä on varmaankin WSOY:n siniselkäisessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1959 julkaistu Osmo Ilmarin Planeetta Logos. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7c7264b9-39c2-4284-a8ce-3….
Jos kirja ei kuulu kirjastosi valikoimaan, sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Toki kirjaa voi kysellä myös antikvariaateista.
Pasilan kirjastossa on luettavana Tekniikan maailman -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja niistä voi kopioita. Kun menet kirjastoon, kysy lehdistä henkilökunnalta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735?lang=fin
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936). Teos löytyy myös Rutakko-kirjastojen kokoelmasta.
Kyllä kyseisiä kausikortteja on lainattavissa. Ikävä kyllä Jyväskylän Oopperan näytöksiin ne eivät käy.
Sinfonian paikkalipulla pääsee Jyväskylä Sinfonian konsertteihin 18.1., 25.1., 22.2., 7.3., 27.3. (Taulumäen kirkko), 5.4., 18.4., 25.4., 15.5.
Kaupunginteatterin paikkalipulla pääsee katsomaan näitä esityksiä kevätkaudella 2024: Evita-musikaali, Älä pukeudu päivälliselle, Keuhkot, Eerika Rantasen tähänastinen elämä sekä Hiljaista iloa.
Kaupunginteatterin kortti vaihdetaan näytöskohtaiseen lippuun Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälässä. Kausikortin voi vaihtaa lippuun vain saman viikon aikana esitettävään näytökseen, mikäli siinä on tilaa.
Molempien korttien laina-aika on 1 viikko.
Ohjeet vaalitulosten löytämiseen on koottu vaalit.fi-sivulle. Tilastokeskuksen osalta sivun linkki vie vanhoille sivuille. Tästä pääset suoraan uusien sivujen eduskuntavaaleja koskeviin tilastoihin: Eduskuntavaalit - Tilastokeskus (stat.fi)
Tätä teosta ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joten sitä ei ole suomennettu. Tanskaksi se löytyy Åbo Akademin kirjastosta ja Tampereen yliopiston kirjastosta.
https://finna.fi/Record/abo.999012813405972?sid=4161444939
The Big Harmonica Songbook on lainattavissa vain Helsingistä Töölön kirjastosta 1), mutta sen lainaaminen onnistuu kaukolainana 2). Alueesi Fredrika-kirjastoista löytyy vajaa parikymmentä huuliharppujen nuottikirjaa 3).
Teos nimeltä Huuliharppukirja ei ole nuottikirja, mutta se kertoo kiinnostavaa asiaa ko. soittimesta 4).
1) https://finna.fi/Record/helmet.2492800?sid=4452227562
2) https://fredrika.finna.fi/Feedback/Form/InterlibraryRequest
3) https://tinyurl.com/Huuliharppujen-nuotit
4) https://fredrika.finna.fi/Record/jakobstad.70219?sid=4452403296
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
Suomen sisällissodasta on julkaistu runsaasti kaikenlaista kirjallisuutta. Hyvänä lähtökohtana tutkimukselle toimivat kattavat kokonaiskuvaukset, kuten esimerkiksi Haapalan toimittama "Sisällissodan pikkujättiläinen". Tämän lisäksi tutkisin asiaa kahdenlaisten kohdennetumpien kirjojen kautta. Ensinnäkin tutkisin kenttäoikeutta ja terroria koskevia teoksia, jotka voivat pitää sisällään tietoa siitä, miten rajanylittäjiä on kohdeltu, ja millaisin perustein rajanylittämistä on mahdollisesti pidetty hyväksyttävänä. Yksi tällainen teos voisi olla esimerkiksi Marko Tikan "Kenttäoikeudet : välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918". Toiseksi tutkisin sisällissodan rintamalinjoihin ja rajakyliin keskittyviä teoksia, jotka voivat pitää...
Löysin sivustolta Solunet.fi hyvän kuvan kynnen rakenteesta. Sen mukaan kynsinauhan alla ei ole ihoa, vaan se on kynnen päällä. "Kynsipeti koostuu epiteelisoluista, mutta siinä on ainoastaan tyvikerros ja okasolukerros. Kynnen juurta peittävän ihopoimun reuna, kynsinauha, on myös kovaa keratiinia." Linkki sivulle.
Finna.fi -haussa Laila Hietamiehen Sonja-sarjaa löytyy vielä kasettiversiona teokset Sonja (1994) sekä Viktoria (1998). Lukijana molemmissa on näyttelijä Lis Laviola (s. 1945). Muita Laviolan lukemia äänikirjoja voi hakea hänen nimellään samaisessa Finna.fi -haussa. Kyseistä aineistoa on saatavilla vain kasettitallenteina.
Yritin etsiä tietoa mm. Mauri Kunnaksen virallisilta sivuilta, mutta en löytänyt mainintaa koirien rodusta. Tiedustelin asiaa myös kustantajan kautta, mutta en valitettavasti vielä saanut vastausta.
Kyseessä on Roberts, Gregory Davidin teos Shantaram https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1500928ShantaramNuori australialaismies pakenee vankilasta Bombayhin 80-luvun alussa. Väärennetyssä passissa lukee nimi "Lindsay". Tuntemattomassa miljoonakaupungissa Lin palkkaa itselleen oppaan, joka tutustuttaa hänet perinteiseen intialaiseen kyläelämään ja opettaa marathin kielen. Uudelleen nimetty Shantaram - Jumalan rauhan mies - asettuu laitakaupungin slummeihin, joissa valkoista miestä pidetään aluksi kummajaisena. Hän voittaa ihmisten luottamuksen perustamalla ilmaisklinikan ja niittää pian mainetta parantajana.www.kirjasampo.fiNuori australialaismies pakenee vankilasta Bombayhin 80-luvun alussa....
Paperista Ylä-Karjala -lehteä ei Helmet-haun mukaan ole luettavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lehden voi kuitenkin lukea kirjastoissa paikan päällä ePress -palvelussa. ePress -palvelua ei voi siis käyttää etänä. Uudessa valtakunnallisessa E-kirjastossa Ylä-Karjala -lehteä ei ole myöskään luettavissa. Kysy lisää ePressin käytöstä omasta lähikirjastostasi!
