Kyseessä on todennäköisesti Pentti Haanpään novelli Lumirimppa. Se löytyy esimerkiksi teoksista Tuuli käy heidän ylitseen (1927), Kertomuksia ja tarinoita (1956), Juttuja (1985) ja Pentti Haanpään parhaat (2018).Kirjasampo: Tuuli käy heidän ylitseen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176050836976
Ritva Toropaisen väitöskirjassa Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005) kerrotaan Lassinkalliosta, että sen arvellaan saaneen nimensä siitä, että Lassi-niminen mies olisi tuolta paikalta hukuttautunut koskeen. Toisaalta rannalla kallion kohdalla oli 1800-luvulla myös Lassi-niminen torppa, joka saattaa olla nimen taustalla. Kirjassa on esitelty tarkemmin myös muita Lassinkallio ja Lassi-alkuisten nimien taustoja.LähdeRitva Toropainen: Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005), OUTI-verkkokirjasto: https://outi.finna.fi/Record/outi.714600?sid=5157217205
Suosittelisin ensimmäiseksi Mauri Kunnaksen kuvakirjaa Seitsemän koiraveljestä. Se on mainio mukaelma klassikosta. Tekstiä on riittävästi isommallekin lukijalle.Seitsemän veljestä karkumatkalla on romaanista irrotettu kolmas luku Hannu Lukkarisen kuvittamana. Se on suunnattu lapsilukijoille.Tietysti voi myös ajatella romaanin selkokielistä versiota. Sen on kirjoittanut Pertti Rajala, ja vaikka tarinaa on paljon lyhennetty, romaanin henki on pyritty säilyttämään.
Ainakin seuraavat uusimmat painokset ovat lyhentämättömiä ja sisältävät koko teoksen: Otava 2013 [Uusi painos], ISBN 9789511270911 sekä Kustannusosakeyhtiö Otava [2025], ISBN 9789511531937. Molemmat ovat Jalmari Finnen suomennoksesta otettuja uusintapainoksia, ja saatavilla Helmet-kirjastoista.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Tansseja kutsuttiin tiettävästi konkareiksi, koska ne oli tarkoitettu kokeneemmalle, varttuneemmalle tanssiväelle, vastakohtana nuorison tansseille. Sana konkari tulee alun perin sotilaskielestä ja tarkoitti veteraania, pitkän kokemuksen omaavaa sotilasta. Merkitys laajeni yleiskieleen tarkoittamaan ketä tahansa kokemusta ja ikää kartuttanutta henkilöä.Lähteet: Kielitoimiston sanakirja Suomen etymologinen sanakirja(viitattu 17.12.2025)
Oikeusvaltiossa vakavistakin rikoksista syytetyllä on oikeus puolustukseen. On hyvä muistaa, että syytetty ei ole sama asia kuin syyllinen, ja myös rikoksiin syyllistyneillä on oikeuksia, joiden tulee toteutua.Syytetylle voidaan määrätä julkinen puolustaja. Syytetyn puolustajaksi määrätään pääsääntöisesti henkilö, jota syytetty itse on ehdottanut. Asianajaja saa kuitenkin kieltäytyä ottamasta tapausta hoidettavakseen.Miksi sitten joku tietty asianajaja haluaa puolustaa oikeudessa vakavista rikoksista syytettyä? Taustalla voi olla esimerkiksi velvollisuudentunto tai kunnianhimo, halu suorittaa erityisen haastava työtehtävä.Lisää aiheesta:https://www.minilex.fi/a/syytetyn-julkinen-puolustus-ja-oikeusapuhttps://yle.fi/a/3-10155062https://www....
Egotrip laulaa kappaleessaan "Vuosi Nolla" muodossa muun muassa seuraavasti:
"-- Olkoon niin
Jotakin täytyy aina päättää
Olkoon niin
Jotakin oikeaa ja väärää --"
Lähde:
https://lyrics.fi/egotrippi/vuosi-nolla
Kyseessä voisi olla Terrence Malickin ohjaus Julma maa (alk. Badlands). Se on vuodelta 1973, mutta esitetty televisiossa useampaankin otteeseen 90-luvulla.
