Taivaalle suuntautuvia voimakkaita valosäteitä on käytetty joitakin vuosia sitten Lux Helsinki -tapahtumassa ja sodan aikana ilmatorjunnassa, mutta tähtitornit toimivat parhaiten pimeässä. Ilmatorjunnan valonheittimiä on lainattu ja kaupallisia valonheittimiä käytetty valotapahtumissa.
Lähde:
https://ilmatorjuntamuseo.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston Keskustakirjasto Oodin Mediatyöasemalla tämä on mahdollista. Mediatyöaseman voi varata käyttöönsä Varaamo-palvelun kautta. Alla linkit Oodin ja Varaamon sivuille:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.hel.fi/search?search=mediaty%C3%B6asema
Laitteet ovat nyt korona-aikana pääsääntöisesti omatoimikäytössä, mutta resurssien mukaan autetaan alkuun:
Kyseessä voisi olla K. M. Walleniuksen novellikokoelma Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä (WSOY 1933). Siinä on novelli Raja-Jooseppi ja Tilda. Myös Tor-Björn Hägglund on kirjoittanut teoksen Raja-Jooseppi - Susimies: kertomus suuresta luonnonläheisyydestä (Kajo 1995) ja tämän kirjan kannessa on punaista.
Olisiko kyseessä tämä kirja? Herr Gurka, Krakel Spektakel och alla de andra: 50 Hellsingsånger i urval och ackompanjemang av Johanna Hellsing och Klas Widén.
Linkki Helmet.fi: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2127018
Käytin hakusanoina Lennart Hellsing ja böcker med ljudeffekter.
Pasadena Roof Orchestran levyn Breakaway viimeinenkin kappale on valitettavasti poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teoksesta on vielä toistaiseksi teostiedot Helmetissä. Ikävä kyllä levyä ei ole saatavana muistakaan Suomen kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1447732__Spasadena%20brea…
https://finna.fi/
Hei ja kiitos viestistä!
Kyllä on meidän kirjaston kokoelmassa. Tässä suora linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.2699411
Voisiko se olla Eric Hillin kirjaan perustuva piirretty, koirahahmosta nimeltään Tippen. Se on ainakin esitetty kerran Buu-klubben lastenohjelmassa? Mitään muuta emme täällä valitettavasti keksi.
Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarja täyttää kaikki muut vaatimukset, mutta fantasiaa se ei ole.
Ruotsissa tälle kirjailijalle on oma kirjailijaseura. Gulla-sarja on hänen tunnetuin teossarjansa.
Internetistä tosiaan tuntuu löytyvän kyseisestä aiheesta tietoa. Google-hakupalvelun hakukenttään voi kirjoittaa hakusanaksi euroscola ja valita vaihtoehdon etsi kielellä suomi, niin vastaukseksi saa hyviä viitteitä. Kirjallisuutta aiheesta ei löytynyt.
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta Helmetistä löytyy autojen korjausoppaita. Mene osoitteeseen http://www.helmet.fi ja valitse etusivulta sanahaku. Kirjoita hakulaatikkoon bmw ja valitse aineisto-alasvetovalikosta rajoittimeksi "kirjat" ja hae. Haku antaa sinulle 19 kpl viitteitä, jotka melkein kaikki ovat korjausoppaita. Voit katsoa löydätkö niistä etsimäsi. Kirjan saatavuustiedot saat esille, kun klikkaat haluamasi kirjan nimeä listassa. Varauksen voit tehdä suoraan sivun yläreunassa olevan varaus-painikkeen kautta, mikäli sinulla on kirjastokortissasi ns. pin-koodi eli nelinumeroinen tunnusluku.
Helmet-kirjastoista vanhoja Helsingin sanomia säilytetään ainoastaan Pasilan kirjastossa. Lehden vanhat numerot on luettavissa mikrofilmeiltä, mikrofilmaukseen asti se on luettavissa paperisena. Lehti on luettavissa siellä perustamisestaan lähtien.
Kirjastossa on kyllä muutamia Linnanmäen historiikkeja, mutta niistä ei valitettavasti löydy noin yksityiskohtaisia tietoja. Jos kuvien maalaajat tunnettaisiin nimeltä, heidät todennäköisesti olisi mainittu ainakin Eeva-Kaarina Holopaisen varsin laajassa teoksessa "Saisko lipun karuselliin : Linnanmäki 1950 - 1990", mutta siinäkin kerrotaan vain vuonna 1896 valmistuneesta saksalaisesta karusellista näin:
"Koristeellisen ja suurta taitoa tekijältään vaativan karusellin oli rakentanut saksalainen tivolimies."
Myöskään verkkolähteistä en onnistunut löytämään kaipaamiasi tietoja.
Sinun kannattanee kysellä asiaa suoraan Lasten päivän säätiöltä, vaikka epäilen, ettei tietoa välttämättä sieltäkään löydy. Tässä yhteystiedot:
https://www....
Minna Parikan kengistä löydät tietoa hänen internetsivustoltaan.
Osoite on https://www.minnaparikka.com/fi/
Sydänkenkiä löytyy malliston kohdasta klassikot.
Sivuilla on paljon kuvia Parikan kengistä. Kuvia klikkaamalla löytyy jonkin verran lisätietoja.
Lempi Pursiaisen kirjan Savon tyttö ja sotavuodet painos on lopussa, joten ainoa keino on yrittää metsästää sitä aktikvariaateista. Verkossa toimiva Antikvaari.fi on hyvä paikka jättää kirjaa koskeva ostohaluilmoitus.
Heikki Poroila
Hei,
antamasi sähköpostin omistajalla ei ole yhtään lainaa Vanamo-kirjastoissa. Oletko mahdollisesti jo palauttanut lainasi? Vai onko kirja lainattu jostain muusta kirjastosta kuin Hattulan, Hämeenlinnan tai Janakkalan kirjastoista?
Otatko yhteyttä osoitteeseen kirjasto@hameenlinna.fi, jos asiassa on vielä epäselvää.
