Helmet-kirjastoissa on pienet valikoimat norjankielistä kirjallisuutta. Helsingissä norjankielisiä kirjoja on lähinnä Pasilassa. Muiden Helmet-kirjastojen kokoelmia voi tietenkin myös lainata ja varata. Helsingin aikuisten kokoelmassa on paljon suomesta norjaan käännettyä kirjallisuutta ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto -ehdokkaita.
Norjankieliset kirjat saa helpoiten esille, kun valitset Helmet-hausta Tarkennettu haku -hakuruudun. Laita hakusanaruutuun *, kieli NORJA, aineisto KIRJA ja kokoelma KAUNOKIRJAT (näin rajaat esimerkiksi sanakirjat ja kielten oppikirjat hakujoukoukon ulkopuolelle). Klikkaat HAE. Saatua hakujoukkoa voit vielä rajata aikuisten aineistoon, jos haluat. Löytämiäsi kirjoja voit varata ja...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Muistaisiko kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
On mahdollista, että kirjastokorttisi on vanhentunut ja tietosi on poistettu rekisteristä. Näin on voinut käydä, jos et ole kolmeen vuoteen asioinut Helmet-kirjastoissa. Rekisteristä poistetaan myös asiakastiedot, joita asiakas ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Poistot tehdään kerran vuodessa. E-kirjastokäyttöä ei huomioida. Voit halutessasi tietenkin saada uuden kirjastokortin heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Jos kyse on siitä, että olet unohtanut pin-koodisi, sinun kannattaa tarkistaa koodi. Unohditko tunnuslukusi -linkistä.
Lähteitä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/...
Kollega ehdotti kirjaa Virpi Hämeen-Anttilan Suden vuosi. Sen äänikirjaversiossa lukija taitaa tosin olla nainen, ja kannessa ei ole makaavaa pariskuntaa, mutta se on keltainen.Toinen ehdotus: Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta. Tässä on kansikuvassa mies ja nainen ylhäältäpäin makuuasennossa, päät eri suuntiin. Sisällöstä en muista kuin avioliiton...
Harjoitusmuodon periaatteet kehitettiin Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla ja laajemmin kaiken kansan harrastukseksi aerobic muotoutui siellä 1970-luvun loppupuolella. Aerobicissa kilpailtiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aerobics
Suomeen aerobic tuli 1980-luvun alkupuolella. Television jumppaohjelmilla oli osuutensa suosion kasvussa.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/priima/node/297.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/03/iltajumppa-jane-fondan-jalanja…
Aerobic-nimi viittaa kestävyyskunnon eli hengitys-, sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon harjoittamiseen. Harjoittelu tapahtuu ryhmissä, musiikin tahdissa ja siihen voi sisältyä askelsarjoja, lihaskunto-osuuksia ja erilaisia kunto-osioita. Laji...
Kyseessä taitaa olla Renate Schuppin kirjoittama ja Marie-José Sacrén kuvittama lastenkirja Keltainen kukka (Die gelbte Blume, suom. Kaija Löytty, 1988).
Löydät kirjasta useita kuvia googlettamalla kuvahaulla teoksen saksankielisellä nimellä. Suomenkielisiltä sivuilta ei kuvia löydy.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale, jonka voit tilata omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Elokuvassa ajanjakson pituutta ei kerrota, vaan ainoastaan kuvataan Simban kasvun kautta. Todellisuudessa aluksi avuttomat leijonanpennut kykenevät seuraamaan emoaan noin 3-kuisina ja vierotetaan noin 6-7 kuukauden iässä. Leijonat tulevat sukukypsiksi 3-4-vuotiaina. Nuoret urosleijonat karkotetaan syntymälaumastaan noin kolmevuotiaina. Ne viettävät vaeltelevaa elämää, kunnes ovat kykeneviä haastamaan toisen lauman johtajan ja valloittamaan sen paikan noin viisivuotiaina.
Mikäli elokuvan leijonien ajattelee olevan vertailukelpoisia oikeisiin leijoniin, aikaa kuluu useita vuosia.
Lähde:
Encyclopædia Britannica: https://www.britannica.com/animal/lion/Reproduction-and-life-cycle
Voisikohan kyseessä olla Axel Fredenholmin Näin olen kuullut : matkalla intialaisen mestarin seurassa = Iti mayâ srutam? Sen ensimmäinen suomenkielinen painos julkaistiin vuonna 1974.
Kyseessä on Aale Tynnin runo En tiedä, oletko jossain kokoelmasta Vihreys (1979).
