Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
Makupalat.fi:stä löydät verkossa julkaistua materiaalia aiheesta haulla osallisuus ja rajaamalla tuloksen asiasanalla nuoret.
Nuorisotietoa ja -tutkimuksta löytää Humakin kirjaston kokoelmista, joita voi tutkia Finna.fi:ssa. Haulla nuoret sitouttaminen löytyy tuloksiksi kaksi teosta
Älä keskeytä mua! : markkinointi sosiaalisessa mediassa. Korpi, Teemu 2010.
Osallistamisen oivalluskirja kaikille : arkisia esimerkkejä työelämästä. Otollinen, Pekka ; Mediapinta2016.
Samalla tavoin voit hakea nuoret osallisuus
nuoret syrjäytyminen ja nuoret yhdenvertaisuus.
Humakin kirjastosta voi varata ajan tiedonhaun ohjaukseen. Se kannattaa. Ohjausta voidaan antaa myös Teamsin välityksellä. Humakin kirjaston...
Nerokkaat kollegani keksivät ehdottaa José Carlos Somozan teosta Clara ja varjot (Like, 2004). Siinä ihmisiä muokataan esiintymään taideteoksina. Kirjassa on viittauksia myös "artesaniaan", koristeina, liikkuvina tarvekaluina tai käyttöesineinä työskenteleviin ihmisiin. Ihmisesineet on tekstissä kirjoitettu isoin alkukirjaimin. Kirjan perään on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsinnassa-kirja-mika-kirjoitettu-ehka?la…
Toinen esiin noussut teos on Juhani Peltosen Salomo ja Ursula (WSOY, 1967), tämä kuitenkin kuulemma huonekalujen osalta, muotimalleista ei muistelijalla ollut mielikuvaa.
Paddingtonin perheen isän ammatti sekä kirjoissa että v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa on vakuutusanalyytikko. Perheen äiti, Mary Brown, on v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa lastenkirjojen kuvittaja, mutta kirjoissa hänen ammattiinsa ei oteta kantaa.
24.5.23 on tässä palvelussa vastattu: "Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa." Linkki
Sylvia Plathin "Witch Burning" -runoa ei ole ilmeisesti suomennettu missään runokirjassa. Kirjasammon mukaan Plathilta on suomennettu vain kolme runokokoelmaa: Ariel, Sanantuojat ja Sänkyjen kirja. Linkki Kirjasampoon
Arielin ja Sanantuojat olit jo tarkistanut. Kysyin Kauniaisten kirjastosta ja Sänkyjen kirja on yksi pitkä runo.
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesäännön 2. osassa (1941) todetaan kenttähautauksista seuraavaa:
”Ellei kaatuneita voida evakuoida kotiseudulle, haudataan heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai vartavasten vihittyyn sotilashautausmaahan. - - Ruumiinsiunauksen suorittaa siihen kulloinkin määrätty ja, mikäli mahdollista, vainajan oman joukko-osaston pastori.”
Vainajat siis pyrittiin siunaamaan kenttähautauksen yhteydessä. Siunaus tehtiin siltä varalta, että vainajia ei pystyttäisi myöhemmin siirtämään kotipaikkakunnilleen, eli kenttähautojen ajateltiin säilyvän vainajien pysyvinä hautapaikkoina. Sotien aikana kenttähautoihin haudattuja ei tosiaan läheskään aina pystytty...
Kyseessä taitaa olla Shakespearen näytelmä Hamlet, toinen näytös, 11. 2. Rosencrantzin, Guildensternin ja Hamletin käymässä keskustelussa Hamlet toteaa:
"MInua ei huvita mies eikä nainen, vaikka kuinka vetäisitte naamaanne vinoon" (Eeva-Liisa Manner, 1981)
"Ei miehestä ole minulle iloa, ei naisestakaan, vaikka hymystänne päätellen sitä väitätte," ((Veijo Meri, 1982)
"Ihminen ei kiinnosta minua - ei mies eikä nainen, vaikka hymynne näyttää tarkoittavan sitä" (suom. Matti Rossi, 2013)
Kirja on saatavilla Helmet-kirjastoissa. Katseluhetkellä kirjaa ei ollut Lumon kirjaston hyllyssä. Voit kuitenkin varata sen noudettavaksi Lumoon, jolloin se lähetetään sinulle toisesta kirjastosta.