Lisätietoa elokuvasta esim. IMDB:ssa: https://www.imdb.com/title/tt0069762/.
Thierry de Brunhoffin levytyksiä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://www.discogs.com/artist/1986596-Thierry-De-Brunhoff
https://finna.fi/
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhtään kirjasta kirjoitettua arvostelua. Kysyin asiaa myös kirjan kustantajalta. Read.me-kustantamon edustaja kertoi, että heidän tietoonsa ei ole tullut kirjasta kirjoitettua arvostelua.
Viitteitä lehtiartikkeleihin voi etsiä esimerkiksi Finna.fi - hakupalvelusta. Kun etsitään kirjan arvostelua, hakusanana voi käyttää kirjan tai kirjailijan nimeä ja rajoittaa hakujoukon artikkeleihin.
Näin yksityiskohtaisia tietoja ei ole helppoa löytää. Voisit ottaa yhteyttä Finaviaan:
https://customerservice.finavia.fi/fi/support/tickets/new
Tai tiedustella Finnairilta mahdollisia arkistotietoja:
https://www.finnair.com/fi-fi/asiakastuki-ja-yhteystiedot/yhteydenottol…
Hei,
Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain:
Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982)
Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004)
Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia)
Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65)
Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60)
Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos).
Kertomusperinteen opas (SKS, 1971)
Voisit aluksi kokeilla Finna-hakua. Tarkennettuun hakuun sanat teatteri ja tuotantomuodot sekä rajaus opinnaytteisiin tu tulokseksi noin 80 työtä. Finna.fi
esim. Vilpponen, Hanne: Jotta Jämsän Sirkkakin ymmärtää: diskurssianalyyttinen tutkimus suomalaisen drag-taiteen markkinoinnistaNäytä tarkat tiedot
Ylempi AMK-opinnäytetyö sekä Hattunen, Heidi: Tuottajajäsenen rooli taideosuuskunnassa : case Taideosuuskunta Suin päinNäytä tarkat tiedot
AMK-opinnäytetyö.
Kun löydät sopivia töitä, voi niiden lähdeluetteloista löytyä lisää materiaalia samantapaisista aiheista.
Kannattaa kokeilla myös laitosten omia kirjastoja.
Kansantalouden tasolla tällaista tietoa ei ole laskettu. Suhteuttamalla kunkin ryhmän työtunnit koko talouden tasoon voitaisiin tästä saada ainakin jonkinlainen karkea arvio. Työtuntien määrän laskelmaa ei löytynyt, mutta Seura-lehti on julkaissut palkattoman työn tekijöiden määrää käsittelevän artikkelin: Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä (19.7.2028).
Vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on:
"Vatsaontelon ja sen elinten sairaudet:
70. Muut kroonilliset ja tai vakavanlaatuiset taudit ruuansulatuselimissä tai -rauhasissa, jos ne suuressa määrin vaikuttavat yleistilaan (Morbi chronici gastrointestinalis et adnexorum: morbi lienis, prolapsus ani etc.)"
B I viittaisi melko lievään, tarvittaessa rauhanaikana palvelukseen määrättävään ja apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavaan tapaukseen.
Pavarotti on varsin harvinainen sukunimi: se ei yllä Italiassa edes tuhannen yleisimmän listalle. Eräiden lähteiden mukaan Pavarotti-sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Italiassa, eniten Emilia-Romagnan maakunnassa. Kaikkiaan maassa lienee Pavarotti-nimisiä perheitä n. 150.
Lähteitä:
https://www.mappadeicognomi.it/classifica_cognomi.php
https://www.cognomix.it/mappe-dei-cognomi-italiani/PAVAROTTI
https://www.cognomix.it/origine-cognome/pavarotti.php
Yleisimmät sukunimet Italiassa
- järjestyksessä: https://cognome.eu/italia
- alueittain: https://viaggi.corriere.it/eventi/cards/cognomi-piu-diffusi-in-italia-e-meno-diffusi/