Alkuun nuorta lukijakuntaa koetettiin tutustuttaa Seitsemään veljekseen siten, että kirjan juoni kerrottiin "omin sanoin". Vähitellen kuitenkin ymmärrettin, että tällä tavalla Kiven runollinen kieli hävisi olemattomiin eikä tällaista tapaa pidetty enää hyväksyttävänä. 1930-luvun lopulla Eero Salola laati lapsilukijoita varten kirjasta lyhennetyn version, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä lapsille. Oppikouluikäisillä luetettiin jo lyhentämätöntä teosta.Salola piti kielen alkuperäisyyden säilyttämistä niin välttämättömänä, ettei hän lyhennelmässään muuttanut yhtään sanaa. Hän kuitenkin tunnustaa ottaneensa Kiven kielen "realistisuuden" huomioon tekstiä muokatessaan: "Monet epäilevät antaa Seitsemää veljestä nuorimman polven käteen siksi, että...
Siirto onnistuu sekä Turun pääkirjaston Uutistorilla että musiikkiosastolla. Diskettiasema 3,5 tuuman levykkeille lainataan kirjastokortilla näiden osastojen neuvonnasta kirjastossa käytettäväksi.
Palvelukeskukseen voit mennä keskustelemaan elämäntilanteestasi. Saat sosiaaliohjaajilta tietoa sinulle suunnatuista palveluista ja etuuksien hakemisesta sekä tukea arjen haasteisiin. Voit mennä juttelemaan sosiaaliohjaajan kanssa käydessäsi palvelukeskuksessa tai voit varata ajan keskustelulle. Yhteystiedot näet palvelukeskuksen sivuilta. Palveluneuvonta ja sosiaaliohjaus palvelukeskuksessa | Helsingin kaupunkiPalvelu on sinulle maksutonta. Palvelu on tarkoitettu helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille.Palveluneuvontaa ja sosiaaliohjausta on tarjolla kaikissa palvelukeskuksissamme.Ikääntyneiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus | Helsingin kaupunkiApua voit pyytää Helsingissä myös Seniori-infosta Seniori-info | Helsingin kaupunki
Kappale Pikku päästäinen löytyy nuottijulkaisusta "Kuuntelun aika" /Eve Alho, Hilkka Hautsalo. Vuonna 1995 ilmestynyt versio (isbn: 951-0-20276-2) sisältää kaksi CD-levyä, joissa on ainakin osa nuotin kappaleista. Kuuntelun aika | Keski-kirjastot | Keski-FinnaNuotti on tällä hetkellä lainassa, joten en pysty tarkistamaan CD-levyn tarkkaa sisältöä. Nuottiin voit tehdä varauksen Keski-kirjastojen verkkokirjastossa.
Kivenpyörittäjän kylä -elokuvaa DVD:nä on saatavilla Keski-kirjastoista yhteensä 16 kpl. Voit varata sen verkkokirjastossa (keski.finna.fi) tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Jos elokuvaa ei ole juuri sen kirjaston kokoelmassa, jossa yleensä asioit, valitse varauksen tyypiksi seutuvaraus. Varauksen teko on maksutonta.
Syy voi olla tarjonnassa: sopivaa teosta ei ole löytynyt tai siitä ei ole saatu käännösoikeuksia. Tai sitten käännös ei ole valmistunut kustantajalle, joka sen on tilannut. Voi myös olla, että käännös olisi valmistunut, mutta kustantaja ei ole sitä julkaissut. Yleensä kirja-alalla kustantajat kertovat lähinnä onnistumisista. Jos sinua askarruttaa jonkin tietyn kustantamon näkemys Thatcherin elämäkerran suomeksi julkaisemiseen liittyvistä spekuloinneista, linkin takaa löydät Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien luettelon. https://kustantajat.fi/jasenkustantamotJos kirjan polku yhdeltä kieleltä toiselle kiinnostaa, tässä linkin takana havainnollisesti esitetty suomalaisen kirjan vientipolku. Prosessi on siis toisin päin...
Olisikohan kyseessä ehkä Martti Haavion Iloisesta eläinkirjasta löytyvä satu Suuri rukkanen? Siinä metsämies kadottaa toisen rukkasensa. Kärpänen näkee sen tiellä, lentää sisään ja alkaa asua peukalossa. Kun sitten hiiri osuu rukkasen luo, se kysyy: "Kuka siellä on rukkasessa?" Kärpänen vastaa: "Minä Kärpänen Kuningas." Hiiri pyytää yösijaa ja kärpänen kutsuu sen sisään. Sadun edetessä rukkaseen asettuvat myös jänis, kettu, susi ja karhu, ja jokaisen kanssa käydään läpi sama "Kuka siellä on rukkasessa?" -kysymys alati pitenevine vastauksineen: "Minä Kärpänen Kuningas, minä Hiiri Hiirulainen... ". Lopussa kaikki säikähtävät ulkopuolella kiekuvaa kukkoa ja karkaavat joukolla metsään.Ukrainalainen kansansatu Rukkanen on pääpiirteissään sama...
