Hei,
Tarkistamme asiakkaidemme yhteystiedot kolmen vuoden välein. Voit uusia asiakkuutesi ja korttisi soittamalla kirjaston tietopalveluun numeroon 040 688 3754 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kaukopalvelu@kotka.fi ja kertomalla, ovatko Kyytikirjastojen verkkopalvelussa olevat yhteystietonne (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ajan tasalla.
Verkkokirjaston osoite on www.kyyti.fi ja sinne kirjaudutuaan kirjastokortin numerolla ja henkilökohtaisella tunnusluvulla.
Noudettavissa olevien varausten noutoaikaa jatketaan ja ne voi noutaa kirjastojen avauduttua. Muista varauksiin liittyvistä käytännöistä poikkeusaikana ks. linkki
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Ikävä kyllä laulun nuotteja ei löytynyt kirjastojen kokoelmista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Tämä viittaa siihen, että laulun nuotteja ei ole julkaistu virallisesti.
Hain nuotteja Kansalliskirjaston Finna-hakupalvelulla sekä kaikkien Suomen kirjastojen Frank-monihaulla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Näin ainakin väittää presidentti Donald Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton paljastuskirjassaan. Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat (17.6.2020). Siitä liittyikö asia Helsingin vuoden 2018 huippukokoukseen, ei uutinen kerro:
https://yle.fi/uutiset/3-11407506
Beau Taplin näyttää olevan todella työteliäs runoilija, yksinään hänen Instagram-sivullaan on yli 2000 runoa. Mainitsemasi runo on mahdollisesti nimeltään Disregard. Suomen kirjastoista ei löydy Taplinin teoksia (https://monihaku.kirjastot.fi/). Kansainvälisen tietokannan WorldCatin mukaan häneltä on ilmestynyt seitsemän kirjaa, ja hänen runojaan on julkaistu myös yhdessä kokoomateoksessa. Tiedot löydät täältä: https://www.worldcat.org/search?q=au%3ATaplin%2C+Beau%2C&qt=hot_author. Yhdenkään näiden teosten sisällysluettelossa ei ole runoa Disregard, mutta kaikkien teosten tietoihin ei myöskään ole kirjattu yksittäisiä runoja.
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta! Jos haluat tutkia asiaa enemmän, voit alla olevien linkkien...
Oppilaitosten opiskelijavalintakysymyksissä on syytä kääntyä opiskelijavalinnasta vastanneen oppilaitoksen puoleen. Tosin asian selvittäminen takautuvasti, kun aikaa on kulunut näin paljon, lienee käytännössä mahdotonta. Nimittäin ammatillinen koulutusjärjestelmä ja opiskelijavalintakriteerit ovat kokeneen sittemmin perusteellisen uudistuksen, eikä kyseistä oppilaitosta välttämättä ole enää olemassakaan.
1960-luvulla oli voimassa asevelvollisuuslaki 452/1950.
16§:
Asevelvolliselle, joka palvelusaikanaan on erityisesti kunnostautunut ja kehittynyt hyväksi sotilaaksi, voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa rauhan aikana vakinaisesta palvelusajasta lomaa enintään kolmekymmentä päivää.
Pakottavista henkilökohtaisista syistä voidaan asevelvollisille myöntää lomaa tarpeen mukaan. Mikäli asevelvollisen koulutus sellaisen loman johdosta kärsisi tuntuvaa haittaa, voidaan hänen palvelusaikaansa pitentää enintään lomaa vastaavalla, ajalla.
Palvelusaika oli 240 tai 330 päivää riippuen tehtävistä.
Ruotuväessä nro 7 (1964) nimimerkki P kirjoittaa lomien myöntämiskäytäntöjen ongelmista ja kuvailee käytännön tilannetta...
Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta
todetaan mm. seuraavaa:
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa
https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja
sanotaan s. 44:
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin...
Aihehaulla "kristillinen taide" tai "uskonnollinen taide" löytyy OUTI-verkkokirjastosta paljon aihetta käsitteleviä teoksia. Tässä muutamia:
Liisa Väisänen: Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä
Liisa Väisänen: Uskosta taiteeseen
Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Ikoni puhuu: tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä
Pentti Lempiäinen: Seimestä Öljymäelle: hetkiä suomalaistaiteilijoiden teosten äärellä
Uskon tilat ja kuvat: moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Kirjaston käyttäjät ei ole yksi luku. Sen alta löytyy neljä tunnuslukua: lainaajat, fyysiset kirjastokäynnit, Celia-aineistojen käyttäjät ja kirjaston verkkosivustojen käyntimäärät.
Ohje näiden lukujen määrittelyyn löytyy tilastot.kirjastot.fi -sivulta oikealta ylhäältä.
Jos sinulla on kirjastokorttiin liitetty pin-koodi niin pääset uusimaan lainojasi verkkokirjastossa. Voit myös lähettää sähköpostia kirjasto.vahakyro@vaasa.fi tai soittaa p. 06 325 8475.
Raisa Lardotin kirjassa "Ripaskalinnut" ( Wsoy 5. laajennettu painos 1989) on kuvaus mitä ja miten
monilapsinen Vepsästä Suomeen evakuoitu äiti lapsineen sai paketin Sveitsistä Suomen Huollon välityksellä.
Paketti sisälsi muhvin korkokengät, operettivaatteita ja balettipuvun. Amerikasta tullut paketti sisälsi hammaspulveria, joka oli käyttökelvotonta, koska koko perheellä kellään ei ollut hammasharjaa. Lisäksi paketti sisälsi lasikuulia.
Kotilieden kummikerhosta kertovassa kirjassa kerrotaan miten amerikansuomalaiset lähettivät Suomeen kahvia, jota myytiin suurella voitolla. Rahoilla kummikerho hankki vaatteita ja kenkiä ja joulumuistamisia rajaseudun lapsille. Lisäksi amerikansuomalaiset lähettivät korkealaatuisia kankaita ja...
Vuonna 2020 koko Raamattu oli saatavissa 704 kielellä ja se on maailman käännetyin kirja. BibleGateway -sivustolta löytyy esimerkiksi serbiankielinen käännös. Serbia on yksi serbokroaatin kielen standardisoitu muoto.
Panttipataljoonasta on tehty dokumenttielokuva vuonna 1988 (ohjaaja Tapani Itäranta). Sitä ei ole saatavilla tallenteena.
Elokuvan tiedot Elonetissa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_131999
Helmet-sivulla on käytetty ainakin termiä 'undervisning i biblioteksanvändning'.
Lähde:
https://www.helmet.fi/sv-FI/Barn/Skolor_och_daghem/Skolor(20675)
