Kirjaa ei löydy Helmet-kirjastoista, mutta kylläkin muualta Suomesta muutamasta paikasta. Kirjasta voi tehdä kaukopalvelutilauksen osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Kaukopalvelu on maksullista. Vantaalla kotimaasta tilattu kaukolaina maksaa 7 euroa.
16.5.1918 Senaatintorilla otetussa kuvassa P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin välissä on Gösta (Carl Gustaf) Theslöf.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19221117:3
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19360620:2
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3661
Emme ole valitettavasti vielä löytäneet tietoja kyseisen muistomerkin historiasta.
Kysyimme asiasta Paraisten museosta sekä Työväenmuseo Werstaalata, joka ylläpitää listaa punaisten muistomerkeistä Suomessa. Kenties saamme vastauksen kesäkiireiden jälkeen.
Kirja voisi olla Pihlajanorsu: selkärangattomia selityksiä (Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö, piirrokset: Matti Pikkujämsä, 2008), jossa Hämärä luonto -teoksen tapaan on sanaleikkejä eläimistä Tosin kirja ei ole sininen. Alla kirjan esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511222972&qtype=b
Toinen mahdollinen on samojen tekijöiden kirja Napapaju (2007), joka esittelee samaan tapaan kasveja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511210689&qtype=b
Toipumuslomatodistus ja komennustodistus ovat eri asiakirjoja. Kontekstia tuntematta on vaikea sanoa minkälaisesta komennuksesta oli kyse. Henkilöstön siirtämiseen liittyviä jatkosodan aikaisia prosesseja ja asiakirjoja kuvataan esim. seuraavissa hieman myöhempää perua olevissa kirjasissa:
Henkilöstön siirtämis- ja asiakirjojen käsittelyohjeet (Päämaja, 1941).
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1942.
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1944.
Henkilötäydentämisjärjestelmän näkökulmasta asiaa tarkastelee Tomi Saikkonen verkossa saatavilla olevassa pro -gradu työssään:
Saikkonen, T. (2007)....
Parhaiten selkoäänikirjoja löytyy varmasti Celian äänikirjapalvelusta. Kirjastosta saat tunnukset palvelun käyttöön. Voit käydä tutustumassa palveluun osoitteessa celia.fi.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta Vanhan Härmän voi löytää Leinosen Koottujen teosten 10. osasta (WSOY, 1956). Omana niteenään näytelmä ilmestyi Edistysseurojen kustannuksen kautta vuonna 1920, mutta tätä alkuperäislaitosta ei PIKI-alueen kirjastoissa ole.
Teoksen tekijänoikeus on voimassa 70 tai 50 vuotta, https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/. Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan talousalueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Eli teos, jonka tekijä on kuollut 1980-luvulla on edelleen tekijänoikeuden suojaama eikä sen sisältöä voi julkaista ilman lupaa.
Oikeudenhaltijan kuoltua oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös normaalisti testamentata oikeutensa.
Lupaa voi tiedustella...
Suomen Sukututkimusseuran sivustolta https://www.genealogia.fi/paikallistieto löytyy paikallistieto-otsikon alta osoite- ja puhelinluetteloita.
Kansalliskirjaston sivuilla on digitoituna mm. kokoelma osoitekalentereita https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?orderBy=DATE_DESC&collection=521
Nämä ovat vapaasti verkossa käytettävissä.
Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus...
Marja-Liisa kappale löytyy äänitteeltä Unohtumattomat--Anna Mutanen, Matti Lehtinen.
Nuotit ja sanat löydät Suuri toivelaulukirja 3:sta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineiston saaatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi (Levyä etsiessäsi kirjoita nimekenttään Unohtumattomat Anna Mutanen, pelkällä unohtumattomilla saat hurjan määrän aineistoa selattavaksi...).
Kesällä monet kirjastot joutuvat lyhentämään aukioloaikojaan. Työntekijöillä on kesälomia ja henkilökuntaa siis vähemmän paikalla kirjastoissa. En pysty sanomaan minkälainen tilanne Laukaassa on, mutta sijaisten palkkaamiseen ei välttämättä ole rahaa. Jos haluat kysysyä asiasta tarkemmin, voit lähettää sähköpostia Laukaan kirjastoon, osoitteeseen paakirjasto@laukaa.fi
Marraskuussa on pääkirjastossa useampiakin Pepin 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Niihin on kutsuttu 4-6-vuotiaita tarharyhmittäin. Tilaisuudet ovat täynnä, mistä syystä emme ole mainostaneet tätä tapahtumaa. Jos on kyseessä yksittäinen lapsi, hän mahtuu ryhmän jatkoksi joku kerta. Suomenkieliset Peppi-juhlat ovat: ke 9.11., to 10.11., ke 16.11 ja to 17.11. Kaikkina näinä päivinä on kaksi tilaisuutta, aloitusajat klo 9.15 ja 10.15; kesto noin 45 min. Paikkana lastenosaston satutila. Tervetuloa.
GT Reittikartta Suomi Plus 2005 näyttää löytyvän Porin ja Kokkolan kaupunginkirjastoista. Mikäli sen haluaa kaukolainata, siitä voi käydä tekemässä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa.
Kysymäsi kappale löytyy ainakin kokoelmasta
Suomi POP 2005 (952-461-086-8). Uudenkaupungin kirjastossa on kaksi kappaletta, mutta molemmat ovat lainassa.
Voit varata nuotin puhelimitse tai
sähköpostilla. Varausmaksu on 1E.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on maksuton.
Ilmoita katoamisesta mahdollisimman pian johonkin Helmet-kirjastoon, jotta kirjastokorttisi voidaan kuolettaa. Kirjastojen yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI . (Kirjastojen aukioloaikojen ulkopuolella voit tehdä katoamisilmoituksen myös soittamalla numeroon 09 3108 5309 ja jättämällä viestin puhelinvastaajaan.)
Saamelaisaktivisti ja uranuurtaja Elsa Laula Renbergistä (1877-1931) löydät tietoa esim. Vuokko Hirvonen. Saamenmaan ääniä, SKS 1999 (väitöskirja, myös saameksi)ja norjaksi Peder Borgen. Samenes förste landsmöte, 1997 (ISBN 82-519-1249-0)Teos mikä kertaa saamelaisten kansallisesta heräämisestä kertoo kyllä myös Laulasta. Myös artikkeleita, OTTAR-lehdessä. Kaukopalvelun kautta saatavissa Lapin maakuntakirjasto, Lappi-osasto/Saamelaiskirjasto
Huom. myös nettiyhteydet aineistorekisteriin:
http://lapponica.rovaniemi.fi
http://www.rovaniemi.fi/aurora
