Tein tiedonhaun pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmiin, ks. (Aihe:riistaruoat) OR (Aihe:riistaruoat AND Aihe:sisäeli*) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi) Sain hakutulokseksi yhteensä 50 kirjaviitettä.Tein haun myös näin: (Aihe:ruoanvalmistus OR Aihe:ruokaohjeet OR Aihe:ruoka) AND (Kaikki osumat:sisäeli*) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi). Tulokseksi sain vain alla olevat "Jaakon parhaat" ja "Butlerin kanssa keittiössä".Tässä muutama esimerkki hakutuloksesta: Kolmonen, Jaakko & Mäkelä, Matti: Hirvieläinten teurastus ja teurastuspäivien herkut. Patakolmonen 2006. Ks. Hirvieläinten teurastus ja teurastuspäivien herkut | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Kolmonen, Jaakko: Jaakon parhaat. Patakolmonen [1983]. Ks....
Monikielisessä kirjastossa Pasilassa on aineistoa myös pastun kielellä.https://helmet.finna.fi/Content/monikieliset-palvelutTässä ohjeet, joiden avulla voit hakea Helmetistä pastunkielistä aineistoa ja sitten tilata siihen kirjastoon, josta aineisto halutaan noutaa lainattavaksi. Voit rajoittaa hakutulosta esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuteen.https://helmet-tukisivusto.hel.fi/monikieliset-palvelut/nain-loydat-aineistoa-omalla-kielellasi/
Sinulle voisi olla apua netistä löytyvästä teoksesta. Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä ovat julkaisseet teoksen Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Linkki kirjaan.Leipätiedotus on myös julkaissut netissä PowerPoint-esityksen Vilja ja viljalajit. Linkki esitykseen.Suomen maatalousmuseo Sarka tarjoaa myös heinot DigiSarka sivut. Linkki DigiSarkaan.
Wilfred Owenin runoja ei löydy suomeksi Finna.fi haussa, joka on haku Suomen kirjastojen ja museoiden kokoelmiin. Linkki Finna.fi.WorldCat -haku ei myöskään löydä suomenkielisiä teoksia. Linkki WorlCat.org.
Kyseinen Pentti Saarikosken runo on kokoelmasta Tanssiinkutsu (1980). Runo alkaa riveillä "Tulevat sanomaan minulle / millainen runon pitää olla --- ".Runo sisältyy myös teokseen Tiarnia-sarja ja muut Ruotsin-kauden runot (1996) ja Tiarnia-sarja (2012).
Tämäntyyppinen uskomus on tosiaan olemassa. Joillakin englanninkielisillä Wikipedian ja vampyyrimytologian sivustoilla kerrotaan unkarilaisessa kansanperinteessä esiintyvästä Lidérc-hahmosta. Lidérc on yliluonnollinen olento, joka esiintyy kansantarinoissa kolmessa eri muodossa. Yksi muodoista on mustan kanan munasta kuoriutuva "ihmekana" eli csodacsirke. Esim. Academic Dictionaries and Encyclopedias -sivustolla kerrotaan, mitä Lidérc tekee uhrilleen. "Lidérc - - - sits on her body, and sometimes sucks her blood, making her weak and sick after a time. From this source comes a Hungarian word for nightmare -- "lidércnyomás", which literally means "Lidérc pressure", from the pressure on the body while the being sits on it." Lähteet:...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, joka sisältäisi molemmat kysymyksessä mainitut novellit.Arthur C. Clarken Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä on mukana ainakin antologioissa Kauhujen kirja (Weilin+Göös, 1964) ja Avainnovelleja 1900-luvulta (WSOY, 1999) sekä Clarken novellien kokoelmassa Tähtiaika (Kirjayhtymä, 1975). Tarina, jossa Herra pelastaa robotit voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen on puolestaan Robert Sheckleyn Taistelu. Se vaikuttaa kuitenkin sisältyvän ainoastaan Sheckley-kokoelmaan Matkalippu Utopiaan (WSOY, 1976).
