Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
Meiltä ei löytynyt omasta porukasta varsinaista keittiövirtuoosia ja selaamamme keittokirjatkin jättivät asian auki. Sokeria tuorehillo tuntuu tarvitsevan ainakin jossain määrin. Netistä löytyi helppoja tuorehillo-ohjeita, mutta niissä ei puhuta säilyvyydestä juuri muuta kuin "muutama päivä jääkaapissa". Ylen uutistissa on artikkeli tuorehillosta, joka säilyy keittämättäkin. Marttaliiton neuvonnasta voi myös kysellä vinkkejä, heillä on sivuillaan mm. chat-palvelu.
Tässä linkit:
https://yle.fi/uutiset/3-6308213
https://www.martat.fi/
Saksalaisilla on sotilashautausmaansa, joita hoitaa Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge -yhdistys. Sankarihaudoiksi niitä ei kutsuta. Saksalaisten tapa muistaa sodissa kaatuneita on monimutkainen ja siihen liittyy voimakkaita syyllisyyden tunteita. Aihe on edelleen herkkä. Wehrmachtista vaalittiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen mielikuvaa sotarikoksiin sekaantumattomana organisaationa, mutta ns. puhtaan Wehrmachtin myytti murtui 1900-luvun lopulla uusien tutkimusten myötä.
Lähteitä:
German War Graves Commission - Wikipedia
How Germany remembers the world wars - BBC News
Myth of the clean Wehrmacht - Wikipedia
The virtuous Wehrmacht : crafting the myth of the German soldier on the Eastern Front, 1941-1944 |...
Suomennoksia tähän asti on tullut vain kuusi, joista viimeinen on vuonna 2016 ilmestynyt Valtioneuvos. Englanniksi näyttää löytyvän ainakin suurin osa Boris Akuninin kirjoittamista kirjoista. Esimerkiksi wikipedialta löytyy lista hänen kirjoistaan, ja niitten englanninkieliset tittelit. Finna.fi verkkosivulla näkyy mitkä näistä löytyvät eri kirjastoista, joista niitä pystyisi mahdollisesti kaukolainaamaan loimaan kirjastoon.
Isäsi vaiheiden selvittämiseen suosittelen sukututkimusaineistoja.
Suomen sukututkimusseuran sivulta löytyy hyviä vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/. Sivusto on luonut myös useita Youtube-videoita, joiden avulla voi opetella käyttämään erilaisia tietokantoja: https://www.youtube.com/@SuomenSukututkimusseura/videos
Sukututkimuksen peruslähteitä on digitoitu kiitettävästi. Yli 100 vuotta vanhoja kirkon kirjoja pääsee selaamaan Kansallisarkiston Astia-palvelussa (https://astia.narc.fi/uusiastia/). Astia-palvelun kautta voi löytää myös tietoja henkilön sotataipaleesta. Myös Sukuhistoriallisen digiarkiston Digiarkistosta voi olla hyötyä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm...
Stereoäänen nauhoittamiseen tarvitset iPhonen ohjeiden mukaan ulkoisen stereomikrofonin.
Ote iPhonen ohjeista: "Sisäisellä mikrofonilla tehdyt äänitteet ovat monoäänisiä, mutta voit äänittää stereona ulkoisella stereomikrofonilla, joka toimii iPhonen kanssa."
https://support.apple.com/fi-fi/guide/iphone/iph4d2a39a3b/ios
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietäisi. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista?
Linnunpelättimiä on käytetty niin kauan kuin on viljelty ja haluttu suojata viljelyksiä linnuilta. Monet verkkosivut kertovat saman historiikin. Linnunpelättejä on käytetty jo Egyptissä sekä Kreikassa. Löysin egyptiläisten variksenpeläteistä tutkimuksen Research Gatesta. Kreikkalaisten puutarhoista saattoi löytyä Priapos-patsas, joka toi hedelmällisyyttä ja pelotti lintuja, Priapus Encylopedia Mythica.
Suomen kielellä pelättihistoriaa on koonnut Tunturisusi-sivusto.
Linnunpelättimen rakennusohje Martoilla
Internet Movie Databasen listauksen mukaan "Delicate" kuullaan ilmeisesti venäläisessä lyhytelokuvassa Adventure from Buzuluk to Abdoulino (2006), nimellä "Delicated". Muualla kappaletta ei ole käytetty. Lista ei välttämättä kata kappaleen jokaista esiintymistä erilaisissa tuotannoissa, mutta en löytänyt muualtakaan tietoa, että sitä olisi käytetty missään televisiosarjassa tunnusmusiikkina.
