Kirja on mitä ilmeisemmin Markku Karpion Myrskyvaroitus. Kirja on ilmestynyt vuonna 2008 Otavan Pultti-sarjassa. Karpion aikaisempi kirja, johon viittaat on Puh pah pelistä pois (Otava, 2004), joka kertoo jalkapalloa harrastavasta Iidasta. Molempia kirjoja on saatavilla kirjastoista.
Tässä kustantajan kuvaus kirjasta Myrskyvaroitus:
"Poikamaisen veikeä nuortenromaani kuvaa elävästi oman paikan etsintää ennakkoluulojen keskellä. Yksitoistavuotias Emil on muuttanut äitinsä kanssa Espoosta ulkosaaristoon. Skatholmenissa luonnosta kiinnostunut Emil bongaa lintuja, kasvattaa tunkiomatoja ja tarkkailee lähimetsien ja rantojen luonnonilmiöitä. Kaikki olisi hyvin, jos ei pitäisi mennä kouluun. Uteliaiden luokkakavereiden...
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien...
Helsingin Sanomat uutisoi 161.1993 näin: "Piruetti historiaan "Karkki" Candeloro on tyttöjen mieleen". Uutinen löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000003205667.html
Kysyin asiasta Helsingin Yliopiston matemaattiselta laitokselta. Sieltä todettiin, että asia selviää helpoiten kirjoittamalla alan asiantuntijalle. Sopivan asiantuntijan löytämiseksi pitäisi tietää matematiikan osa-alue jolle asia kuuluu, eli onko kyse lukuteoriasta, geometriasta, algebrasta, topologiasta, analyysistä, jne.
Toinen vaihtoehto on katsoa kyseisen matematiikan osa-alueen oppikirjoja. Pääalueilla on myös käsikirjoja joissa on katsauksia siihen, mitä tiedetään ja mitä ei tiedetä.
Kirjasi eräpäivä on kuitenkin siirretty tammikuulle, koska asiakkaiden ei haluta tulevan kirjastoihin turhaan näin koronarajoitusten aikana. Voit tarkistaa eräpäivän Helmet.fi -osoitteessa "omissa tiedoissa"
International Sewing Machine Collectors' Society (ISMACS) -sivuston mukaan Singerin F-sarjan koneet, joiden sarjanumero on välillä 6646350-6746349 on valmistettu vuonna 1916.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
Itse pidän yllä edes jonkinlaista ruotsin taitoa lukemalla lasten ja nuortenkirjoja. Tässä muutama esimerkki:
Kristina Ohlsson: Glasbarnen
Eva Frantz: Hallonbacken
Maria Turtschaninoff: Maresi helppolukuisena versiona
Usein kieltenopiskelijat lainaavat juonivetoisia jännityskirjoja, koska niissä pysyy mukana, vaikka ei kaikkea ymmärtäisikään. Maria Langin perinteiset dekkarit saattaisivat olla sopivia.
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan luontoaiheisia videoita, joissa kertojana toimii Ilkka Koivisto, löytyy kirjastoista esimerkiksi
Rovaniemeltä
Harmaakarhu: Alaskan metsien jättiläinen
Jääkarhu: Jääkenttien valtias
ja Sonkajärveltä
Susi, Euroopan vihattu peto
Sekä muualtakin hakusanalla "Ilkka Koivisto" ja rajaamalla haun esimerkiksi vain videoihin.
Kaukolainapyyntöjä videoista voi esittää esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta.
Videokasetteja voi olla vaihtelevasti saatavilla myös erilaisilla myynti- ja huutokauppasivustoilla, kuten tässä 8. kesäkuuta ilmoitetussa Tori.fi-ilmoituksessa.
En löytänyt muuta jonkin verran nuotin vierestä -versiota kuin Kari Salmelaisen esityksen 1980-luvulta, voisiko olla kyse tästä, https://www.youtube.com/watch?v=cI8xz91sUYM?
Kirjastoväen keskustelulistalta sain vinkin tästä versiosta, muita ei muistettu.
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu Skotlannissa Clydebankissa vuonna 1920. Asia selviää tästä Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Kortin numeron muistaminen ei riitä. Lainatessa on mukana oltava fyysinen kirjastokortti tai kortin tietojen tulee löytyä puhelimen Taskukirjasto-sovelluksesta.
Tätä ei ole tehty kaikkien hedelmäyksilöiden kohdalla, sillä lisääntyminen tapahtuu siemenestä.
