Vaali.fi-sivuston tietoja alue- ja kuntavaaleista selkokielellä:https://vaalit.fi/tietoa-alue-ja-kuntavaaleista-selkokielellaTässä Selkokeskuksen materiaalia:https://selkokeskus.fi/selkojulkaisut/alue-ja-kuntavaalit-2025-selkokielella/Myös muita sivustoja löytyy ko. vaaleista selkokielellä:https://tinyurl.com/vaaleista-selkeasti
Hei! Hauska kysymys! Meitä oli kolme kirjastoammattilaista tämän kysymyksen äärellä.Kannatusta sai kirjaston uudeksi työntekijäksi joku Harry Potterin taitavimmista velhoista, mutta päädyimme Aku Ankan Pelle Pelottomaan ja hänen Pikku Apulaiseensa. Saisimme kaksi työntekijää yhden hinnalla. Pelle ja Pikku Apulainen pystyisivät ratkaisemaan käden käänteessä kaikki atk-pohjaiset ongelmat, kadonneet tiedot ja kirjat. Lisäksi saisimme ystävälliset ja sympaattiset työtoverit joukkoomme.
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän.
Oskari Olemattoman tarkka ikä ei valitettavasti selvinnyt, mutta loru esiintyy 1950- ja 60-luvun lastenperinneaineistoon perustuvassa Leea Virtasen kirjassa Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne (WSOY, 1970). Aikaisempi kotimaisen lastenperinteen tutkimus oli kohdistunut pääasiassa leikkeihin, joten lorujen ja hokemien syntyajankohdan määrittämiseen on käypää lähdeaineistoa olemassa varsin niukalti. Rohkenisin kuitenkin epäillä, etteivät Oskarin juuret paljon 50-lukua kauemmas ulotu.
Aivan näihin sanoihin Viljo Kojon Muistoja menneiltä ajoilta -runo ei pääty, mutta viimeisessä säkeistössä kuitenkin ollaan: "Niin haastoimme hampaita kaivellen ja röyhtäisten. / Lopuks turpamme kädellä kuivattiin, / nenät niistettiin siihen salvettiin." Alun perin Kojon kokoelmassa Sininen pilvi vuonna 1920 julkaistun runon voi lukea kokonaisuudessaan myös valikoimasta Viljo Kojon kauneimmat runot tai antologioista Iloitse kanssani (Gummerus, 1945) ja Mies joka luki runon (Otava, 1995). Viimeksi mainitussa runon nimenä on Jätkät, jolla se esiintyi 1926 julkaistussa Kojo-valikoimassa Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa.
Tietoa Verkkoviestinnän erityiskysymyksistä on koottu Kuntaliiton sivullehttps://www.kuntaliitto.fi/laki/julkisuus-ja-tietosuoja/verkkoviestinnan-erityiskysymyksiaKuntaorganisaatioiden verkkoviestintään vaikuttavat sekä julkishallinnon toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja suositukset että yleiset verkkoviestinnän odotukset.Kuntalain 410/2015 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/410 29.2 § mukaan "Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden...
Jo 1800-luvulla poromiehet rakensivat este- eli suojelusaitoja "poronhoitoalueemme etelärajan tuntumaan Pudasjärven ja Suomussalmen Piispajärven väliselle vyöhykkeelle ehkäisemään porojen kulkeutumista porottomille alueille aiheuttamaan heinä- ja viljelysvahinkoja sekä joutumista porovarkaiden ulottuville". Poronhoitoalueen sisäosiin rakennettiin aitoja "estämään porokarjoja hajaantumasta liian laajalle, toisiin paliskuntiin ja 'niittyrikkaille seuduille'." Lisäksi on tehty poroesteaitoja valtakunnanrajoille Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän välille yhteensä noin 1200 kilometriä.Uusimman esteaidan tarpeen on aiheuttanut metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Metsäpeuran ja poron risteytymisen välttämiseksi poronhoitoalueemme...
Kirjastokortin saa heti odottaessa, jos on mukana virallinen, valokuvalla varustettu
henkilöllisyystodistus (alle 15-vuotiailta tarvitaan hakemukseen myös takaajan allekirjoitus
ja henkilötunnus) ja kortilla pääsee heti lainaamaan. Tervetuloa asiakkaaksi!
Lehti on tallella ja se on varattuna teidän nimellänne pääkirjaston aikuistenosaston lainaustoimistossa. Lehteä pidetään varattuna viisi päivää ja sen jälkeen se palautetaan takaisin lehtihyllyyn.
