Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Vaimoni isoisä oli kaphuurnari. Meillä on hänen jäämistöään: valokuvia, nauhoitus hänen kertomuksistaan, joitakin esineitä ja niin edelleen. 189 Sinun kannattanee ottaa yhteyttä Suomen merimuseoon:https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/yhteystiedot
Mikä on ”ryöstölintu”? Onko se sama kuin ”petolintu”? Vai mikä tahansa lintu, joka voi aiheuttaa vahinkoa ihmisille? Jostakin kirjasta löytyi sellainen selitys… 189 Keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1868 asetuksen, jossa villieläimet jaettiin kolmeen luokkaan: hyödylliset otukset, vahinkoeläimet ja ryöstölinnut sekä muut otukset. Ryöstölinnuiksi asetus määrittelee petolintumme kotkan, huuhkajan, haukan ja kalasääsken. Vahinkoeläinten ja ryöstölintujen listalle vaikuttavat päätyneen petoeläimistämme ne lajit, joista on ajateltu olevan vahinkoa riistalle – esimerkiksi hiiri tai rotta eivät Aleksanterin asetuksen mukaan ole vahinkoeläimiä.Varhaisin nisäkkäidemme luokittelu vahingollisiksi on tulkittavissa jo Maunu Eerikinpojan 1347 ja kuningas Kristofferin vuonna 1442 antamista maanlaeista. Lintuja puolestaan luokiteltiin haitallisiksi ensimmäisen kerran vuoden 1647 kuninkaallisessa asetuksessa. 1800-...
Kansanlaulussa (?) on ainakin säkeistö, ehkä alkusäkeistö "Raastuvan penkillä halasin minä mustalaisen Veeraa" (ja mahdollinen jatko ?) ... "ja syyttäjän… 189 Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-...
Löytyykö jostakin tietoa parhaillaan menossa olevista vaaleista selkokielellä? Kunta - ja aluevaalit eivät nyt oikein aukea meidän talon vanhuksille ja… 189 Vaali.fi-sivuston tietoja alue- ja kuntavaaleista selkokielellä:https://vaalit.fi/tietoa-alue-ja-kuntavaaleista-selkokielellaTässä Selkokeskuksen materiaalia:https://selkokeskus.fi/selkojulkaisut/alue-ja-kuntavaalit-2025-selkokielella/Myös muita sivustoja löytyy ko. vaaleista selkokielellä:https://tinyurl.com/vaaleista-selkeasti
Etsin runoja ja tarinoita, jotka liittyvät kevääseen. 189 Tein ensin tarkennetun Helmet-haun rajaamatta. Hakusanoina kevät ja runot. Rajasin vielä hakutuloksen kirjoihin, suomen kielisiin, päägenre kaunokirjallisuus ja genre runot. En rajannut osastoa tarkemmin. Linkki hakutulokseen. Mukaan mahtui 133 kirjaa vanhoista uusiin. Kun hakua järjestää (uusin ensin) saa melko kivan katsauksen myös keväisiin tarinoihin. Linkki hakutulokseen. Halutessaan voi rajata lasten aineiston pois.Myös netistä löytyy kevätrunoja esim. Linkit Runotalo.fi, Lukijan runot eli eri lehtien palstoilta sekä värssyjä Wordpress.com 
Dostojevskij on kirjoittanut romaanin, jonka nimi norjaksi on "Sin kones mann". Päähenkilönä on Aleksey Ivanovich Veljtsjaninov. Onko kirjaa käännetty suomeksi? 189 Kirjan suomenkielinen nimi on Ikuinen aviomies.
Olen perehtynyt aika hyvin Pohjois-Karjalan Mätäsvaaran sodanaikaisen kaivoksen historiaan, tehnyt ja ylläpitänyt siihen liittyviä nettisivustoja. Löysin… 189 Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Pohjanmaan (Österbotten) kielikartalla Kokkola ja Vaasa erottuvat suomi-enemmistöisinä svenska-painotteisista ympäristökunnistaan. Mistä saakka näissä… 189 Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
Missä Eeva-Liisa Mannerin runossa puhutaan äidistä? 189 Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken...
Lasteni isoisomummo lauloi aikoinaan Vöyrin marssia, mutta hiukan eri sanoilla. Löytyyköhän tällaista versiota mistää: Oli meillä päällikkönä ukko Mannerheimi… 189 Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938....
Olen pitkään pohtinut, kuinka kauas taaksepäin ajassa pitäisi mennä, että vielä voisi ymmärtää suomen kieltä. Olisiko teillä vastausta hieman outoon… 189 Hei,Aihettahan on sivuttu monessa kirjassa, mutta selkeän vastauksen antamista haittaa, että Agricolaa edeltäneen ajan kielestä on säilynyt aika niukasti aineistoa.Varhaissuomen aikaan ennen Agricolaa ja kirjakielen kehittymistä suomi oli jakautunut murteisiin vuoden 1000 tienoilta eteenpäin. Tällöin kieleen tuli paljon lainasanoja ympäröivistä kielistä kieli- ja kulttuuriyhteyksien kautta. Tässä viaheessa sanastossa, kielin rakenteissa ja äänteissä on sen verran eroa, että käytännössä kyseessä on vieras kieli, josta tunnistaa kyllä joitain sanoja ja joitain osia, mutta laajempi ymmärrys vaatii perehtyneisyyttä kielen kehitykseen. Toki kielen muutos on jatkumo, jossa ei suoraan hypätty varhaissuomesta Agricolan myötä vanhaan suomeen, vaan...
