Inkivääri kuuluu Zingiberales kasvilahkoon. Samaan lahkoon kuuluvat esim. banaanikasvit, helikoniakasvit ja kolibrikukkakasvit. Linkki Wikipedia
"Inkiväärikasvit Inkiväärikasvien heimoon.(Zingiberaceae) on yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo, johon kuuluu runsaasti maustekasveja, esimerkiksi inkivääri ja kurkumat" Linkki Wikipedia
Inkivääreihin (Zigiber) kuuluu 198 kasvilajia, joista meillä tunnetuin on mausteinkivääri. Linkki Wikipedia
Mauteinkiväärin varsi ja juurakko kuuluvat siis samaan kasvilajiin, joka kuuluu Inkiväärien kasvisukuun, joka kuuluu Inkiväärikasvien heimoon. Linkki Wikipedia
Lisää tietoa inkivääristä löytyy esim. kirjosta Maas, P.J.M.:Flora Neotropica. 18, Renealmia (...
Ulkopoliittisen instituutin henkilökuntasivulta on nähtävissä, että tutkijoina instituutissa työskentelee vuoden 2023 lokakuussa kaikkiaan 56 henkilöä, mukaan lukien vierailevat tutkijat, virkavapaalla oleva johtaja Mika Aaltola sekä vt. johtaja Samu Paukkunen. Näiden lisäksi henkilökuntaa on hallinnossa ja Ulkopolitiikka-lehden toimituksessa.
Henkilöt | FIIA – Finnish Institute of International Affairs
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin'! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin'.
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Kollegat ehdottivat:
Tuija Lehtisen Rebekka ja kesäprinssi v. 2007, kannessa on punatukkainen lettipäinen tyttö.
Montgomeryn Annan nuoruusvuodet 2000-luvun painos, jossa on vihreä reunus ja kesäinen kansi,
Monika Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä (2003), jossa on vihreä kansi ja saparopäinen tyttö kannessa.
Judy May, Poppy
Anne-Mau Lehikoisen Sikuriinan kesäjutut
Sitten on vielä Gunborg Wildhin Karoliina-sarja. Kirjassa Karoliina ja pikku karkuri on vihreä kansi. Karoliina ja tädin perintö-kirjassa on oranssit kehykset ja kesäinen kuva. Kaikissa sarjan kirjoissa on kannessa punatukkainen tyttö. Kirjat ovat luultavasti 70-luvulta, mutta kertovat vanhemmista ajoista.
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest).
Kollega ehdotti Elina Karjalaisen kirja Ensiaapinen (1991). S-kirjaimen kohdalla on runo Sininen sika sai siivet. Runo alkaa seuraavasti: "Sininen sika sai unessa siivet..."
Linkki kirjan tietoihin Helle-kirjastoissa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.35145?sid=4102831844
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Somalaisen kirjastolaitoksen yleistä historiaa löydät esim. Kirjastokaistalta Kirjaston tarina artikkelista. Sieltä löytyy myös runsaasti vinkkejä lähdeaineistosta. Linkki Kirjastokaista.fi
Eri paikkakuntien kirjastohistoriaa löytyy usein paikallishistoriikeista. Espoon kirjastohistoriaa on koonnut kirjaksi Tuovi Määttänen teokseen Kun pienestä tuli suuri. Linkki helmet hakuun
"Surusunnuntaista" löytyy melodia, sanat ja sointumerkit kokoelmassa Erik Lindströmin kynästä (E. Lindström 1983). Julkaisua löytyy myös Ratamo-kirjastojen kokoelmissa.
Tämä on Eino Grönin esittämä kappale Yhä untani seuraan (1968).https://www.youtube.com/watch?v=K_5Hl4qeBpELähde:Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (blogi): Eino Grönin äänitteille taltioimien kappaleiden alkusanoja https://finnishsongwriters.wordpress.com/2016/11/12/Artistinfo https://music.metason.net/artistinfo?name=Eino%20Gr%C3%B6n&title=Povas%20Mulle%20Mustalainen%20%2F%20Yh%C3%A4%20Untani%20Seuraan
Oppikouluun pyrkivän opas 1958 on saatavilla kaukolainaksi Varastokirjastosta. Kaukolainan hinta on Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaille 4 euroa /laina.Voit tilata oppaan kaukolainaksi verkkokirjaston kautta seuraamalla Varastokirjastosta tilaaminen -ohjeita tällä sivulla: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastosi asiakaspalveluun.
Kyllä se vain niin taitaa olla, että sosiaalinen media on myös kirjallisessakin maailmassa se kanava, joka reagoi kaikkein nopeimmin ajankohtaiseen kirjallisuuskeskusteluun ja kirjallisen maailman ilmiöihin. Kirjallisuuslehdet ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, joten reagoiminen on hieman hitaampaa, mutta toki aiheisiin sitten paneudutaan syvällisemmin. Monet kirjailijat ottavat aktiivisesti kantaa somessa kirjallisuusmaailman ilmiöihin ja näin ollen suoraan kirjailijatilejä, sekä virallisempia kirjallisuuskanavia (esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto ry ym) seuraamalla Instagramissa, X:ssä (entinen Twitter) tai Facebookissa, voi myös pysyä hyvin kärryillä ajankohtaisista keskusteluista. Viime aikoina somessa on käyty vilkasta...
Useitakin James Bond -elokuvia on vuosien varrella jäänyt tekemättä. Myös Daniel Craigin tähdittämä viimeisin Bond-elokuva No Time To Die (2021) viivästyi ensin taiteellisten erimielisyyksien ja sitten koronapandemian vuoksi. Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa vuosien saatossa suunnitteilla olleista ja filmaamatta jääneistä James Bond -elokuvista: https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/tiesitko-tata-sean-conneryn-james-bond-elokuvista-ei-koskaan-julkaistu-tarinassa-robottihait-kuljettivat-atomipommeja-new-yorkin-viemareissa/https://www.digitalspy.com/movies/a37688094/james-bond-movies-cancelled-unmade/https://screenrant.com/every-unmade-james-bond-movie-and-why-they-didnt-happen/https://www.esquireme.com/...
Imppu-oravasta on runoja Rauha Salparannan kirjoittamassa ja Reino Salparannan kuvittamassa kirjassa "Kissojen kaupunki" (Karisto, 1991). Runot ovat "Imppu-orava", "Impun laulu" ja "Impun syntymäpäivät".
Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
