"Käsittelyssä" tarkoittaa uuden kirjan kohdalla sitä, että se on vielä muovitettavana eli käyttökuntoon laitettavana. Tila muuttuu "Hyllyssä"-tilaksi, kun kirja on käytännössä saatavana. Silloin myös varaukset alkavat toteutua.
Vanhemman kirjan kohdalla "Käsittelyssä" voi tarkoittaa - ja useimmiten tarkoittaakin - sitä, että nide on otettu jostain syystä sivuun, ei kuitenkaan korjattavaksi, sitä varten on oma tilansa. Käsittelytila voi tarkoittaa myös sitä, että teos odottaa luettelointia, jolloin se voi olla tässä tilassa pidempäänkin.
Jos tällaiseen vanhempaan kirjaan tulee varaus, se kyllä normaalisti huomataan ja asiaan puututaan. Uutuuksissa sen sijaan varaukset toteutuvat sitten kun se on teknisesti mahdollista.
Voisiko kyseessä olla Saimi Lindrothin romaani Taamottu, alaotsikko: romaani Lapin suuren luonnon keskeltä (1948).
Tapahtumat sijoittuvat Ylä-Lappiin, Tanassa käydään kaupassa. Utsjoella on Paistunturi, romaanissa Vaistunturi.
Päähenkilö on Alte Isola, katekeetta jolla on etelästä lähtöisin oleva vaimo Iina, "joka oli hiljainen ja vähän puhuvainen" ja kuolee vailla varsinaista syytä. Itsemurhako?
Kyllä täällä silloin tällöin luodaan parisuhteitakin, ei varmaankaan sen useammin kuin muillakaan työpaikoilla, muttei kai harvemminkaan. Mitään tilastoja tästä ei liene tehty. Työnantajalla sinänsä ei ole mitään erityistä suhtautumistapaa asiaan enkä usko, että parisuhteet kirjastossa herättävät sen kummempaa suhtautumista. Iloinen asiahan se on, jos ihmiset löytävät toisensa ja onhan siinä sitten vähän puheenaihetta joksikin aikaa.
Ensimmäinen kirja on Sid Fleischmanin "Hokkuspokkusperhe", jossa herra Filiokkuksen perhe matkaa vankkureilla kohti Kaliforniaa ja äiti pitää matkalla lapsille vankkurikoulua. Kirjassa on myös lainsuojaton Pahanmaan Kid, jonka yksi lapsista tunnistaa, kun tämä kaivelee metsästyspuukolla hampaitaan.
Jälkimmäinen kirja on Eleanor Estesin "Lintumiehen perhe". Siinä isä on lintutieteilijä ja perhe muuttaa Kotkanpesä-nimiseen taloon. Kirjassa on myös kolmevuotias Benni-eno sekä Nuppu-kissa, jonka ajatuksia kirjassa myös kuvaillaan.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot on luettavissa sivulta https://tilastot.kirjastot.fi. Kun Helmet-kirjastot: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistetään samaan taulukkoon, voi todeta, että henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmaistuna on yhteensä 836,25 henkilötyövuotta vuonna 2018.
Pasilan kirjaston johtaja,Tiina Tarvonen, kertoi että Pasilan kirjaston osalta, seudullinen Helmet-kirjavarasto mukaan lukien, henkilöstön määrä on tällä hetkellä yhteensä 31. Luku käsittää Helsingin kaupunginkirjastoon vakinaisessa työsuhteessa olevat ja heidän sijaisensa. Lisäksi Pasilan kirjastossa työskentelee työllistettyjä, eripituisia jaksoja harjoittelijoita, työkokeilijoita ja kirjastoalan...
Kirjaston aineistoa poistetaan pääasiassa huonon kunnon takia. Uudempia ja ehjiäkin kirjoja poistetaan, kun alun suuri kysyntä hiipuu ja kappaleita on liikaa lainauslukuihin nähden. Osa vähän lainatusta aineistosta varastoidaan. Jos kirjaston viimeinen kappale poistetaan, se lähetetään usein Varastokirjastoon Kuopioon, josta kirja on edelleen lainattavissa kaukolainana. Hyvin harvoin kirja siis poistuu kokonaan saatavilta.