Onko loitsuista olemassa kirjoja ja mnkä nimisiä? 189 Loitsuista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Tässä muutamia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon ja kirjojen saatavuustietoihin.Pasi Klemettinen: Tietäjät, noidat, samaanit: kansanuskon maailmassa (SKS, 2025)Magiaa ennen ja nyt (SKS, 2024)Mat Auryn: Tietoinen noita: herätä uinuvat yliaistilliset kykysi ja löydä oma tapasi harjoittaa magiaa (Unio Mystica, 2023)Kelly-Ann Maddox: Luo ikioma noituus: kapinallisen noidan polku (Viisas Elämä, 2023)Martti Haavio: Suomalaisen muinaisrunouden maailma (SKS, 1935/2023)Emmi Valve: Pieni loitsukirja (Täysi Käsi, 2020)Henni Ilomäki: Loitsun mahti (SKS, 2014)Nicola De Pulford: Taikojen ja loitsujen kirja: yli 40 salaista taikaa, joiden avulla saat kaiken mitä haluat (WSOY, 2002)Voit etsiä itse lisää...
Anoppi etsii ranskalaista kirjaa ehkä 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Kirjassa kuulemma joku ei voi syödä gorgonzolaa, koska nimessä on Zola. Kirja… 189 Valitettavasti emme tunnistaneet etsittyä teosta.Tunnistaisikohan joku lukijoistamme kyseisen teoksen.   
"Tyttö on kaunis kuin palonauris..." Löytyykö tähän jatkoa ja tietoa, onko se kansanlaulu, runo tai jokin muu värssy? 189 "Tyttö on kaunis kuin palonauris" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus lauluun "Kaunis kuin nauris". Säkeistöjä on kaksi. Laulu on nuotin mukaan Unkarista. Laulun alkuperäistä nimeä ei nuotissa mainita.Lähde:Tie musiikkiin : Musica II / Erkki Pohjola ; Egil Cederlöf (9. painos; Musiikki Fazer, 1974)
Miten saa uuden kirjastokortin jos vanha on hajoamassa ja maksaako se? Ollut sama kortti lapsuudesta asti, yli kymmenen vuotta, ja nyt siinä alkaa näkyä jo… 189 Käytössä kuluneen kirjastokortin voi vaihtaa uuteen maksutta. Ota mukaan kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus ja vanha kirjastokorttisi. Uuden kortin saa heti. Kortilla olevat lainat, varaukset, maksut ym. pysyvät ennallaan. Kadonneesta kirjastokortista peritään maksu uutta korttia tehdessä.Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Pelkkä kuva henkilöllisyystodistuksesta ei riitä. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.Kirjastossa käyvät seuraavat henkilötodistukset:EU-maiden henkilötodistuksetpassisuomalainen ajokorttikuvallinen KELA-kortti, alle 18-...
Oliko joskus puhetta, että esim lehtien myynti puhelimitse tulisi laittomaksi? 189 Vaatimus puhelinmyynnin kieltämisestä on noussut julkiseen keskusteluun säännöllisesti. Tällä hetkellä vahvasti rajoitettua on vain puhelinliittymien myynti.Vuonna 2017 kuluttaja-asiamies, Kuluttajaliitto ja tietosuojavaltuutettu vaativat puhelinmarkkinointiin opt-in-mallia, jossa "puhelinmarkkinointi edellyttäisi kuluttajan ennakkosuostumusta myyntipuheluiden vastaanottamiseksi." Linkki lausuntoon: Puhelinmyynti luvanvaraiseksi vaativat kuluttaja-asiamies, Kuluttajaliitto ja tietosuojavaltuutettu | Tietosuojavaltuutetun toimisto (luettu 20.2.26). Kuluttajaliitto on sittemmin toistanut vaatimuksensa vuonna 2021. Linkki kannanottoon: Kuluttajaliitto ottaa kantaa: puhelin- ja kotimyynnille tiukemmat pelisäännöt | Kuluttajaliitto (luettu 20.2...
Nuotit "Anna mun jäädä sun luo? 189 Tapani Kansan säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta "Anna mun jäädä sun luo" en löydä julkaistua nuottia. Kappaleen soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/tapani-kansa-anna-mun-jaada-sun-luo-nina-af-enehjelmLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi 
Kenen taulu voisi olla kyseessä? 189 Valitettavasti taiteen arviointi ei ole kirjastolaisten leipälaji.Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander. 
Onko tietoa, kenen kirjoittama runo on kyseessä. Kaverin puolesta kyselen. Tekoäly väitti Tabermanniksi, mut ei kyl oo. 189 Emme löytäneet kirjoittajaa lähettämällesi runolle.Tunnistaisikohan joku lukijoistamme kyseisen runo. 
Järjestetäänkö Hämeenlinnassa tai lähikunnissa tiedonhaun peruskurssia v. 2007 189 Tarkoitatko kirjaston järjestämää opastusta vai ehkä jotain muuta? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämässä Verkkostartti-koulutuksessa on yksi ilta varattu tiedonhaulle internetistä ja verkkokirjastosta ja kirjaston muista digitaalisista aineistoista. 10.4. oleva oppitunti on kuitenkin jo täynnä. Suunnitelmissa on, että vastaava järjestettäisiin myös syksyllä, ehkä jopa loppukeväälläkin, koska kysyntä on ollut niin kovaa. Mutta se ei ole vielä varmaa. Kursseista tiedotetaan sekä lehdissä, kirjaston verkkosivuilla että kirjastossa.