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Pää tallella : runoja ikääntyville (toim. Tuula Korolainen, Riitta Tulusto, 2008) tai Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari oli kyllä läsnä Mustasaaren Botniahallissa järjestetyssä tilaisuudessa, mutta vuoden 1998 veteraanipäivän päätapahtuman juhlapuheen piti maaherra Heikki Koski.Lähde: Markku Honkasalo, Sotiemme veteraanien päivä : kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta 1987–2007
Lewis Carrollin teoksessa Alice's Adventures in Wonderland ei ole tuollaista kohtaa juuri tuossa muodossa. Sen sijaan kappaleen 10 lopussa lauletaan "Soup of the evening, beautiful Soup! / Beau—ootiful Soo—oop!" Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:" - Kon-nan li-e-mii-i-haa-na kiehuuu / sitä u-no-hoi-ta en mil-loin-loin-loin-kaan."Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa (suom. Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner, 1972)https://www.gutenberg.org/cache/epub/11/pg11-images.html
Tämä tosiaan on enemmän spekulatiivista kuin todellisuutta. Aiheena se on myös niin spesifi, että yleisen kirjaston asiantuntemus ei siihen riitä. Kannattaakin kääntyä tässä asiantuntijoiden puoleen. Aihe kuitenkin kiinnostaa monia:Nämä kaksi ovat lähteitä, joissa asiaa käsitellään eri kanteilta, mutta kaikilta osin ne eivät täytä asiantuntemuksen kriteereitä:Quora-kysymys- ja vastauspalvelussa pohditaan, miksi kiinteän sillan rakentaminen Maan ja Kuun välille on mahdotonta, mutta jos sellainen tehtäisiin, pystyisikö sillä kävelemään. Ei pystyisi, monestakaan syystä (joista painovoima on yksi).https://urly.fi/3yPaSillan rakentamisen problematiikkaa käsittellään myös täällä: Could We Build A Bridge To The Moon? | Articles on WatchMojo....
Runo on Sara Teasdalen There Will Come Soft Rains. Englanniksi runo löytyy monilta runosivustoilta netistä.Suomeksi se löytyy Merta olen rakastanut -kokoelmasta nimellä Tulevat lempeät sateet (suom. Harri Huttunen) ja En ole sinun -kokoelmasta nimellä Saapuvat hellät sateet (suom. Tuomas Kilpi).
Tarkkaa ilmakuvaa kannattaa kysyä Suomen Ilmakuva Oy:lta: https://suomenilmakuva.fi/Korvenojan nuorisoseuratalo näkyy pienenä ja epäselvänä alueella vuosina 1950 ja 1954 otetuissa ilmakuvissa. Pääset katsomaan niitä Paikkatietoikkuna-palvelussa osoitteessa kartta.paikkatietoikkuna.fi. Etsi Karttatasot-kohdasta "Historialliset ilmakuvat" ja lähennä karttaa oikeaan paikkaan Vermasjärven itäpuolelle.
Sanoma Median Tietoa meistä sivulta löytyvät Nelosen yhteystiedot. Yhteystietosivulta löytyvät kanavat ja ohjelmasuunnittelu. Niistä vastaavat osaavat varmaan parhaiten vastata kysymykseen. Linkki Nelosen yhteystietoihin
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat...
Runon ovat suomentaneet Kaija Anttonen ja Vuokko Hirvonen. He ovat toimittaneet ja kääntäneet Pedar Jalven tuotantoa teokseen Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (Kieletär Inari, 2017). Teos sisältää paitsi runoja kokoelmasta Muottačalmit myös Jalven kirjoittamia pakinoita sekä esseen Pedar Jalvi - saamelaiskirjallisuuden uranuurtaja.
Hei,Ainakin näillä pääsee alkuun. Suomenkieleiset löytyvät yleisisitä kirjastoista, englanninkieliset täytynee kaukolainata.Mäkinen, Virpi, Heikki Pesonen, Risto Uro, ja Alexandra Bergholm. Pyhä, Paha Ruoka: Uskonnon Ja Etiikan Näkökulmia. [Helsinki]: Gaudeamus, 2023.Lehmijoki-Gardner, Maiju. Askeettien Pidot: Uskonnot Ja Syömisen Etiikka. Helsinki: Kirjapaja, 2009.Albala, Ken. Food in Early Modern Europe. Westport (Conn.): Greenwood Press, 2003.Avieli, Nir& Fran Markowitz. Eating Religiously: Food and Faith in the 21st Century. Abingdon, Oxon: Routledge, 2024.McWilliams, Margaret. Food Around the World: A Cultural Perspective. 3rd ed. Upper Saddle River: Prentice Hall, 2011.