Varsinais-Suomen alueella jokainen kirjasto hoitaa itse poistokirjojensa myynnin. En ole tietoinen, että muuallakaan Suomessa olisi järjestelmällisempää poistokirjojen myyntiä. Turussa poistokirjoja on jatkuvasti myynnissä osastoilla. Joidenkin tapahtumien yhteydessä...
Vastaus riippuu paljolti siitä, millaisia toiveita kyseisellä vasta-alkajalla kirjoille on. Suosittelen, että tutustut Kirjasammon sivustoon, jolla esitellään paitsi sotakirjallisuutta genrenä ylipäänsä, myös suuri joukko teoksia. Siellä voit lisäksi valita kohdasta "Genreen liittyviä linkkejä ja tietoja", mihin sotaan tai sodan aspektiin liittyviä teoksia haluaisit lukea. Entä kiinnostaako sinua enemmän realistinen vai romanttisempi kuvaustapa, jännittävä vai humoristinen teksti ja niin edelleen - näissäkin asioissa Kirjasammosta löytyy apua sopivan teoksen valintaan.
Tässä suora linkki Kirjasammon Sotakirjallisuus-sivuun: https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/sotakirjallisuus
Listasin alle muutaman viitteen, jotka käsittelevät pankkien kilpailua tai asuntorahoitusta. Näissä voisi olla jotain myös aiheesta.
Suomen pankkiyhdistyksen Pankkikatsaus, josta listassa on kaksi artikkelia, voisi olla hyvä lähde 1990-luvun ja 2000-luvun alun osalta. Pankkikatsaus on ilmestynyt vuosina 1993-2006.
Pankkiyhdistys on nykyisin Finanssiala ry http://www.finanssiala.fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta kuluttajakäyttäytymisestä.
Uusia 2017-2019:
Digitalisaatio lisää kilpailua pankkitoimialla
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201704211248
Yhdysvallat asuntorahoituksen murroksen edelläkävijänä
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201910181537
Vanhempia asuntorahoituksesta:
Asuntorahoitus Euroopassa
Suomen pankkiyhdistys...
Suosittelen, että otet yhtyttä Teen ystävien yhdistykseen. Yhdistyksen kotisivun osoite on https://www.teenystavat.fi/ Yhdistyksellä on myös Facebook-ryhmä. Asiasta kannattaa keskustella asianharrastajien kanssa.
Noudettavissa olevien varausten noutoaikaa jatketaan ja ne voi noutaa kirjastojen avauduttua. Muista varauksiin liittyvistä käytännöistä poikkeusaikana ks. linkki
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Hei!
Uusin Tatu ja Patu on jo tilattu Vaara-kirjastoihin, myös Joensuun pääkirjastolle. Kustantaja on arvioinut ilmestymispäiväksi 15.6 ja se saapuu heti samalla viikolla myös meille. Suosittelen tekemään varauksen, Tatut ja Patut on ns. kuumaa kamaa.
Suomessa on paljonkin miehiä, jotka ovat juosseet maratonin ja useita, jotka ovat juosseet sen ammattilaisena. Ensimmäisiä suomalaisia martaroonarimiehiä oli Kaarlo Nieminen, joka juoksi epävirallisen Suomen-ennätyksen vuonna 1906. Ensimmäisenä ammattijuoksiajana Suomen-ennätyksen juoksi yhdysvaltalais-suomalainen Viljam (Viljami) Kolehmainen vuonna 1912. Muita kuuluisia suomalaismaratoonareita ovat mm. Lasse Virén, Paavo Nurmi, Pekka Päivärinta ja Janne Homén.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Miesten_maratonin_Suomen_enn%C3%A4tyksen_kehitys
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Finnish_male_marathon_runners
https://yle.fi/urheilu/3-9922159
https://paavonurmi.fi/
Varsinaista hakuhistoriaa (listaa asiakkaan tekemistä hauista) ei ole koskaan ollut käytössä.