Tarkoitat varmaankin Keski-Finnasta löytyvää Kannonkosken kirjaston kotiseutukokoelmaan sisältyvää Orvokki Monosen Maisema-maalausta. Koska kyseessä on kotiseutukokoelman aineisto, luulen, ettei maalaus ole asiakkaiden lainattavissa. Tarkemmin asiasta voit tiedustella Kannonkosken kirjastosta, kirjasto@kannonkoski.fi. Jyväskylässä taidetta koteihin pienestä maksusta lainaa Jyväskylän taiteilijaseuran Taidelainaamo. Keski-Finnasta lainattavat liikuntavälineet löytyvät hakusanalla liikuntavälineet ja rajaamalla aineistotyypiksi "Esineet". Jyväskylässä kävelysauvoja on lainattavissa Huhtasuon kirjastosta. Muista Keski-Suomen kunnista kävelysauvoja lainaavat kirjastot löydät hakusanalla kävelysauvat. https://keski.finna.fi/Muita...
Kyseessä voisi olla H. G. Wellsin The War in the Air vuodelta 1908. Se on suomennettu nimellä Ilmasota vuonna 1910 (suomentaja Toivo Wallenius). Kirjasampo: Ilmasota https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_57892
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Lauri Lembergin 3-näytöksisen Mustalais-Manjan ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä oli joulukuussa 1937. Nimiosan näytteli Maija Leppänen. Muita mukana olleita näyttelijöitä olivat Eeva Saario (Ulla), Anni Koskinen (mustalaisvaimo Juulia), Kaisu Mattsson (Anja), Aino Tuominen (Liisa), Eino Jäntti (Markku), Onni Korhonen (Feda), Viljo Karhu (Jussi Marttila), Mikki (Einari Paasonen), Helge Gunnar (nuori talonpoika). Ohjaaja oli Eino Weckström, joka oli KTN:n johtaja vuosina 1936–38.Lähteet: Mustalais-Manja. Ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä. – Eteenpäin, 11.12.1937 Teatterin maailma
Kyseinen suomennos on Hellaakosken. Sen varhaisin esiintymä on jo vuodelta 1925, jolloin se julkaistiin Maailma-lehdessä, Hellaakosken suomentamaksi kirjattuna.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/717725?page=20Runosta on olemassa myös Aale Tynnin myöhempi käännös antologiassa Tuhat laulujen vuotta.
Ilmeisesti hampaisiin liittyvien terveysongelmien vuoksi kutsunnoissa 1939 on myönnetty vuosi lykkäystä. Asevelvollisuuslain 1939 (A.L.) 18 § käsittelee eri tilanteita, joissa asevelvolliselle voidaan myöntää vapautusta tai lykkäystä asevelvollisuuden suorittamisesta.Lääkärintarkastusohjesäännön (LTO) 1935 mukaan luokka 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi dentium: Caries etc.).E-palveluskelpoisuusluokka puolestaan merkitsee lykkäyksen myöntämistä. E1 ei kuitenkaan luokituksessa esiinny. Olisikohan siinä epäselvästi kirjattu jotain muuta?
Etelä-Karjalan maakuntalintunakin tunnetun satakielen germaanisten kielten nimityksen (ml. englannin nightingale ja ruotsin näktergal) ensimmäinen osa viittaa tosiaan yöhön. Jälkimmäinen osa sen sijaan viittaa erilaisiin äänentuottamisiin, kuitenkin mitä luultavimmin alun perin lauluun. Sen sukulaissanoja ovat esimerkiksi protogermaaninen verbi *galen ("laulaa"), sekä nykykielistä englannin to yell ("huutaa"). Satakielen nimen voi siis germaanisilla kielillä ymmärtää yölaulajaksi.Lähteet: Nachtigall – Schreibung, Definition, Bedeutung, Etymologie, Beispiele | DWDSNIGHTINGALE Definition & Meaning - Merriam-Webster
Tarkoitat varmaan etymologiaa eli sanojen alkuperän selvittämistä. Siitä löytyy uusimpina suomen kieltä tutkivina kirjoina Pitkäranta, Reijo: Nova fata verborum : näkymiä sanojemme historiaan. (2023), Saarikivi, Janne: Hankalat sanat (2023) sekä Männikkölahti, Hanna: Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen (2022) Selkokirja. Linkki Helmet hakutulokseen