Helmet-haussa voit käyttää hakusanana sarjakuvan nimeä ja rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimiäsi ranskankielisiä sarjakuvia ei näyttäisi olevan saatavilla helmet-kirjastoissa.
Laajemmin eri kirjastojen kokoelmia voi tutkia finna-hakupalvelussa. Myös siellä on mahdollista rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.finna.fi/
Finna ei myöskään anna tuloksia näistä sarjakuvista ranskankielisinä.
Helmet-sivulta löydät linkin Kirjastot ja palvelut -valikkoon https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Sieltä voit hakea esimerkiksi kirjastot, joissa on 3D-tulostimet. Kun löydät itsellesi sopivan kirjaston, voit lukea kirjaston sivulta laitteen käyttö- ja varaustiedot. En tiedä, mitä tarkoitat tarratulostuksella. Kirjastojen tavallisiin tulostimissa et voi käyttää omia tarra-arkkejasi. Sen sijaan palveluvalikosta löytyvillä suurkuvatulostimilla voit "tulostaa jopa 130 cm leveitä julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia. "
Tekijänoikeus.fi-sivustolla todetaan, että :
"Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Elokuvateosten suoja-ajan päättyminen lasketaan viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan tai elokuvaa varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.
Esittävien taiteilijoiden ja tuottajien oikeudet ovat voimassa 50 vuotta kuvatallenteen ja 70 vuotta äänitallenteen tallennus- ja julkaisuvuodesta."
Lähteet:
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Runo Ingerid Slettenistä on Bjørnstjerne Bjørnsonin kertomuksesta Arne (1859).
Kertomuksesta on kaksi suomennosta, Hilda Käkikosken suomennos vuodelta 1899, runot kertomukseen on suomentanut Immi Hellén.
Vuonna 1906 saatiin kertomuksesta uusi Maila Talvion ja Yrjö Koskelaisen suomennos. Vuonna 1962 ilmestyi Talvion ja Koskelaisen suomennokseen perustuva laitos Bjørnstjerne Bjørnsonin Valitut kertomukset, johon runot on suomentanut Aale Tynni.
Käkikosken suomennoksessa runo Ingerid Slettenistä on sivulla 27.
Talvion ja Koskelaisen suomennoksen vuonna 1962 julkaistussa laitoksessa suomennos on sivulla 31.
https://www.bokselskap.no/wp-content/themes/bokselskap2/tekster/pdf/arn…
Kyseessä on todennäköisesti Britt G. Hallqvistin Pikku Perttulin pulmat (Fiffelin får göra allt 1966, suom. 1968).
Lähteet ja lisätietoa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab50be9-c60c-4bb5-853a-3…
https://www.biblioteken.fi/fraga/letar-efter-tva-barnbocker-fran?langua…
https://www.tradera.com/en/item/341216/542948848/britt-g-hallqvist-fiff…
On totta, että Joseph Wambaughin suomennettuja kirjoja ei löydy OUTI-kirjastojen kokoelmista. Muista Suomen kirjastoista niitä kuitenkin löytyy, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaksi. Andrew Klavanin teoksista OUTI-kirjastojen kokoelmissa on kaksi (Pedon hetki ja Tyttärenne on minulla). Myös Klavanin muita teoksia voi kuitenkin tilata kaukolainaksi.
Linkit
Joseph Wambaugin suomennetut teokset kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_…
Andrew Klavanin suomennetut teokset kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22f…
Oulun kaupunginkirjaston kaukopalvelu: https://www.ouka.fi/...
Bo Bergmanin runoutta näyttää olevan suomennettuna melko niukasti. Hänen runojaan löytyy suomennettuna muun muassa kirjaston kokoelmissa olevasta antologiasta "Kevätsade: valikoima ruotsalaista lyriikkaa", mutta kyseistä runoa ei sieltä löydy. Jos sinua kiinnostaa, runosta löytyy kuitenkin englanninkielisiä käännöksiä; esimerkiksi Anne Macgregorin (2017) väitöskirjan "Portrayals of Identity in the Romanser and reception of Ture Rangström" sivulta 103 löytyy kyseinen runo englanniksi. Jos jollain kommentoijalla on tietoa runon mahdollisista suomennoksista, otetaan sitä ilomielin vastaan.
Ylen kulttuurisivuilta kohdasta kirjat, löytyy hyvä artikkeli aiheesta. Se on nimeltään Pietarilaiset Gogolin ja Dostojevskin kuvaamina. Linkki artikkeliin.Artikkelin mukaan Gogol kärjistää, tyypittelee ja liioittelee kuvaamiaan ihmisiä ja ilmiöitä.