Esimerkiksi tätä painosta näyttäisi olevan saatavilla useammasta kirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577071
Nimen kirjoitusasu on "Feliks onnellinen", ehkä tästä syystä sitä ei löytynyt etsinnästä huolimatta. "Feliks onnellinen" -hakusanalla Helmet-hausta pitäisi kuitenkin löytyä kaikki kirjan saatavilla olevat painokset.
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936). Teos löytyy myös Rutakko-kirjastojen kokoelmasta.
Olethan huomannut, että lainaushistorian tallennus täytyy käydä napsauttamassa päälle Helmet selainsivun omissa tiedoissa. Kirjaudu sisään Helmet sivulla ja valitse "Tallenna lainaushistoriani". Historiassa näkyvät vain sen aktivoimisen jälkeiset lainat.
Kyselin viisaammilta ja saimme kokoon pari ehdotusta.
Kysymys tuo mieleen Lars Sundin Colorado Avenuessa Hanna on Amerikassa ja kirjassa on sekakielisiä repliikkejä. Linkki Helmet haku.
Kirja voisi myös olla vanhempaa tekoa. Pulli, Eero A.: Ja Setä Sämi avasi ovensa : eräs "viimeisen paatin" mies Amerikassa. Linkki Finna hakuun
Ihan kuvausta vastaavaa kirjaa ei löytynyt, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia design-alan kirjoista, joiden kannessa on punaista väriä ja sisällössä voisi ehkä olla jotain kuvatun kaltaista:
A history of graphic design for rainy days : 1776-1994 (by Studio 3)
Couturier, Elisabeth: Talk About Design
Eskilson, Stephen: Graphic Design - A New History
Meggs, Philip B.: Megg's History of Graphic Design
Voit selailla design-alan kirjojen kansikuvia esimerkiksi finna.fi -palvelussa, tässä hakusanalla "graafinen suunnittelu".
Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.
Sari Salmela. Näyttämöpukuja. 2004
Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009
Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987
Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992
Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.
Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006
Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010
Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006
Swinfield, Rosemarie. Stage make-up...
Aale Tynni suomensi William Shakespearen Sonetin 34 ensimmäisen rivin näin:”Siis miksi kauniin päivän lupasit,(niin että lähdin matkaan ilman viittaa…)” Kirsti Simonsuuren suomentamana sama kohta kuuluu seuraavasti:”Miksi lupasit niin aurinkoisen päivän,(sait minut matkustamaan ilman viittaa…)” William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen Sonetit (runojen suomennokset Kirsti Simonsuuri, 2005)
Rivit ovat Eino Leinon runosta Kuoleman tuntu kokoelmasta Shemeikan murhe (1924). Voit lukea runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Shemeikan murheesta:https://www.doria.fi/handle/10024/100577
Vuonna 1958 voimassa oli edustajanpalkkiosta annettu laki (233/1956), jonka mukaan ”edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka määrä vastaa sitä peruspalkkaa, mitä kulloinkin maksetaan ylintä palkkausluokkaa kuutta luokkaa alempaan palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa tai toimessa. ”Tuohon aikaan valtioneuvosto vuosittain päätti viranomaisten palkkaluokista indeksikorotuksineen. Vuonna 1958 ylin palkkaluokka oli 43 ja kansanedustajille palkkiota maksettiin palkkaluokan 38 mukaisesti. Tämä tarkoitti 1 337 100 markan palkkaa vuodessa. Vuoden 2023 rahassa tämä tarkoittaa 39 208,28 euroa. Palkan todellisen ostovoiman vertaaminen tosin on erittäin hankalaa. Vuonna 1958 elinkustannusindeksi: 15 956.Vuonna 2023...
Kyllä se vain niin taitaa olla, että sosiaalinen media on myös kirjallisessakin maailmassa se kanava, joka reagoi kaikkein nopeimmin ajankohtaiseen kirjallisuuskeskusteluun ja kirjallisen maailman ilmiöihin. Kirjallisuuslehdet ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, joten reagoiminen on hieman hitaampaa, mutta toki aiheisiin sitten paneudutaan syvällisemmin. Monet kirjailijat ottavat aktiivisesti kantaa somessa kirjallisuusmaailman ilmiöihin ja näin ollen suoraan kirjailijatilejä, sekä virallisempia kirjallisuuskanavia (esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto ry ym) seuraamalla Instagramissa, X:ssä (entinen Twitter) tai Facebookissa, voi myös pysyä hyvin kärryillä ajankohtaisista keskusteluista. Viime aikoina somessa on käyty vilkasta...
