Kirjasta Ollaranta, Ritva: Musiikkivalmennus 1 (Otava, 1992, s. 87) löytyy Jorma Ollarannan säveltämä ja sanoittama laulu ”Aurinko-veitikka” (melodia ja 1. säkeistö). YouTubesta löytyy kangasalalaisen Lapsikuoro Etydin esitys tästä laulusta (https://www.youtube.com/watch?v=Wc71ehO1xpc, alkaa kohdasta 17:22). Säkeistöjä on enemmän kuin kirjassa, jokaiselle viikonpäivälle omansa. Painettuna ei laulun muita säkeistöjä ole löytynyt.
Säilykemusiikkia ei löydy virallisista sanastoista. Artikkelihakujen ja tuttujen musiikinharrastajien kommenttien perusteella säilykemusiikilla on tarkoitettu äänitettyä tai levytettyä musiikkia, yleisesti taltiointia elävänä esitetyn musiikin vastakohtana. Analogista tai digitaalista äänitettä kuunteleva kuuntelee säilykemusiikkia, säilykemusiikki raikaa tallenteelta tapahtumien taustalla sen sijaan, että paikalla olisi muusikoita soittamassa.
Esikuva on luultavasti englannin kielen canned music alkuperäisessä muodossaan. Varhaiset äänitteet tehtiin vahalieriöille, ja niitä kaupattiin säilykepurkkia muistuttavassa pahvikotelossa. Musiikki oli näissä "säilötty", tuolloin vielä hyvin vaatimattomalla...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 1917, kun Suomi itsenäistyi, ei ollut yhtään satavuotiasta asukasta. Vuonna 1940 heitä oli ensimmäisen kerran kerralla jo 14 henkilöä.
Pasadena Roof Orchestran levyn Breakaway viimeinenkin kappale on valitettavasti poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teoksesta on vielä toistaiseksi teostiedot Helmetissä. Ikävä kyllä levyä ei ole saatavana muistakaan Suomen kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1447732__Spasadena%20brea…
https://finna.fi/
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mikä kirja on kyseessä. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja 'autiotalo'-hakusanalla ja katsoa, josko joku niistä olisi etsimäsi teos:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autiotalot%20
Topelius kertoo Hindrik Blåfieldin kihlauksesta lyhyesti Maakuntien Suomi -kirjan Hämettä käsittelevässä jaksossa, luvussa Blåfieldin suku.
Samaa aihetta käsittelee Lauri Pohjanpään novelli Luutnantti Blåfieldin kihlaus, joka sisältyy hänen kirjaansa Voitto ja muita kertomuksia.
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene tarkoitatko keinotekoista Sona kieltä, vai jotain Sona-merkkistä tuotetta tai mahdolisesti henkilöä nimeltä Sona?
Sona-kieli on Wikipedian mukaan englantilaisen Kenneth Searightin luoma kieli. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sona
Sona tuotteista esimerkkinä Lappsetin myymä interaktiivinen peli, jonka sertifikaatti on Alankomaista. Tuotetta myyvä Lappset Group Oy on kuitenkin suomalainen, lappilainen yritys. https://www.lappset.fi/Tuotteet/Tuote/SONA/YA3500
Selailin kuvia Manneken Pis'istä Zwarte Piet -asussa, mutta juuri tuollaista ei löytynyt, https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=manneken+pis+als+z….
En tiedä, löytyykö näistä asuista eri vuosina minkäänlaista tallennettua tietoa Brysselissäkään, mutta voisihan kaupungista sitä yrittää tiedustella, ehkä esimerkiksi kulttuurista huolehtiva yksikkö voisi tietää, https://www.brussels.be/department-culture-youth-leisure-and-sports
Voit käyttää Atwoodin runojen hakemiseen perushakua tai tarkkaa hakua Helmet-Finnassa.Perushakuun kirjoitat "Atwood, Margaret" ja valitse hakuruudun reunasta alavetovalikosta Tekijä. Kun olet saanut hakutuloksen, valitset vasemmasta reunasta kohdasta Genre runot.Tarkennetussa haussa voit yhdistää tekijän ja aiheen (eli asiasanan) runot, Atwood, Margaret (tekijä), runot (aihe).Molemmat haut voit tehdä myös yhteisessä Finna.fi-haussa. Silloin saat muidenkin kirjastojen ja muistiorganisaatioiden aineistoja hakutulokseen.Finnan vastaava tarkennetun haun hakutulos.
