Myöhästymismaksut pääset näkemään kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa helmet.fi. Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero sekä PIN-koodia.
Maksu koskee vapaaehtoista hoitotoimintaa, joka uuden eläinten hyvinvointilain myötä muuttuu ilmoituksenvaraiseksi (muu kuin ensiapuluontoinen hoitotoiminta) ja tuo ilmoitus maksaa. Haavoittuneen eläimen voi edelleen ilmoittaa asiantuntijalle tai hätäkeskukseen. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sivulta löytyy ohjeita, https://sey.fi/elain-hadassa/luonnonelain-hadassa/.
Uutisia maksusta:
SEY järkyttyi: Vapaaehtoisille lätkäistään 620 euron maksu eläinten auttamisesta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sey-jarkyttyi-vapaaehtoisille-latkaistaan-620-euron-maksu-elainten-auttamisesta-taysin-kohtuuton/8871002#gs.4rl7un
620 euron maksua eläinten auttamisesta kohtuullistetaan "murto-osaan" – hoitoloiden toiminnan jatko oli uhattuna:...
Kyseessä voisi olla Minna Kilkin toimittama teos Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta (SKS, 2006).
https://www.finna.fi/Record/vanamo.201994?sid=4170478449
Kiitos ystävällisestä tarjouksesta. Mondo-lehti tulee tilattuna useaan Helsingin kirjastoon. Pasilan kirjastossa on luettavana kaksi edellistä vuosikertaa. Kirjastoissa ei ole valitettavasti tilaa ja mahdollisuutta säilyttää vanhoja vuosikertoja tämän enempää.
Kuulostaa kovasti Lönnrotin teokselta Vaeltaja : muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828.Hämessä esimerkiksi neuvotellaan soutumatkan hinnasta näin: "Puolentoista tunnin soutumatkan jälkeen olin Paimelan rannassa. Kysyin soutajapojalta, mitä hän tahtoi vaivastaan. Hän virkkoi: 'antakaa iteh kunniastasi mitä arvaatte', mutta koska nämä kunnianmukaiset maksut eivät aina ole parhaita, vaadin häntä itseään määräämään. Silloin hän sanoi olevan tavallista, että maksettiin kaksinkertaiset kyytirahat järvien yli kuljettaessa, ja minun täytyi siis antaa hänelle 44 killinkiä, sillä minulla ei sattunut olemaan pienempiä pankkiseteleitä. Tällaiset vesimatkat, ajattelin muuten, pian tyhjentäisivät kukkaroni, minkä vuoksi päätin...
Täsmälleen kysymyksen mukaisessa muodossa en huhtikuun sinisiä iltoja Turtiaisen tuotannosta onnistunut löytämään. Lähimmäs osuu kokoelman Minä paljasjalkainen runo, joka alkaa "Sen huomaa sinisenä iltana huhtikuussa" (sisällysluettelossa nimellä Sen huomaa sinisenä iltana). Tie pilven alta -kokoelman runossa Intermezzo puhutaan huhtikuun sinisistä illoista näin: "On huhtikuu, / ilta. / Taivaan sini / Kaisaniemenkadun yllä". Kokoelman Palasin kotiin runossa Aurinkofantasia "välkkyy huhtikuun taivaan kirkas sini" päiväsaikaan. Minä rakastan -kokoelman runossa Oli huhtikuun ilta "Oli huhtikuun ilta / oli kuutamo", mutta ilman sinistä.
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mistä kertomuksesta voisi olla kyse.Tunnistaisikohan joku verkkotietopalvelun lukijoista kyseisen kertomuksen.
Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Kirkes-kirjastoon. Palautettaessa ei tarvita kirjastokorttia. Esineet, liikuntavälineet ja soittimet pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.Lähde: Kirkes-kirjastot: Asiakkaalle https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#palautukset
Antero Mannisen suomennos Rudyard Kiplingin runosta sisältyy teokseen Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976, s. 195). Manninen on suomentanut nämä rivit seuraavasti:"Voittosi kaikki jos voit yhteen tuoda / ja kertaheiton varaan uskaltaa, -"
Julkaisua näkemättä tai tietämättä, mikä julkaisu on kyseessä, yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan. Teoksesta vastuussa oleva tekijä pyritään aina löytämään. Se voi olla yrityskin, jolloin roolista riippuen se merkitään joko 110- tai 710-kenttään. RDA:n hakutiedot -sivustolta löytyy hyvin ohjeita tekijyyden päättelyyn ja merkitsemiseen: https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/RDA-sovellusohje/RDA%20hakutiedot/
Knut Lavardin oli tanskalainen Söderjyllannin herrttua, joka eli 1100-luvulla. Hän kuoli marttyyrinä 7.1.1131. Meillä Nuutin päivää vietettiinkin 1700-luvulle asti 7.1., muttä päivä siirrettiin 13.1. Nuutin päivä oli jo tuolloin vakiintunut jouluajan loppupäiväksi. Aiemmin joulurauha päättyi 7.1., mutta se siirtyi myöhemmin 13.1. Loppiaisesta viikko eteenpäin.Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat. KIrjapaja, 1979
Jaakko Juteini sai 1800-luvun syytteen kirjastaan Anteckningar af Tankar uti Warianta Ämnen. Kirjaa pidettiin vääräoppisena. Oikeudessa Juteini tuomittiin ja teoksen painos takavarikoitiin. Se määrättiin poltettavaksi. Hovioikeus kumosi tuomion, mutta kirjat oli jo ehditty polttaa. (Anteckningar af Tankar uti Warianta Ämnen · DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa)Norjalaisen Agnar Myklen teos Laulu punaisesta rubiinista tuomittiin epäsiveellisenä poltettavaksi. 5000 kappaleen painos poltettiin vuonna 1959 Naantalin höyryvoimalaitoksessa. Tästä voi lukea lisää Uuden Suomen Puheenvuoro-blogista.Tämän isommista rovioista en (onneksi) löytänyt tietoa.
Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta
todetaan mm. seuraavaa:
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa
https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja
sanotaan s. 44:
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin...
Englanninkielisiä tutkimuksia suurpatojen ympäristövaikutuksista löytyy kyllä. Joissakin niistä käsitellään myös patojen vaikutuksia paikallisilmastoon ja sademääriin. Muutamia esimerkkejä:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010GL046482
https://www.researchgate.net/publication/305724001_Environmental_Conseq…
https://www.researchgate.net/publication/309539088_The_Influence_of_Dam…
https://www.nationalgeographic.com/science/article/100204-bad-weather-d…
https://archive.internationalrivers.org/environmental-impacts-of-dams
https://link.springer.com/article/10.1007/s10113-018-1414-7
Selvittäessään ja kerätessään tietoja työnhakijasta rekrytoivan työnantajan on noudatettava lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, jossa on säädelty seikkaperäisesti, millä perusteella ja minkälaisia tietoja työnhakijasta voi kerätä ja tallentaa, sekä miten ne tulee hankkia.
Lähtökohtaisesti rekrytointiin liittyen työnantaja voi kerätä ja tallentaa työnhakijasta vain työnhakuun ja työhön suoranaisesti liittyviä tarpeellisia asioita. Samoin työhaastattelutilanteessakin työnhakijalta voidaan kysyä vain suoranaisesti työnhakuun ja työhön liittyviä tarpeellisia kysymyksiä.Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää tietoja muualta, on hänen hankittava...
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