Kirjastoaineisto luokitellaan sisällön perusteella, ei fyysisen julkaisutyypin tai aineistolajin perusteella. Yleisissä kirjastoissa käytetään Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Fiktiiviset elokuvat, joissa on suomenkielinen tekstitys, sijoitetaan esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa luokkaan 84.2. Fiktiiviselle aineistolle on mahdollista antaa sanallinen lisäluokka, esimerkiksi Jännitys, Scifi, Fantasia.YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:https://finto.fi/ykl/fi
Kansalaisaloitteiden taustaa on selvitetty tällä sivustolla https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Muiden maiden kansalaisaloitteista on tehty selvitys Hallituksen esityksessä HE 46/2011 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46+201…
Kansalaisaloitteet M 10/2013 (avioliittolaki ym muuttaminen) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
sekä KAA 3/2016 vp (Äitiyslaki) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/…
ovat johtaneet säädöksiin.
Lisätietoa kansalaisaloitteista löytyy vielä verkossa olevista julkaisuista:
Kansalaisaloitemenettely : Kansalaisaloitetyöryhmän mietintö https://...
Yle Radio Suomen tai muistakaan Ylen radio-ohjelmien ohjelmaoppaista ei löytynyt kyseistä ohjelmaa, ei ainakaan tuolla nimellä.
Yle Areena Audiosta löytyi kyllä viite Yle Puheen samannimiseen ohjelmaan mutta se ei ikävä kyllä ole enää kuunneltavissa. Siinä yhteydessä ei ollut tietoa milloin ohjelma on viimeksi ollut kuunteltavissa. Myöskään Elävän arkiston radio-ohjelmista ei tätä löytynyt.
En löytänyt tutkimusta aiheesta. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan kalataloutta ja kalavaroja, heidän julkaisunsa löytyvät verkosta, https://www.luke.fi/julkaisut/. Kalatalouden asiantuntijat olisivat oikea taho valaisemaan asiaa, https://www.luke.fi/luke/asiantuntijat/?fwp_person_group=kalastus-ja-ka…
Myös Alue ja Ympäristö julkaisee artikkeleita ympäristöntutkimuksesta, https://aluejaymparisto.journal.fi/. Julkaisun arkistossa ei ole hakua, mutta ehkä toimituskunta voi auttaa, https://aluejaymparisto.journal.fi/about/editorialTeam.
Suomeksi hänestä löytyy pari pienoiselämäkertaa kirjoista Barth, Reinhard: HIstorian suurnaiset, 2005 sekä Fries, Ellen: Kuuluisia naisia 1, 1911. Englanniksi Suomen kirjastoista on saatavilla ainakin seuraavat kirjat: Crankshaw, Edward : Maria Theresa, 1969 sekä Goldsmith, Margaret : Maria Theresa of Austria, 1936. Kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Hei, Keski-kirjastoilla on Lukuneuvojia, jotka vastaavat juuri tällaisiin kysymyksiin. Linkki Lukuneuvontalomakkeeseen löytyy Keski-kirjastojen nettisivujen kautta: keski.finna.fi. Valitse ylhäältä: Ota yhteyttä. Aika alhaalla Ota yhteyttä -sivulla on Mitä lukisit?, josta pääsee lomakkeeseen.
Tässä myös suora linkki: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Voit saada pelkän kirjalistan sähköpostiisi tai valmiin kirjapaketin lähikirjastoosi. Halutessasi voit myös varata ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen lukuneuvojan kanssa.
Hei. Jos tarkoitit kysyä onko Heili-kirjastoissa Espanjankielisiä romaaneja niin vastaus on kyllä. Espanjankielinen kaunokirjallisuus löytyy luokasta 84.63.
Norjankielinen alkuteos Gjennem Sibirien ilmestyi syksyllä 1914. Vielä saman vuoden aikana kirja käännettiin englanniksi ja saksaksi, ja seuraavana vuonna teoksesta ilmestyi venäjänkielinen käännös. Teosta ei ole käännetty suomeksi.
Lähde: http://runeberg.org/gjennemsib/
Emme onnistuneet tunnistamaan ötökkää luotettavasti ajoissa. Suosittelen, että lähetät kuvan. Yleisradion luontoiltaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset . Siellä asiantuntijat kokoontuvat selvittelemään kuvien eläimiä ja kasveja.
Toinen mahdollinen kyselypaikka voisi olla Luonto Akatemia : https://www.luontoakateemi.fi/palvelut/kysymykset-luontovirtuooseille
Sivustoja, joista voi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja...