En löytänyt tietoa julkaistuna. Löysin valtuuston päätöksen luopua glyfosaatin käytöstä, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-000554/ryja-2020-8/
Asiaa voi kysyä Kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkiympariston-…, ja ehkä myös yleisten töiden lautakunnasta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lauta…, joka on vuonna 2012 antanut lausunnon aiheesta, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-013812/ytlk-2013-9/
Court Circular tiedottaa kuninkaallisen perheen menneistä tehtävistä ja vierailuista vuodesta 1997 lähtien, https://www.royal.uk/court-circular.
Sieltä löytyy esimerkiksi prinssi Williamin virallisia vierailuja Pariisin, mutta tietoa Eiffel-tornissa käynnistä ei ole.
Yksityishenkilön Pinterest-tilin kuvasta löytyy maininta prinsessa Dianan matkasta poikineen Pariisiin vuonna 1994. Kuvan tekstiin on kirjoitettu perheen käyneen tavallisissa turistikohteissa, kuten Eiffel-tornissa, https://www.pinterest.jp/pin/290693350940273289/. Asiaa voisi yrittää tarkistaa esimerkiksi tuon ajan lehdistä. Monet suuremmat kirjastot varastoivat vanhoja aikakauslehtiä ja sanomalehtiä.
Vuodelta 2017 löytyy lehtijuttuja, jossa...
Jos sinulla on kirjastokorttiin liitetty pin-koodi niin pääset uusimaan lainojasi verkkokirjastossa. Voit myös lähettää sähköpostia kirjasto.vahakyro@vaasa.fi tai soittaa p. 06 325 8475.
Liikakansoituksesta on kirjoitettu paljon 1970- ja 1980-luvuilla. Nykyään aiheen käsittely on harvinaisempaa.
Finna-haku löytää 23 teosta asiasanalla liikakansoitus. Niistä uusin on Johan Lahdenperäin 2017 ilmestynyt Elämän biologinen suunta on ylikansoitus. Finna
Jos vaihtaa hakusanaksi väestöongelmat. löytyy 50 teosta. Uusinpana Erkki Tuomiojan 2021 ilmestynyt Tulevaisuuden varjossa : selviääkö ihmiskunta? Finna
Hakusanalla väestönkasvu löytyy 40 kirjaa. Uusinpana Edwar Paicen 2021 julkaistu Youthquake : why African demography should matter to the world Finna
Listoilta löytyy myös monia muita mielenkiintoisia näkökulmia maailman väestönkasvuun.
Päivitys: Kyseessä lienee Dimmu Borgir - Gateways. Videolla on riippuva nainen, valkoista vaatetusta ja valuvaa mustetta/öljyä.
Voisiko olla esimerkiksi jokin Evanescencen tai Within Temptationin biisi? Sopisivat tyylilajillisesti ja laulajat ovat usein valkoisissa asuissa. Ehkä Evanescencen My Immortal: https://www.youtube.com/watch?v=5anLPw0Efmo tai Lithium: https://www.youtube.com/watch?v=PJGpsL_XYQI?
Lisäksi sekä Demi Lovaton biisissä "Heart Attack" että Billy Eilishin biisissä "When the party is over" on valkopukuinen nainen ja jotakin öljyä/mustetta muistuttavaa nestettä/mönjää mukana.
Kyseessä voisi olla Agathe Demoisin kirja Taikalasi (Nemo, 2015). Sen esittelyteksti kuuluu näin: "Tässä kiehtovassa pienten lasten kirjassa kuljetaan linnun matkassa ja katsotaan maisemia sen silmin. Lintu kohtaa lennollaan paljon jännittäviä asioita eikä ole välillä uskoa näkemäänsä. Kirjan taskussa on punainen taikalasi, jonka läpi katsottaessa suuren kirjan yksityiskohtaisista piirroksista paljastuu odottamattomia asioita. Tehtaan tiiliseinät kätkevät uutteria työläisiä. Puun lehtien seassa oravat tekevät eriskummallisia temppuja. Jäävuori onkin jäätelöä! Entä mitä ihmettä tapahtuu jättilaivan kannella?"
