Kyseessä voisi olla saksalaisen Irina Korschunow kirja Se oli Jan ( Er hieß Jan 1979). Siinä nuori päähenkilötyttö (jonka nimen minäkin olen unohtanut, koska kertoo minä-muodossa) rakastuu sodan aikana Janiin, mutta häntä kohdellaan viholliseen rakastumisen takia huorana, tukka ajellaan ja hänet laitetaan vankilaan. Pommitusyönä hän pakenee ja pelastautuu maataloon, jossa saa asua piilossa, koska hän on vanhan emännän toivomuksesta ollut suhteissa sotaan lähtevään perheen poikaan. Janista hän ei enää kuule.
Toipumuslomatodistus ja komennustodistus ovat eri asiakirjoja. Kontekstia tuntematta on vaikea sanoa minkälaisesta komennuksesta oli kyse. Henkilöstön siirtämiseen liittyviä jatkosodan aikaisia prosesseja ja asiakirjoja kuvataan esim. seuraavissa hieman myöhempää perua olevissa kirjasissa:
Henkilöstön siirtämis- ja asiakirjojen käsittelyohjeet (Päämaja, 1941).
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1942.
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1944.
Henkilötäydentämisjärjestelmän näkökulmasta asiaa tarkastelee Tomi Saikkonen verkossa saatavilla olevassa pro -gradu työssään:
Saikkonen, T. (2007)....
Lasse Raustelan kirjassa Tupla-Kervinen ja Punapää (Tammi 1992) seikkaillaan Suomenlinnassa, löydetään merimiina ja Korpinmusta-niminen henkilökin löytyy. Kirjasarjan muut osat ovat: Tupla-Kervinen ja kummitus ja Tupla-Kervinen ja hyökkäysvaunu.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta Vanhan Härmän voi löytää Leinosen Koottujen teosten 10. osasta (WSOY, 1956). Omana niteenään näytelmä ilmestyi Edistysseurojen kustannuksen kautta vuonna 1920, mutta tätä alkuperäislaitosta ei PIKI-alueen kirjastoissa ole.
Teoksen tekijänoikeus on voimassa 70 tai 50 vuotta, https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/. Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan talousalueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Eli teos, jonka tekijä on kuollut 1980-luvulla on edelleen tekijänoikeuden suojaama eikä sen sisältöä voi julkaista ilman lupaa.
Oikeudenhaltijan kuoltua oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös normaalisti testamentata oikeutensa.
Lupaa voi tiedustella...
Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus...
Tässä muutamia satuihin, myytteihin tai klassikoihin perustuvia romaaneja. Jotkut pohjautuvat vahvemmin esikuvaansa ja toisissa tarina on rakennettu uusiksi.
Atwood, Margaret Noidan sikiö : Shakespearen Myrsky omin sanoin, 2020
Chevalier, Tracy Uusi poika : William Shakespearen Othello omin sanoin, 2021
Henriksson, Saara ...
Toivo Kärjen kappaleesta "Noin kello seitsemän" löytyy kaksi erilaista nuotinnosta.
1) Musiikkarkistossa (Helsinki) on käsikirjoituksen valokopio (3 stemmaa). Soitinnus: c-soittimet, b-soittimet, basso ja kitara (sointumerkit). Tätä voi käyttää vain paikan päällä, lukusalissa.
2) Kansalliskirjastossa (Helsinki) on X-Sävelen v. 1961 kustantama nuotti. Siinä on kaksi kappaletta, joista toinen on "Noin kello seitsemän". Soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit. Tämäkin nuotti on tilattavissa vain lukusalikäyttöön.
Kansalliskirjaston sivuilla olevat yhteystiedot:
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme sähköpostitse osoitteessa kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. Vastaamme chatissa...
Vuoden 2008 Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, jossa ne ovat mikrofilmattuina. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata omaan käyttöön osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Joiltain lukulaitteilta voi myös tulostaa.
Kuvittajana molemmissa levynkansissa on toiminut sarjakuvantekijä Rauli Nordberg (s. 1949). Hän on myös aktiivinen lauluntekijä.
Lisätietoja Rauli Nordberg – Päijät-Häme-wiki (paijat-hamewiki.fi)
En löytänyt suoraa vastausta tai vahvistusta sille, onko jossain maassa sijaissynnyttäminen kielletty laissa nimenomaan ihmiskauppaan vedoten. Muita esiin tulleita eettisiä argumentteja ovat sijaissynnytysten siirtyminen lainsäädännöltään tiukemmista maista ongelmamaihin, tasa-arvo (miesten oikeudet hedelmöityshoitoihin), raskauden riskit, äiti-lapsisuhde (synnyttävän naisen kiintyminen lapseen) ja sopimukseton tila (jos lapsella ei ole selkeästi määriteltyä holhoojaa) (Wikipedia).
Sijaissynnytyksiä koskevassa lainsäädännössä on suuriakin eroja eri maiden välillä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että joissakin maissa sijaissynnytys on kielletty (esim. kaikissa Pohjoismaissa (Huupponen 2014)), toisissa se on sallittu, kunhan siihen ei liity...
Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi uusiminen Helmetissä ei onnistu jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Soitin on latinalaisamerikkalaisiin lyömäsoittimiin erikoistuneen Latin Percussion -yhtiön perustajan Martin Cohenin kehittelemä "vibraslap". Se syntyi, kun rumpali Bob Rosengarden pyysi Cohenia kehittämään soittimen, jolla voisi korvata perinteisen hevosen leukaluusta tehdyn ja kalkkarokäärmeen kalistuksen tavoin ääntelevän tehostesoittimen.
Latin Percussion täytti 50 vuotta! | Riffi
Percussion How To: Vibraslap w/ Mark Shelton - YouTube
Kaikki kolme laulua löytyvät nuottijulkaisusta Veikko Lavin lauluja (Coda 1988). Julkaisua löytyy monista kirjastoista, myös Äänekosken pääkirjastosta.
https://keski.finna.fi/Record/keski.160563
https://www.finna.fi/Record/3amk.154124#versions
Jatkosodan aikaisista rautatieliikennekomppanioista ei näyttäisi olevan erillistä kirjallisuutta. Ne mainitaan lyhyesti Valtionrautateiden omassa historiikissa vuodelta 1961 sekä Markku Iskaniuksen väitöskirjassa 2003. Komppanioiden sotapäiväkirjat ovat verkossa saatavilla, mutta ne ovat melko lyhytsanaisia.
22758 1. Rautatieliikennekomppania, 10.8.1944 - 24.10.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394949823
22759 2. Rautatieliikennekomppania, 10.8.1944 - 22.10.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394950009
22760 3. Rautatieliikennekomppania, 12.10.1942 - 1.11.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394950249
22761 4. Rautatieliikennekomppania, 1.3.1943 - 15.12.1943...