1. Lainaushistoria-toiminto on käytössä. Sen tallennuksen voi asiakas itse aloittaa tai lopettaa. Ohjeet löytyvät täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
2. Helmet-haun alareunassa näkyvät tiedot Viimeksi haettu (haku) ja Viimeksi katsottu (teos). Näitä tietoja ei ole koskaan tallennettu vaan näkyvät siinä käytön aikana:
3. Tallennetut haut –toiminnolla asiakas voi tallentaa hakulausekkeita, mutta jokainen tallennus on tehtävä erikseen. Tämä toiminto on edelleen käytössä perinteisen Helmet-haun...
Kirja voisi olla Pihlajanorsu: selkärangattomia selityksiä (Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö, piirrokset: Matti Pikkujämsä, 2008), jossa Hämärä luonto -teoksen tapaan on sanaleikkejä eläimistä Tosin kirja ei ole sininen. Alla kirjan esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511222972&qtype=b
Toinen mahdollinen on samojen tekijöiden kirja Napapaju (2007), joka esittelee samaan tapaan kasveja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511210689&qtype=b
Tällaisessa yksittäisessä, tiettyä työtä koskevassa vahingonkorvauskysymyksessä sinun tulee selvittää suoraan seurakunnalta, jolle teet vapaaehtoistyötä, onko sinut vakuutettu vapaaehtoistyöntekijänä tapaturmien varalta.
Työnantajan ja vapaaehtoistyöntekijän velvollisuuksista on säädetty työturvallisuuslain 55 §:ssä. Sen mukaan työnantaja on vastuussa vapaaehtoistyön työturvallisuudesta. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että vapaaehtoistyötä tekevän henkilön turvallisuudelle tai terveydelle ei aiheudu haittaa tai vaaraa hänen työpaikalla ollessaan. Vastaavasti vapaaehtoistyöntekijän on noudatettava työtä ja työpaikkaa koskevia turvallisuusohjeita sekä käytettävä hänen käyttöönsä annettuja...
Vuoden 1890 The World Almanac and Book of Facts -hakuteos ilmoittaa edellisvuonna kuolleiden listauksessaan Bellin kuolinpäiväksi 23. lokakuuta. Samoin tekee Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehti vuoden 1889 marraskuun 9. päivän numeron kuolinilmoituspalstallaan. Englanninkielinen Wikipedia sitä vastoin on eri mieltä ja väittää Bellin kuolleen jo 22. päivä. Lähteeksi merkitty South of the Mountains -kausijulkaisun vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa julkaistu Carol Weissin artikkeli 'Rockland County's birdman' kertoo Nyack Evening Journalin uutisoineen Bellin kuolemasta 23. päivä, mikä saattaisi selittää hieman myöhempiin aikalaislähteisiin päätyneen virheellisen päiväyksen. Weissin artikkelissa on kuva Grahamin...
Karjalaisjuurien sukututkimus kannattaa aloittaa Katiha-tietokannasta. Valitsemalla haettavaksi seurakunnaksi Muolaan ja sukunimeksi Leiposen niin osumia tulee useita. Alle 100 vuotta sitten syntyneistä eli todennäköisesti elävistä ihmisistä siellä ei ole tietoja. Muolaan seurakunnan digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta.
Karjalaisevakoista koottiin myös 1970-luvulla neliosainen hakemisto Siirtokarjalaisten tie, josta voisit löytää isoäitisi perheestä tietoja.
Lisää lähteitä ja ohjeistusta voi katsoa Suomen Sukututkimusseuran sivuilta.
Kirjaston käyttäjät ei ole yksi luku. Sen alta löytyy neljä tunnuslukua: lainaajat, fyysiset kirjastokäynnit, Celia-aineistojen käyttäjät ja kirjaston verkkosivustojen käyntimäärät.
Ohje näiden lukujen määrittelyyn löytyy tilastot.kirjastot.fi -sivulta oikealta ylhäältä.