Oheinen Kuluttaja-lehden artikkeli osaa vieläpä kertoa, että "Jos siemeniä ei ole ollenkaan tai on hyvin vähän, hedelmä on jalostettu ja luultavasti myös sen maku ja aromit kärsineet."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kasvien_lis%C3%A4%C3%A4ntyminen
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/kuluttaja-yllattava-totuus-i… sitrushedelmista-siemenia-ei-todellakaan-kannata-valtella/5708868#gs.ep6a36
Tätä tietoa ei löytynyt julkisesti käytössä olevista lähteistä. Kuntaliiton väestön ikärakennetaulukossakin on niputettu yli 75-vuotiaat yhdeksi ryhmäksi, joten siitäkään ei ole apua, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Tilastokeskuksen Suomi lukuina -taulukotkaan eivät auta, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#. Yksityishenkilöiden tiedot ovat Digi- ja väestötietovirastossa, mutta niiden antamisessa sieltä on rajoitteita, https://dvv.fi/todistukset-ja-henkilotiedot-vaestotietojarjestelmassa. Lisätietoja voit kysyä virastosta, asiakapalvelu, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu
Pelien historiasta löytyy tietoa sekä netistä että kirjoista. Myös esim. Tieteen kuvalehti historia on käsitellyt aihetta.
Jalkapallosta löytyy tietoa vaikkapa infoa englannista sivustolta tai kirjoista Santeri Kärki:Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi : politiikkaa, globalisaatiota ja pelin murroksia historiasta nykypäivään tai Jari Ekberg:Kuin taivasta koskettaisi : jalkapallon MM-kisojen historia / Jari Ekberg Helmet hakutulos tai Finna hakutulos
Myös lajiliittojen sivustoja kannattaa tutkailla esim. katsaus Sählyn eli Salibandyn historia löytyy NSB:n sivuilta tai Finnan ja Helmetin tarkennetuilla hauilla (hakusanat urheilulajin nimi ja historia)
Suomeksikin tietoa on runsaasti tarjolla, mutta lisää...
Helmet-haussa voit kirjoittaa hakuun tuon "riennä riemuin eespäin vaan" ja saat listauksen nuottikokoelmista, joista kappale löytyy, ja tilata haluamasi Soukan kirjastoon. Tai Suuri Toivelaulukirja 5 käsikirjastokappaleen pitäisi olla Ison Omenan kirjastossa, jos et ennätä odottaa varauksen saapumista (Espoon sisällä yleensä noin 3 arkipäivää).
Hei!
Toki hankitaan! Jos haluat tarkentaa toivomusta tai tehdä hankintaehdotuksen tietyistä levyistä voit tehdä sen myös tällä lomakkeella: https://formbox.fi/e-form/fi/LPR/a90dd0372c
tai sähköpostiin niko.kolehmainen@lappeenranta.fi tai musiikki.kirjasto@lappeenranta.fi
Ystävällisin terveisin
Niko Kolehmainen / Lappeenrannan kaupunginkirjasto
Kokonaisia kirjoja La Scalasta on harvassa. WorldCat haku löysi kolme, mm. englanninkielisen Mario Pasin:La Scala Milan's opera house. WorldCat
Suomalainen Finna haku löysi saman teoksen. Sitä on saatavana Varastokirjastosta. Finna
Helmet haku löytää vielä teoksen Bagnoli, Giorgio: The La Scala encyclopedia of the opera. Helmet
Lyhyempiä artikkeleita La Scalasta löytyy eri teoksista. Esim. Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities / Edited by Anthony Gishford ; Introduced by Benjamin Britten. Helmet ja
Gishford, Anthony: Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities Finna
Hei,
Sinulla on tiedossa matka=s, aika=t, haet vastausta nopeutta=v minuuteissa. Kappaleen nopeus voidaan laskea, kun tiedetään sen kulkema matka ja tuohon matkaan käytetty aika. Tällöin peruskaava nopeudelle on seuraava: v=s/t. Tästä kaavasta voit myös johtaa kaavat sekä matkalle (s=v*t) ja ajalle (t=s/v). Jos tarvitset nopeuden esimerkiksi kilometreinä tunneissa, niin sinun pitää muuntaa tiedossasi olevat suureet oikeaan muotoon.
Tarkempaa tietoa saat joko peruskoulun tai lukion oppikirjoista.
Ainakin seuraavissa nettisivustoilla on asiasta tietoa:
Nopeuden, ajan ja matkan laskukaava muistikolmion avulla (blogi)
Youtube linkki
matematiikkalehtisolmu (ensimmäinen kappale)