Sillä, pitääkö luokittelija fasilitointia luotettavana menetelmänä vai ei, ei ole merkitystä luokituksen kannalta. Luokittelu tehdään kirjan sisällön mukaan. Luokittelija ei ota kantaa sisällön oikeellisuuteen eikä siihen, mitä menetelmiä teoksen kirjoitusprosessissa on käytetty. Kirjan voi sisällön perusteella usein luokitella moneen eri luokkaan, ja kirja onkin usein luokiteltu eri luokkiin eri kirjastoissa. Koska luokan valinta on usein vaikeaa, tehdään kirjasta luetteloihin luokkaviittauksia niihin luokkiin, joihin kirja voisi myös sopia. Kirjoista tehdään myös asiasanoituksia; ne ovat kirjan löytyvyyden kannalta olennaisempia kuin luokka, mikä kirjalle on annettu.
Karen Horneyltä on Fennica-tietokannan mukaan suomennettu vain yksi teos, Sisäiset ristiriitamme v.1969.
Att förverkliga sig själv -teoksen alkukielinen nimi on
Neurosis and human growth.
http://websok.libris.kb.se/websearch/showrecord?nr=2&searchId=888&bibId…
Valitettavasti runon tekijää ei saa selville.
Se ei näytä olevan Julia Donaldsonin. Hän olisi varmasti ominut tekijänoikeudet ainakin omalla virallisella nettisivullaan.
http://www.juliadonaldson.co.uk/index.php
Tämän yhden runon löysin nimimerkillä kirjatoukka. Muut ovat joko nimetty tuntemattoman tekijän runoiksi tai jätetty kokonaan ilman tekijää.
https://theslytherinworld.tumblr.com/post/149424083949/fog-on-her-glasses-from-the-still-steaming-tea-a
Kaunis runo, jota ilmeisesti voi käyttää vapaasti.
Fog on her glasses
From the still steaming tea
A book in her hands
As she causally reads.
A catch in her breath
As the climax grows near
She is deaf to the world:
The book’s all she can hear.
She's completely lost now,...
Perustietoja Sirpa Tabetin elämästä ja tuotannosta löytyy verkostakin, esimerkiksi Dekkarinetistä (http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa), Kirjasamposta (https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2255), Elias-kirjailijatietokannasta (http://www.eliaskirjailijat.fi/kirjailija.asp?kentta=kaikki&id_henkilo=41) ja Wikipediasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sirpa_Tabet).
Tabet on esitelty myös hakuteoksissa Kotimaisia nykykertojia 1-2 (BTJ, 2003) ja Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ, 2001), jotka ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
Täältä löytyy lukuvinkki kirjasta, jossa nuoret kertovat näkemyksiään Suomen tulevaisuudesta, https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/566165-suomea-ei-ole-enaa-sad…
Limnéll, Jarno - Rantapelkonen, Jari: Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus. 2017.
https://outi.finna.fi/Record/outi.1858993
Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapsuus ja Punainen nauha julkaistiin oletettavasti ensimmäistä kertaa vuonna 1939 ilmestyneessä kokoelmassa Vaella nuoruus, johon on koottu oman aikansa nuorten runoilijoiden runoja.
Alunperin runot on julkaistu Työläisnuoriso-lehdessä. Laitakaupungin lapsuus 7.6.1933 ja Punainen nauha 1.2.1933.
Ainoastaan englanniksi löytyy A-sarjan Mersuihin korjausopas. Sitä ei ole Vaasan kauounginkirjastossa, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi hintaan 2 euroa.
Mikäli liikut Kauhajoella tai Lapualla, niin näiden pääkirjastosta oppaan pitäisi löytyä myös.
Hämeenlinnan seudun kirjastoista ei valitettavasti löydy oppaita Mont Blancilla retkeilyyn. Joitain kirjoja on mahdollista tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Kaukolainan hinta muista Suomen kirjastoista on 8 € / kirja. Kirjastojen yhteisen hakupalvelun kautta löytyivät ainakin nämä:
Vandra i Alperna : Chamonix : 44 lätta och medelsvåra vandringar i området kring Chamonix-Mont Blanc, 2014
Tour of Mont Blanc, 2011
Mont Blanc walks, 2010
Tour de Mont Blanc : planning, places to stay, places to eat, 2008
The tour of Mont Blanc : [complete two-way trekking guide], 2007
Voit hakea teoksia kirjastojen yhteisessä Monihaku-palvelussa:
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjoita avainsanakenttään "Mont Blanc" ja valitse kaikki...
